VALIKKO

VM:n budjettipäällikkö Niemelä: Alvin nosto ei riitä 3,5 %:n tarkkailuluokkatavoitteeseen – aukko 200-300 miljoonaa euroa

Budjettipäällikkö Mika Niemelä.

Hallitus tavoittelee tänä vuonna julkisen talouden alijäämäksi 3,5 prosentin lukemia. Tällä voitaisiin välttää uhka EU:n “tarkkailuluokasta” eli alijäämämenettelystä. Tulevana vuonna alijäämän pitäisi kuitenkin painua kolmeen prosenttiin.

Kun valtiovarainministeriö (VM) julkaisi tänään tuoreen taloudellisen katsauksen, viesti oli, että alijäämä heikkenee 3,5 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuonna 2024. Arviossa on otettu huomioon syksylle ennakoitu arvonlisäverotuksen korotus.

VM:n finanssineuvos Jenni Pääkkönen vaikutti antavan myöntävän vastauksen, kun häneltä kysyttiin, onko hallituksella kuitenkin painetta tehdä vielä lisätoimia tänä vuonna.

– Hallituksella on tämän mukaan paikka ja mahdollisuus tehdä lisätoimia. 3,5 prosenttiin päästään meidän arviollamme alvin korotuksesta. Virallista vaikutusarviota ei kaiketi tässä vaiheessa vielä ole. Sanotaan näin päin, että siellä ei ole ainakaan varaa lisämenoihin. Pikemminkin toiseen suuntaan. Tarkkana saa olla, hän sanoi.

Hallituksen riihessään päättämä arvonlisäveron korotus puolellatoista prosenttiyksiköllä on näillä näkymin ajoittumassa syksyyn.

– Se nousee viimeistään 1.9. mutta arvioimme sitä lisätalousarvioprosessissa, että onko sitä tarpeen aikaistaa. Alv:n korottaminen riittää näiden lukujen valossa tämän vuoden alijäämätavoitteen (3,5) saavuttamiseen, pääministeri Petteri Orpo (kok.) vakuutti tänään toimittajille eduskunnassa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoi Demokraatille, että alvin nosto ei ole tulossa kesäkuukausina voimaan. Hän sanoi, että asia on juuri lähdössä lausunnoille. Voinee päätellä, että syyskuun alun voimaantulo on todennäköinen.

Purran mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että sopeutukset riittävät. “Tämä riittää”, Petteri Orpo on sanoi kehysriihen lisäsopetuspäätösten jälkeen, minkä myös Purra allekirjoittaa.

DEMOKRAATTI kysyi VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelältä, joka ei ollut tänään äänessä ministeriönsä tiedotustilaisuudessa, riittääkö alvin nosto syksyllä siihen, että 3,5 prosentin alijäämätavoite saavutetaan tänä vuonna.

Niemelä vastasi tekstiviestitse, ettei alvin nosto syksyllä tee toteutumasta varmaa.

– Katsomme nyt juuri II lisäbudjetin yhteydessä ensimmäisenä läpi arviomäärärahat jne automaattiset tekijät, joiden myötä voidaan mahdollisesti saada apuja, Niemelä toteaa.

Hänen mukaansa yleisen arvonlisäveron nosto olisi hyvä saada voimaan alkusyksystä.

Kuinka paljon tätä vajetta voisivat arviosi mukaan paikata mainitsemasi automaattiset tekijät ja arviomäärärahat ja miten suureksi jäisi silti rahallisesti lisäsopeutuksen tarve?

– Suuruusluokkana nykyennusteen perusteella puhutaan parista, kolmesta sadasta miljoonasta eurosta, Niemelä vastaa.

Hän sanoo, ettei vielä pysty arvioimaan paljonko hänen mainitsemansa automaattiset tekijät vaikuttavat, kun läpikäynti on kesken.

– Muutoksia kun tulee olemaan molempiin suuntiin.

KYSYIMME Niemelältä myös, näyttääkö siltä, että hallitus olisi saavuttamassa yhden prosentin alijäämätavoitteensa vuonna 2027.

Niemelän mukaan hallituksen tavoite velkasuhteen vakauttamisesta toteutuu noin 82 prosentin tasolle 2027-2028, kun kaikki päätetyt toimet (mukaan lukien työllisyystoimet ja hyvinvointialueiden omat toimet) toteutuvat. Alijäämän osalta liikutaan nykyennusteella vuonna 2027 noin 1,3 prosentissa ja vuonna 2028 noin 0,9 prosentissa.

