VALIKKO

Tällainen on Antti Lindtmanin ensimmäinen vappupuhe SDP:n puheenjohtajana: “Purran oikeistohallitus on pysäytettävä”

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman puhuu vappupuheessaan “Purran oikeistohallituksesta”.

– Purran oikeistohallitus on hyvinvoivien ihmisten hallitus, jonka mielestä jokainen pärjätköön omillaan. Hallitus, joka tavoittelee Amerikan malliin mahdollisimman pientä julkista sektoria ja alhaista verotusta. Hallitus, joka sanoo, ettei politiikkaan sovi empatia. Tuossa lausunnossa kiteytyy hallituksen ja sen johtavan puolueen kokonaisajattelu: ei empatiaa!

Lindtman piti ensimmäisen vappupuheensa SDP:n puheenjohtajana Oulussa ja Kempeleessä.

Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei nyt pelasteta, vaan tuhotaan ennätysnopeasti.

Lindtman roimi hallitusta hyvinvointiyhteiskunnan romuttamisesta, epäonnistuneesta talous- ja työmarkkinapolitiikasta ja muistutti, että sosialidemokratia on ainoa todellinen vastavoima Euroopan turvallisuutta ja vakautta vaarantavalle oikeiston yhteistyölle eurovaaleissa.

– Suomeen nyt tuotava malli on Yhdysvaltain kovaa politiikkaa, republikaanisen puolueen oikeaa laitaa. Oikeistokäänne on mahdollinen, koska perussuomalaisten puolue on uudestisyntynyt Timo Soinin jälkeen. Soini oli suosittu, mutta hän ei ollut ihmisvihaaja, eikä oikeistolaisen talouspolitiikan rakastaja. Soinin puolueesta ei enää ole jäljellä kuin nimi ja kuoret. Uudet isännät ovat ottaneet vallan ja meno on sen mukaista. Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei nyt pelasteta, vaan tuhotaan ennätysnopeasti.

Lindtman sanoi puheessaan suoraan, että Purran oikeistohallitus on pysäytettävä.

– Muutoin vauriot suomalaisille tulevat peruuttamattomiksi ja kalliiksi. Ensimmäinen mahdollisuus tähän on kesäkuun eurovaaleissa. Euroopan kokoomuksen kärkiehdokas, nykyisen komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sen ääneen jo sanoi: Mikäli vaalitulos sen mahdollistaa, kokoomus tekee liiton laitaoikeiston kanssa. Laitaoikeiston, joka pyrkii nakertamaan Eurooppaa sisältäpäin.

Antti Lindtmanin koko puheen voit lukea alta:

SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin puhe vappuna 2024 Oulussa

Hyvät ystävät, toverit, oululaiset,

On suuri kunnia pitää ensimmäinen vappupuheeni SDP:n puheenjohtajana täällä Oulussa. Onhan se Pohjois-Suomen suurin kaupunki.

Muuan vanhempi valtiomies sanoi minulle ottaessani ensimmäisiä askelia valtakunnan politiikassa, että muista Antti: Suomi on iso maa, ja elämää on paljon kehä kolmosen pohjoispuolellakin. Se oli hyvä neuvo, jonka olen sisäistänyt. Tuon ohjeen minulle antoi ministeri Matti Ahde.

Matin kautta sain tehosulkeiset Oulu-tiedosta. Sitä samaa infoa minulle on jakanut eduskuntaryhmämme nykyinen puheenjohtaja Tytti Tuppurainen.

Osaan kertoa, että Oulussa käy aina hyvä tuuli, suoraan mereltä. Täällä maistuu kärkkäri, pitsa ja lööki, kaupungissa ajellaan onnikalla ja istutaan patiolla.

Oulu on yliopistoineen pohjoisen Suomen sivistyksen ja teknologian kehto. Oulun kouluista ammensivat oppinsa myös presidentit K. J. Ståhlberg, Kyösti Kallio ja Martti Ahtisaari. Kulttuuri näkyy ja kuuluu teatterin, kirjailijoiden, Oulu Sinfonian ja vaikka ilmakitaran kautta. Oulu on jääkiekon, jalkapallon, pesäpallon ja jääpallon kaupunki.

Siksi, ystävät, on hyvä aloittaa SDP:n puheenjohtajana Oulusta.

Hyvät kuulijat,

Tie tähän pisteeseen ei kuitenkaan alkanut viime syksyn SDP:n puoluekokouksesta. Se alkoi jo viisivuotiaana, kun vanhempani erosivat ja isästäni tuli yksinhuoltaja.