Ministeri Purra muistutti tänään, että hallituksella on nimenomaan velkasuhteen vakauttamisen tavoite ja siltä pohjalta laskennallisesti arvioitu alijäämän määrä.

– Sehän (alijäämän määrä) ei ole varsinainen tavoite, vaan se on laskettu hallitusohjelman alkuperäisen kuuden miljardin (sopeutuksen) ja velkasuhteen vakauttamisen kautta tämä 1 prosentin alijäämä, Purra sanoi.

AVAINSANAT

”Huonosti harkittu ja asiaton” – Saarikolta moitteet puolueensa nuorisojärjestön seksityöavaukselle

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Vantaalla 27. huhtikuuta.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko pitää puolueensa nuorisojärjestön ulostuloa seksityöstä asiattomana.

– Keskustanuorten ulostulo seksityön yhdistämisestä maaseudun elinvoimaan oli mielestäni huonosti harkittu ja asiaton, eikä vastaa käsitystäni maaseudun elinvoiman edistämisestä ja mahdollisuuksista. Keskusta arvostaa suomalaista maaseutua ja sen ihmisiä korkealle, Saarikko kirjoittaa Facebookissa.

Keskustanuoret ilmoitti sunnuntaina viestipalvelu X:ssä linjanneensa valtuuskunnassaan, että seksityöstä voisi tulla “maaseudun kantava elinkeino”.

Keskustanuorten puheenjohtaja Jere Tapio kertoi STT:lle, että järjestö kannattaa Oikeus työhön -kansalaisaloitetta. Aloitteen tavoitteena on nostaa seksipalveluiden myynti muiden elinkeinojen rinnalle.

Saarikko kertoo paneutuvansa seksityötä käsittelevään kansalaisaloitteeseen, mikäli se aikanaan saa tarvittavan määrän allekirjoituksia edetäkseen eduskuntakäsittelyyn.

– Ensisijaisesti en näe tarvetta rinnastaa seksityötä muihin elinkeinoihin, hän sanoo.

– Keskustanuoret on itsenäinen ja rohkea toimija, niin sen pitääkin olla. Virheistä ei pidä lannistua, vaan oppia. Puolue tarvitsee nuoria, uuden sukupolven tekijöitä.

KESKUSTANUORTEN Jere Tapio kertoi STT:lle, että seksityön nostaminen muiden elinkeinojen joukkoon otettiin Keskustanuorten poliittiseksi linjaksi Pohjois-Pohjanmaan keskustanuorten aloitteen pohjalta.

Aloite seksityöstä hyväksyttiin valtuuskunnassa yksimielisesti. Valtuuskunta on Keskustanuorten valtakunnallinen kevätkokous, johon järjestöt voivat tuoda omia aloitteitaan.

Tapion mukaan nykyinen parituspykälä on ongelmallinen ja johtaa siihen, että seksipalveluiden myyjien on lähes mahdotonta järjestää työterveyshuoltoa, pankkipalveluja tai toimitilojen vuokraamista.

Tällä hetkellä seksityö on Suomessa sallittua, jos se tapahtuu täysi-ikäisten henkilöiden kesken, täysin vapaaehtoisesti ja yksityisissä tiloissa.

Tapio kertoi sunnuntaina, että keskustelua käytiin linjauksen otsikoinnista.

-  Sehän on ehkä tällainen nuorisojärjestölle ominaisen räväkkä ja vähän pilkettä silmäkulmassa mukana.

Tapio uskoo, että nuorisojärjestön linjauksesta herää keskustelua emopuolueessa. Hän näkee, että se on paikallaan.

-  Harmillisen vähän ehkä tämä kansalaisaloite ja tämä ydinongelma, jota tässä kuitenkin nostetaan esille, on saanut näkyvyyttä tähän mennessä.

Linjauksesta kirjoitti ensin Iltalehti.

AVAINSANAT

Ulkopoliittisen instituutin johtajaksi 21 hakijaa – listalla myös Mika Aaltola

Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtaja Mika Aaltola (kuvassa) hakee jatkokautta tehtäväänsä. Aaltola on ehdolla myös EU-parlamenttiin kokoomuksen listoilla.