Se ei ollut aivan tavallista tuohon aikaan, 1980-luvulla, isän jäädä huolehtimaan lapsesta. Mutta isäni Jokke ei ollut yksin. Heti ensimmäisenä aamuna päiväkodissa hoitajat katsoivat hieman tarkemmin perään, että minulla oli puhtaat vaatteet päällään ja oikeanlainen varustus mukana. Se oli hyvinvointiyhteiskunnan hellä, lähes huomaamaton kosketus.

Päiväkodin jälkeen sain jatkaa maksuttomaan koulutukseen, ja oli mahdollisuus opiskella senkin jälkeen, kun työura oli jo alkanut. Sain harrastaa useita lajeja: jalkapalloa, jääkiekkoa, koripalloa ja vaikka mitä. Harrastaminen oli mahdollista kaikille. Se oli minun sukupolveni hyvää arkea.

Tuosta suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on kysymys. Suomi rakennettiin sen varassa, että jokainen lapsi on arvokas. Jokaiselle annettiin mahdollisuus.

Seison tänään edessänne siksi, että tämä hieno suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on mahdollistanut unelmien tavoittelun ja eteenpäin pyrkimisen. Siksi, että minun sukupolveni ei saa olla viimeinen, jota suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kannattelee ja kannustaa eteenpäin.

Sen vuoksi olen politiikkaan lähtenyt.

Hyvät ystävät,

Tänä keväänä Suomea ja Eurooppaa koettelee ankara takatalvi ja kova oikeistoaalto. Laitaoikeisto yrittää kaikkialla saada tukevaa otetta vallankahvasta kääntääkseen historian kehityksen – mutta ei eteenpäin, vaan taaksepäin.

Suomeen syntyi vuosi sitten sodan jälkeisen historiamme ylivoimaisesti oikeistolaisin hallitus. Tämän hallituksen tavoitteisiin ei kuulu työntekijöiden suojasta huolehtiminen, ei kaikkien saatavilla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut, eikä ihmisten auttaminen maailmalla.

Purran oikeistohallitus on hyvinvoivien ihmisten hallitus, jonka mielestä jokainen pärjätköön omillaan. Hallitus, joka tavoittelee Amerikan malliin mahdollisimman pientä julkista sektoria ja alhaista verotusta. Hallitus, joka sanoo, ettei politiikkaan sovi empatia. Tuossa lausunnossa kiteytyy hallituksen ja sen johtavan puolueen kokonaisajattelu: ei empatiaa!

Mutta mitä on politiikka? Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa. Mitä on empatia? Se on myötätuntoa. Oikeistohallituksen johtava ministeri on siis sitä mieltä, ettei yhteisten asioiden hoitamiseen kuulu myötätunto.

Tämä ideologia näkyy myös hallituksen työn jäljessä.

Samaan aikaan, kun on aivan pakko leikata hyvinvointialueiden julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista miljarditolkulla, kaadetaan puoli miljardia euroa yksityisille terveysjäteille.

Samaan aikaan, kun on täysin välttämätöntä saksia osa-aikatyössä ahertavalta kahden lapsen yksinhuoltajalta 700 euroa kuukaudessa, on varaa ojentaa ministerin tuloluokalle 1700 euron veronalennukset vuodessa.

Samaan aikaan, kun hallituksen kehysriihessä rynnättiin jokaisen yli 2000 euroa kuussa saavan eläkeläisen lompakolle, pelastettiin sipsit, keksit ja muut oikeistopuolueiden pienten eturyhmien edut.

Miksi on niin helppoa leikata pienituloiselta eläkeläisiltä se viimeinen euro, mutta niin vaikeaa leikata ministerien tuloluokalta se ensimmäinen?

Hyvät ystävät,

Nämä sopeutukset olisi mahdollista tehdä aidosti oikeudenmukaisella tavalla.

Joidenkin mielestä Suomessa on yli viisi miljoonaa käsitystä oikeudenmukaisuudesta – meillä sosialidemokraateilla on toinen käsitys. Suomessa on edelleen olemassa yhteisesti jaettuja arvoja, käsitys oikeasta ja väärästä. Käsitys kohtuudesta.

SDP tarjoaa tälle oikeiston kylmälle ja kovalle linjalle oikeudenmukaisen ja tasapainoisen vaihtoehdon sekä toivoa tulevaisuudesta.

Aivan ensimmäiseksi peruisimme hallituksen tekemät päättömät menolisäykset ja suurituloisimpien veronalennukset. Niiden sijasta pitäisimme yllä tavallisten ihmisten ostovoimaa sekä turvallisuutta ja terveyttä tuottavia sosiaali- ja terveyspalveluita.

Puuttuisimme myös haitallisiin yritystukiin ja toteuttaisimme esimerkiksi asiantuntijoiden pitkään esittämän listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uudistamisen. Näiden sijasta panostaisimme aidosti vihreään siirtymään, energiaan ja teknologiaan.

Ennen kaikkea suojaisimme tarvittavissa sopeutustoimissa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä ja ottaisimme myös kaikkein suurituloisimmat mukaan sopeutustalkoisiin.

Oikeudenmukaisemman vaihtoehdon hallituksen Suomea kurjistavalle ja käpertävälle leikkauslinjalle esitämme ensi viikolla eduskunnassa, kun julkisen talouden suunnitelmaa käsitellään.

Hyvät ystävät,

Vaikeita aikoja on eletty ennenkin ja vaikeita päätöksiä on Suomessa aina tehty. Mutta koskaan ennen niitä ei ole tehty hymyssä suin, saksia ja leikkuulautoja heilutellen, ja leikkausten kohteiksi joutuvia ivaten ja pilkaten.

Suomen taloutta ei oikeistohallituksen toimilla pelasteta, eikä hallitus saavuta tavoitteitaan. Seurauksena syntyy vain “välttämättömien” ja “pakollisten” lisäleikkausten ja veronkorotusten kierre.

Suomeen nyt tuotava malli on Yhdysvaltain kovaa politiikkaa, republikaanisen puolueen oikeaa laitaa. Oikeistokäänne on mahdollinen, koska perussuomalaisten puolue on uudestisyntynyt Timo Soinin jälkeen. Soini oli suosittu, mutta hän ei ollut ihmisvihaaja eikä oikeistolaisen talouspolitiikan rakastaja. Soinin puolueesta ei enää ole jäljellä kuin nimi ja kuoret. Uudet isännät ovat ottaneet vallan ja meno on sen mukaista.

Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei nyt pelasteta, vaan sitä romutetaan ennätysnopeasti.

Hyvät ystävät,

Tämä ei ole oikein. Tämä ei ole oikeudenmukaista.

Jos hallituksen tekemät toimet oikeiston mielestä todella ovat oikeudenmukaisia ja kohtuullisia, niin en halua tietää, mikä olisi heidän mielestään epäoikeudenmukaista ja kohtuutonta.

Nyt alkaa jo riittää. Suomi pystyy kyllä parempaan.

Hyvät ystävät,

Vuosi on nyt kulunut ja nyt nähdään, mikä on tulos:

Luvattiin nujertaa alijäämät ja velkaantuminen – päädyttiin nujertamaan palkansaajat. Velkaantuminen kasvaa edelleen.

Luvattiin pelastaa hyvinvointiyhteiskunta ja palvelut – päädyttiin pelastamaan rikkaat ja suurituloisimmat.

Luvattiin satatuhatta uutta työpaikkaa – syntyy satatuhatta uutta toimeentulotukiasiakasta.

Vuoden aikana työpaikkoja on menetetty jo yli 50 000. Hallituksella on matkaa tavoitteeseen nyt 150 000.

Luvattiin, ettei keneltäkään vaadita kohtuuttomuuksia – ajetaan 17 000 lasta köyhyyteen.

Hallitus pakottaa asumistukileikkauksilla tuhannet perheet pois kodeistaan sekä lapset kauas kouluistaan ja kavereistaan.

Valonpilkahduksia tai positiivisia uutisia Suomen osalta ei kuulla, ainoastaan otsikoita heikkenevistä talousennusteista, lisääntyvästä työttömyydestä ja Ruotsiin hävityistä vihreistä investoinneista.

Hyvät ystävät,

Vajaan vuoden aikana, historiallisen lyhyessä ajassa, hallituksen talouspolitiikalta putosi pohja pois. Hallitus ajautui tilanteeseen, jossa se joutui ensimmäisessä kehysriihessään korjaamaan kurssia ja tekemään peräti kolmen miljardin euron lisäsopeutukset.

Kolme kohtalokasta virhettä johti tähän tilanteeseen.

Ensinnäkin budjettia rakennettiin aivan liian ruusuisen kasvuarvion varaan. Hallitus ennusti rakentamisen lähtevän kovaan nousuun jo keväällä, vastoin SDP:n esittämiä varoituksia. Vaatimuksille rakennusalan pelastuspaketista viitattiin kintaalla. Nyt näemme, että rakentaminen ei lähtenyt nousuun, se ei pysynyt ennallaan, vaan syöksy jatkuu jyrkkänä, ja se vetää perässään koko maan taloutta.