Upin johtajan paikan hakuaika päättyessä johtajan paikkaa oli hakenut 21 henkilöä.

Aaltola kertoo viestipalvelu X:ssä, että jos tulee eurovaaleissa valituksi, sitoutuu hän toimimaan Euroopan parlamentissa.

-  Pyrkimys on käyttää tietotaitoani Suomen hyväksi Euroopassa. Sama motivaatio liittyy Upi-työssä jatkon hakemiseen, Aaltola perustelee.

Aaltola oli presidentinvaaleissa ehdolla valitsijayhdistyksen ehdokkaana ja keräsi ensimmäisellä kierroksella reilut 47  000 ääntä.

Aaltolan lisäksi hakijoiden joukossa on muun muassa Upin ohjelmajohtaja Juha Jokela sekä nykyään Tampereen yliopiston kansainvälisten suhteiden professorina toimiva Hiski Haukkala, joka on työskennellyt muun muassa presidentti Sauli Niinistön kansliapäällikkönä ja ulkopoliittisena neuvonantajana.

HAKIJOIDEN joukossa on monia tunnettuja tutkijoita, jotka ovat olleet julkisuudessa esillä kommentoimassa ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä esimerkiksi presidentinvaalien, Suomen Nato-jäsenyyden tai Ukrainan sodan yhteydessä.

Listalla ovat muun muassa Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg, Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Hanna Ojanen sekä Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik.

Ehdolla ovat myös sotatieteen tutkija, dosentti Ilmari Käihkö, Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus Taprin tutkimusjohtaja Marko Lehti ja hybridiosaamiskeskuksen tutkimus- ja analyysijohtajana toiminut Venäjän-tuntija Hanna Smith. Upin tutkijoista johtajan paikkaa tavoittelevat myös vs. apulaisjohtaja, Kiinan-tutkija Mikael Mattlin sekä vanhempi tutkija Teemu Tammikko.

Johtajan valinnasta päättää Upin hallitus. Haastatteluun valittujen hakijoiden haastattelut on määrä pitää kesäkuussa. Johtaja valitaan viisivuotiskaudelle, joka päättyy vuoden 2029 lopussa.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 18.51 ja korjattu kirjoitusvirhe Aaltolan nimessä.

AVAINSANAT

Helsinki tehostaa päätöksenteon lapsivaikutusten arviointia

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Johanna Laisaari (sd.).

Lapsivaikutusten arvioinnista tulee yksi Helsingin kaupungin päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin menetelmistä ja systemaattisesti käytetty apuväline päätösesitysten laatimisessa lapsen oikeuksien näkökulmasta.

Asiasta tiedottaa Helsingin kaupunki.

Lapsivaikutusten arviointi on yksi prosessin vaihe silloin, kun valmistellaan päätösehdotuksia lautakunnille tai kaupunginvaltuustolle. Päätösvalmistelun alkuvaiheessa valmisteltavaa asiaa tarkastellaan lapsen oikeuksien näkökulmasta ja päätetään, tarvitseeko valmisteltava asia tarkempaa ja laajempaa lapsivaikutusten ennakkoarviointia.

Lapsivaikutusten arviointi on tehtävä silloin, kun valmisteltavalla asialla on merkittäviä vaikutuksia alle 18-vuotiaiden lasten tai lapsiryhmien hyvinvointiin. Ennakkoarvioinnin tavoitteena on tunnistaa etukäteen, miten valmisteltava päätösesitys vaikuttaa lapsen oikeuksien toteutumiseen sekä lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin, terveyteen, arjen sujumiseen tai lasten oppimiseen. Ennakkoarviointi mahdollistaa myös vaikutusten arvioinnin seurannan päätöksenteon jälkeen. Lapsivaikutusten arvioinnilla voidaan myös saada tietoa erilaisissa tilanteissa olevien lasten ja nuorten asemasta.

– Pidän erittäin tärkeänä, että Helsingissä on tehty kaupunkiyhteisesti lapsivaikutusten arviointia koskeva malli. On hienoa, että me viemme Helsingissä eteenpäin kansallista lapsistrategiaa vahvistaen lapsivaikutusten arviointia päätöksenteossa, kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Johanna Laisaari (sd.) sanoo tiedotteessa.