Toiseksi, hallitusohjelmassa rajattiin veropohjan vahvistaminen keinovalikoimasta kokonaan pois. Nyt virhe tunnustetaan paniikissa tehdyllä, ennätyksellisellä arvonlisäveron korotuksella kesken talousarviovuoden. Tällä korotuksella Suomi kiilaa EU:n kakkospaikalle Unkarin vanaveteen, yli muiden Pohjoismaiden tason.

Kolmannen virheen hallitus teki lähtiessään lietsomaan työmarkkinakaaosta yksipuolisilla työelämäheikennyksillään, joiden vuoksi kansainvälinen työjärjestö ILO on ottanut Suomen tarkkailuluokalleen ja kirjelmöi meille. Työmarkkinakaaos on painanut Suomen taloutta syvemmälle taantumaan ja työntänyt taloustavoitteita yhä kauemmaksi hallituksen ulottuvilta.

Jos työmarkkinoita ei vakauteta, hallituksen aiheuttama työmarkkinakaaos uhkaa jatkua syksyn liittokierroksella, pahimmillaan koko vaalikauden. Hallituksen aiheuttamasta vastakkainasettelusta on koitumassa miljardiluokan jarru Suomen taloudelle.

Hyvät ystävät,

Moni suomalainen kysyy, että alkaisiko tämä palkansaajien kyykyttäminen jo riittää?

Vastaus on kyllä: Jo riittää!

On aika vakauttaa Suomen työmarkkinat, ja valjastaa ne tukemaan kasvua ja työllisyyttä.

Hyvät kuulijat,

Purran oikeistohallitus on pysäytettävä. Muutoin vauriot suomalaisille tulevat peruuttamattomiksi ja kalliiksi. Ensimmäinen mahdollisuus tähän on kesäkuun eurovaaleissa.

Näissä vaaleissa päätetään koko Euroopan suunnasta ja sielusta. Euroopan unioni perustettiin takaamaan rauhaa ja turvaamaan tasa-arvoa, demokratiaa ja oikeusvaltiota. Nyt unionissa käydään jälleen taistoa arvoista. Oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioituksen sekä tasa-arvon edistämisen kaltaiset asiat eivät ole enää itsestäänselvyyksiä, vaan osa pyrkii murentamaan näitä arvoja.

Perinteiset oikeistopuolueet ovat valmiita mahdollistamaan tämän kehityksen tekemällä yhteistyötä laitaoikeiston kanssa, jos se hyödyttää niiden päämääriä hyvinvointivaltion purkamisessa sekä työntekijöiden oikeuksien ja tavallisten ihmisten toimeentulon heikentämisessä.

Tästä olemme nyt saaneet esimakua Suomessa. Kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusyhteistyö on johtanut paitsi eriarvoisuuden ja vastakkainasettelun lisääntymiseen, myös tärkeiden ilmastotoimien jarruttamiseen sekä hyökkäyksiin mediaa, järjestäytyneitä työntekijöitä ja muita länsimaisen demokratian kulmakiviä vastaan.

Eurooppaa koettelee tämä sama oikeistoaalto muuallakin: Italiassa, Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Ruotsissa. Vain sosialidemokratian menestys Euroopassa voi asettaa rajat tälle aallolle.

Euroopan kokoomuksen kärkiehdokas, nykyisen komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sen ääneen jo sanoi: Mikäli vaalitulos sen mahdollistaa, kokoomus tekee liiton laitaoikeiston kanssa.

Laitaoikeiston, joka pyrkii nakertamaan ja heikentämään EU:ta sisältä päin.

Vain jos sosialidemokratia nousee vaaleissa riittävän suureksi puolueryhmäksi, oikeistovalta ei pääse sanelemaan Euroopan kehitystä tulevaisuudessa.

SDP tekee työtä eriarvoistavaa politiikkaa ja Euroopan surkastuttajia vastaan. Me puolustamme demokratiaa, rauhaa ja tasa-arvoa. Meidän Euroopassamme kitketään vihapuhetta ja rasismia sekä huolehditaan ihmisten yhdenvertaisuudesta.

Hyvät ystävät,

Kesäkuun vaaleissa tulee aika sanoa kirkkaasti ja kuuluvasti: Jo riittää.

Pystymme parempaan!

Kiitos.

AVAINSANAT

”Kumpaa pitää uskoa, THL:ää vai teitä?” – Orpo väitti, että hoitojonot ovat pidentyneet

Oppositiopuolueista SDP ja vasemmistoliitto epäilevät, että pääministeri Petteri Orpo (kok.) antoi väärän todistuksen eduskunnan kyselytunnilla todetessaan, että hoitojonot ovat kasvaneet eikä viime kaudella toteutettu hoitotakuu toimi.

Hallitus päätti kehysriihessään pidentää julkisen perusterveydenhuollon hoitotakuun kolmeen kuukauteen nykyisestä kahdesta viikosta.

Päätöksen kyseenalaisti kyselytunnilla ensimmäisenä SDP:n Ville Merinen, joka kertoi tositarinan läheisestään, joka alkoi kärsiä vatsakivuista. Selvitykset kuitenkin myöhästyivät ja pääsy jatkotutkimuksiin venyi. Syyksi paljastui vatsan alueen syöpä.

– Hän pääsi onneksi lopulta hoitojen pariin. Hallitus rajaa hoitotakuun jopa kolmeen kuukauteen, ja voimme jokainen kuvitella elämistä jatkuvassa epävarmuudessa kolme kuukautta pohtimassa oireita ja niiden syitä.

Hän kysyi sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolta (ps.), mitä tämä vastaa ihmiselle, joka pohtii, pääseekö ajoissa lääkärille.

– Kolmen kuukauden hoitotakuu ei tarkoita sitä, että se on aina ja kaikilla se kolme kuukautta. Palvelutarpeen arvio tehdään siinä vaiheessa, kun asiakas on yhteydessä terveysasemaan. Jos on epäily, että voisi olla syöpää, varmasti pääsee aikaisemmin tutkimuksiin, ministeri vastasi.

VIIME hallituskauden perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kuvaili hoitotakuun romuttamista yhdeksi kehysriihen kauheimmista päätöksistä. Hän kysyi pääministeri Orpolta, onko hallituksella varaa sosiaali- ja terveydenhuollon alasajoon.

– Te teitte lain hoitotakuusta, mutta se ei toiminut, koska te teitte siihen ympärille sote-ratkaisun, joka on räjäyttänyt kustannukset. Hoitojonot ovat pidentyneet, Orpo totesi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (kuvassa) tarttui tähän vastaukseen.

– Pääministeri Orpo, taisitte tulla antaneeksi väärän todistuksen eduskunnan edessä. Sanoitte, että hoitojonot ovat pidentyneet, ja sillä ikään kuin perustelitte hoitotakuun leikkaustanne. Tämä ei pidä paikkaansa.

TUPPURAINEN lainasi sanatarkkaan Terveyden ja hyvinvointilaitoksen THL:n arviota: ”Lokakuussa 2023 perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireettömään lääkärin hoitoon tai tutkimukseen pääsi selvästi aiempaa paremmin jo viikon kuluessa.”

– Eli tämä kahden vuoden aikainen hoitoon pääsyn pidentyminen on siis pysähtynyt ja odotusajat ovat lyhentyneet. Tämä kertoo siitä, että hoitotakuu on toiminut.

Hallitus vie hyvinvointialueilta rahat, 132 mijoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että lääkäreitä ja hoitajia vähennetään satoja, Tuppurainen huomautti.

– Ja sen vuoksi te joudutte heikentämään hoitotakuuta, koska ihmiset eivät saa sitä hoitoa. Te annoitte eduskunnalle väärän todistuksen. Kumpaa pitää uskoa THL:ää vaiko teitä?

Orpon mukaan ”isossa kuvassa tosiasia on se, että meillä on erittäin pitkät jonot hoitoon, viestejä tulee jatkuvasti eri puolilta Suomea”.

Tuppurainen kommentoi kyselytunnin jälkeen hoitotakuuasiaa myös viestipalvelu X:ssä.

VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kritisoi sitä, ettei Orpo vastannut Tuppuraisen kysymykseen.

– Kyllä ministerien pitää puhua eduskunnalle ja kansalaisille totta. Puhuitteko te tänään totta vai ette?

Orpo selitti, että hänen tarkoituksenaan oli kuvata tilannetta sosiaali- ja terveyspalveluissa.

– Meillä pitkät hoitojonot, pulaa osaavasta henkilökunnasta ja valtava puute rahasta. Me ratkomme näitä kolmea asiaa. Perusta tälle kokonaisuudelle luotiin viime hallituksen sote-ratkaisulla. Jos jollain on merkitystä ja jos joku on totta, se on, että me teemme kaikkemme, että ihmiset saavat tässä maassa hoitoa.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman yritti vielä saada Orpon vastaamaan, antaako THL hänen mielestään väärää tietoa nykyisestä hoitotakuusta

– Täytyy olla tarkkana, mitä sanoo, mutta oliko niin, että hoitotakuun lainsäädäntö tuli voimaan 1. syyskuuta 2023? Tuskin se on valtavasti ehtinyt vaikuttamaan, jos hoitojonot ovat sitten lyhentyneet, pääministeri totesi.