AVAINSANAT

Suomella ja Tanskalla samat sävelet: Ukrainalle lisää aseapua ja Euroopan puolustusteollisuutta vahvistettava

Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja Tanskan pääministeri Mette Frederiksen kiirehtivät Ukrainan aseavun kasvattamista ja Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamista.

He tapasivat maanantaina Kööpenhaminassa.

-  Keskustelumme osoitti jälleen, miten samoilla linjoilla maamme ovat. Me molemmat alleviivasimme, että Ukrainalle on toimitettava lisää aseistusta ja nopeasti. Pidämme molemmat myös erittäin tärkeänä, että Euroopan puolustusteollisuutta vahvistetaan ja ammustuotantoa nopeutetaan, Orpo sanoi pääministerien tiedotustilaisuudessa valtioneuvoston tiedotteen mukaan.

Esillä tapaamisessa oli myös Itämeren alueen turvallisuus ja pohjoismainen puolustus- ja turvallisuusyhteistyö.

-  Suomen ja Tanskan yhteistyö on erittäin tärkeää, kun varaudumme erilaisiin skenaarioihin ja vahvistamme resilienssiämme. Tämä koskee erityisesti syvempää yhteistyötä huoltovarmuuden varmistamisessa ja kriittisen infrastruktuurin turvaamisessa, Orpo totesi.

Pääministerit keskustelivat myös ajankohtaisista EU-kysymyksistä, kuten seuraavan Euroopan komission ohjelmasta ja Tanskan heinäkuussa 2025 alkavan EU-puheenjohtajuuskauden teemoista.

Tapaamisensa jälkeen pääministerit avasivat Suomen suurlähetystön uudistetut tilat kaksi vuotta kestäneen remontin jälkeen.

AVAINSANAT

VM ehdottaa: alvin korotus voimaan syyskuun alussa

Valtiovarainministeriö ehdottaa, että arvonlisäveron korotus 25,5 prosenttiin astuisi voimaan syyskuun alussa.

Aikataulu on kirjattu valtiovarainministeriön ehdotukseen tämän vuoden toiseksi lisätalousarvioksi. Veron korotuksesta 24 prosentista 25,5 prosenttiin sovittiin hallituksen kehysriihessä viime kuussa. Tuolloin päätettiin, että korotus astuu voimaan tämän vuoden aikana, ilman tarkempaa päivämäärää.

Arvio on, että korotukset kasvattavat tämän vuoden tuloarviota noin 180 miljoonalla eurolla.

Hallitus käy neuvottelut lisätalousarviosta 21. toukokuuta ja esitys on määrä antaa eduskunnalle 23. toukokuuta.

Lisäbudjettiehdotus vähentää valtion velanottoa vajaalla 300 miljoonalla eurolla, VM laskee. Valtion tulot kasvaisivat 121 miljoonalla ja määrärahat vähenisivät 177 miljoonalla eurolla.

AIEMMILTA vuosilta siirrettyjen määrärahojen peruutuksista kertyy 300 miljoonaa aiemmin arvioitua enemmän. Verotulot jäävät 221 miljoonaa aiempia arvioita pienemmiksi muun muassa heikentyneen suhdannenäkymän johdosta.

Määrärahoja vähennetään muun muassa energiatuista, EU-jäsenmaksuista ja maahanmuuton menoista maksatusaikataulujen sekä tarvearvioiden muutosten takia.

Ehdotus sisältää rahoitusta investointiohjelman puitteissa käynnistettäviin liikennehankkeisiin sekä pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävään ohjelmaan. Väyläverkon kehittämiseen on korvamerkitty liki 41 miljoonaa euroa. Joukossa on useita pienempiä hankkeita, kuten esimerkiksi Viitostien parantaminen Leppävirran ja Kuopion välillä.

“Niukalla ja tiukalla linjalla.”

Lisäsopeutuksia perustellaan sillä, että Suomen julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna nousemassa 3,5 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Sen seurauksena Suomella on riski joutua liiallisen alijäämän menettelyyn.

-  Niukalla ja tiukalla linjalla ja velanottoa vähentäen, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi viestipalvelu X:ssä kertoessaan ministeriönsä lisätalousarvioesityksestä.

Uutista päivitetty klo 16.21

AVAINSANAT