SDP:n Ilmari Nurminen kertoi tilanteesta Pirkanmaalla, jossa tilannetta on tutkittu. Nykyisen lain tultua voimaan 85 prosenttia on päässyt hänen mukaansa kahdessa viikossa lääkärille.

AVAINSANAT

Ohisalo kurmotti Mykkästä metsien suojelusta: “Aikooko hallitus hyväksyä absurdit satumetsäkriteerit”

Vihreiden Maria Ohisalo ja Jenni Pitko (oik.) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 16. toukokuuta.

Vihreiden kansanedustaja Maria Ohisalo kovisteli hallitusta vanhojen metsien suojelusta eduskunnan torstain kyselytunnilla. Ohisalon nosti tikun nokkaan vielä valmistelussa olevat suojelukriteerit, jotka ovat herättäneet viime päivinä vilkasta keskustelua.

– Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut suojelemaan kaikki valtion vanhat ja luonnontilaiset metsät. Nyt tästä lupauksesta kiinni pitäminen vaikuttaa olevan erittäin, erittäin huteralla pohjalla, Ohisalo aloitti.

Suojelukriteereitä ollaan Ohisalon mukaan hilaamassa niin korkeiksi, ettei esimerkiksi Etelä-Suomesta löydy välttämättä lainkaan suojeltavia metsiä.

– Etenkin maa- ja metsätalousministeriön käden jälki näkyy siinä, että lahopuukriteereitä vaaditaan sellaisiksi, että sopivia määriä ei ehkä löydy enää kuin harvoista luonnontilaisista metsistä jos niistäkään. Se, että te ette sano näistä kriteereistä yhtään mitään julkisuuteen, kertoo ehkä siitä, että ne eivät ole teille täysin poissuljettuja. Luonnon kannalta ne ovat kuitenkin täysin mahdottomia, Ohisalo sanoi ja viittasi ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäseen (kok.).

OHISALO penäsi vastausta siihen miksi hallitus “pyörittelee kriteereitä, jotka ovat jopa viisi kertaa tiukempia kuin arvokkaiden metsien vapaaehtoisen suojelun Metso-ohjelmassa” samalla, kun se leikkaa myös Metso-ohjelman rahoitusta.

– Aikooko hallitus hyväksyä absurdit satumetsäkriteerit vanhoille metsille vai aiotteko te varmistaa, että myös Etelä-Suomesta saadaan riittävästi uusia kohteita vanhoille metsille kuuluvaan suojeluun, Ohisalo totesi.

Ministeri Mykkänen selvensi valmisteilla olevan suojelukriteeripäätöksen koskevan kaikkia metsiä.

– Ja kyllä, se täytyy tehdä tasapainoisesti sekä luonnontieteen kannalta että siltä kannalta, että siinä on kysymys myös omaisuuden suojasta, vaikutuksista yksityismetsätalouteen, puunhankintaa ja siitä, että saadaan arvokkaita metsiä suojelun piiriin nykyistä enemmän.

MYKKÄNEN totesi, että hallituksen luontopolitiikkaa on syyttetty kestämättömistä rimanalituksista ja muistutti, että vapaaehtoisen Metso-ohjelman kautta on tulossa tuhansia hehtaareja lisää suojeltavaa metsää. Helmi-ohjelman kautta metsiä puolestaan ennallistetaan, vaikka samaan aikaan tehdään Mykkäsen historiallisiksi kutsumia valtiontalouden säästöjä.

– Jos olisi paljon rahaa, tehtäisiin enemmän, mutta tämä hallitus tekee ihan kohtuullisesti, Mykkänen sanoi.

Demokraatti pyysi ministeri Mykkästä torstaina ennen kyselytuntia kommentoimaan vanhojen metsien suojelukriteereitä, mutta ministeri kieltäytyi.

AVAINSANAT

Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtajalta suorat sanat hallituskumppanille: “Aivan turha mutka ja sotku”

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäkokouksessa käsiteltiin tänään muun muassa alkoholilakiesitystä.

Kristillisdemokraattien Päivi Räsäsen toiminta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on närästänyt hallituskumppaneita.

Räsänen aikoo äänestää valiokunnassa hylkäämistä alkoholilakia käsittelevälle mietinnölle, jolloin vaaka kallistuu mietinnön osalta hylkääväksi.

– Kuten olen todennut aikaisemmin jo medialle, että tietenkään meidän ryhmämme ei katso hyvällä sitä, jos Räsänen toimii tuolla tapaa valiokunnassa, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen kommentoi medialle ryhmäkokouksen jälkeen.

– Mutta samaan aikaan olemme käyneet tämän asian hallitusryhmien puheenjohtajien kesken ja meillä on selkeä menettely siitä, miten asia menee tässä talossa eteenpäin. Eli jos on näin, että valiokunnan enemmistö huomenna tukee esityksen hylkäämistä, sitten vastalauseen kautta tämä asia tullaan äänestämään suuressa salissa. Sen jälkeen se siirtyy suuren valiokunnan käsittelyyn ja eduskunnan enemmistö, hallituspuolueiden kansanedustajat tulevat sitten äänestämään tämän lainsäädännön voimaan. Mutta aivan turhan mutkan ja sotkun kyllä tämä edustajan toiminta aiheuttaa valiokunnassa, Marttinen jatkoi.

Päivi Räsäsen käsitys on, että myös muissa hallituspuolueissa olisi vastustusta alkoholilakiesitykselle.

– Meillä on aivan selkeä toimintalinja siinä, että meidän ryhmämme tukee tätä esitystä kuten muitakin hallituksen eduskuntaan tuomia esityksiä. Minä en tunnista tällaista Päivi Räsäsen esilletuomaa asiaa.

Kokoomuksessa näyttäisi olevan tiukka ryhmäkuri asiassa.

– Hallituspuolueen kansanedustajat tukevat hallituksen eduskuntaan tuomia esityksiä. Meidän kykymme viedä eteenpäin näitä uudistuksia perustuu siihen, että voimme toimia yhdessä. Niin myös tässäkin esityksessä lähdemme siitä, että kaikki toimivat samalla tavalla asian osalta, Marttinen kommentoi.

AVAINSANAT

SDP:n eduskuntaryhmä valitsi uuden pääsihteerin

Rami Lindström.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmä on valinnut uudeksi pääsihteerikseen oikeustieteen maisteri ja tradenomi (YAMK) Rami Lindströmin.

Lindström, 38, siirtyy eduskuntaryhmään SAK:n työmarkkinapäällikön tehtävästä. Tätä ennen Lindström työskenteli kolmen vuoden ajan eduskuntaryhmän oikeus- ja kv-yksikön päällikkönä.

– Odotan innolla paluuta eduskuntaryhmän palvelukseen. Eduskunta on ainutlaatuinen työyhteisö, jossa pääsee tekemään tärkeää työtä demokratian eteen osana huippuammattilaisten joukkoa. Kiitän sosialidemokraattista eduskuntaryhmää luottamuksesta ja valinnasta tehtävään.

Lindström aloittaa tehtävässään 12.elokuuta.

AVAINSANAT

Teollisuusliiton huipulta arvostelua STTK:lle ja Akavalle – nyt puhuu Antti Palola: “Yleislakko ei olisi tullut kyseeseen”

Lakkolait astuvat voimaan tällä viikolla ja palkansaajaliike käy sisäistä polemiikkia. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kommentoi Demokraatille ay-liikkeen tilannetta ja tulevaisuutta.

Lakko-oikeuden rajoittamista koskevat lakimuutokset ovat tulossa voimaan tulevana lauantaina. Valtioneuvosto esittää, että presidentti Alexander Stubb vahvistaa lait perjantaina presidentin esittelyssä. Alun perin muutosten piti astua voimaan vasta heinäkuussa.

Antti Palola kutsui päivää surulliseksi STTK:n edustajiston kokouksessa torstaina.

Lakkolait ja muut hallituksen ajamat työelämämuutokset ovat herättäneet keskustelua ja vastustusta jo viime syksystä alkaen. Etenkin SAK:laiset liitot protestoivat niitä vastaan myös poliittisilla lakoilla. Muista keskusjärjestöistä osallistuminen oli kuitenkin vähäisempää.

SAK:laisen Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoitti tuntemuksiaan tällä viikolla myös julkisuudessa tokaisemalla, että liian harva ammattiliitto osallistui lakkorintamaan hallituksen työelämätoimia vastaan.

Lehtonen huomautti ensin Kansan Uutisille, että keväällä vain 7 000 työntekijää oli lakossa puolentoista miljoonan työntekijän oikeuksien puolesta.

– Akavalaiset ja STTK:n liitot loistivat poissaolollaan, Lehtonen jatkoi vielä Helsingin Sanomille.

Jos olisi ollut poliittinen yleislakko, se olisi tarkoittanut, että me lähdemme avoimesti taistelemaan maan hallitusta vastaan.

ANTTI PALOLA kommentoi Demokraatille STTK:n edustajistokokouksen yhteydessä työrauhalainsäädäntöä koskevaa prosessia sanomalla, ettei se täyttänyt hyvän lainsäädännön valmistelutyötä.

Orpon hallitus on kuitenkin saamassa läpi liki kaiken, mistä se on haaveillut.

Otatko kritiikin vastaan, etteivät STTK ja Akava olleet tarpeeksi mukana rintamassa?

– Sanon näin, että suoraan en ota kritiikkiä vastaan. Meillä esimerkiksi STTK:ssa on erilainen toimintakulttuuri, johon ei ole perinteisesti kuulunut, että tekisimme STTK-tasoisia työtaistelupäätöksiä. Niitä ei ole käsittääkseni tehty nykyaikaisen STTK:n aikana kertaakaan vaan on todettu, että se on jokaikisen jäsenjärjestön oma asia arvioida tilanne.

– Meillä oli joitakin työtaistelutoimiin osallistuneita, Ammattiliitto Pro oli teollisuuden yhteisillä työpaikoilla ja sotejärjestöillä oli pienimuotoisia työtaisteluita.

Palola sanoo myös suoraan sen, ettei hänen mielestään paljon esillä ollut yleislakkokaan olisi tullut kyseeseen.

– Se olisi herättänyt liian paljon… En vain usko siihen tässä tilanteessa.

Miksi et?

– Ihan jos katson STTK:ta, me olemme puoluepoliittisesti sitoutumaton keskusjärjestö ja jos olisi ollut poliittinen yleislakko, se olisi tarkoittanut, että me lähdemme avoimesti taistelemaan maan hallitusta vastaan.

– Meidän jäsenkunnassa on karkeasti arvioiden suunnilleen yhtä suuri kannatus neljällä suurimmalla puolueella eli SDP:llä, kokoomuksella, keskustalla edelleenkin ja perussuomalaisilla. Näin ollen luulen, että se olisi ollut täysin mahdoton ajatus.

Lakipaketti on kuitenkin totta ja myös STTK:n edustajistosta nousi torstaina esiin kommentteja, joiden mukaan palkansaajaliike ei ollut talven ja kevään aikana tarpeeksi solidaarinen tai kyennyt yhteistyöhön. Kaivattiin lisäksi tiiviimpää yhteistyötä nimenomaan keskusjärjestöjen välillä.

Kritiikkiä tuli siis myös omilta, ei vain SAK:laisen Teollisuusliiton johtoportaasta.

– Luulen, että tällä hetkellä keskusjärjestöjen suhteet ovat ainakin puheenjohtajatasolla parhaimmat kuin moneen aikaan. Meidän keskinäinen vuoropuhelu ja yhteistyö on erittäin hyvää, Palola kuittaa.

– Mitä tulee keskinäiseen solidaarisuuteen, kaikki liitot arvioivat omasta näkökulmastaan. Ehkä vaikkapa hoitajaliitot katsovat, että he eivät ole saaneet matkan varrella solidaarisuutta riittävästi vaikkapa teollisuuden liitoilta omille pyrkimyksilleen ja tässä tilanteessa se käännettiin toisinpäin.

Se on selvästi nähtävissä, liitot ajavat ensisijaisesti omia intressejään ja etujaan.

PALOLA muotoilee työmarkkinatilanteen niin, että “työmarkkinalaiva seilaa rajoitetun näkyvyyden vallitessa”. Elämme murrosaikaa ja ay-liikkeen neuvottomuutta.

– Ensin EK irtaantui kokonaisratkaisuista, mentiin toimialakohtaisiin ratkaisuihin, toimialakohtaisista ratkaisuista mentiin paikalliseen sopimiseen esimerkiksi niin, että Metsäteollisuus irtaantui kokonaan tes-sitovista sopimuksista. Siellä on ollut menossa oma työmarkkinaepävarmuus.

– Porvarihallitus toi poliittisen epävarmuuden lainsäädäntöhankkeiden kanssa ja tässä ollaan ehkä oltu jonkin verran neuvottomia, että kuinkas tässä näin kävi. Silloin analyyttisen arvioinnin sijasta lähdetään helposti käymään tällaista solidaarisuuskeskustelua.

Onko sitten niin, että Orpon hallitus on onnistunut jonkinlaisessa hajota ja hallitse -taktiikassa ja onko maailma muuttunut niin, että liitot ajavat vain omia intressejään ja suuri kuva puuttuu?

– Totta kai. Kun keskusjärjestöt eivät enää istu siinä pöydässä, missä määritellään suomalaisen työn hinta ja sovitaan, ja se on nyt liittojen tehtävä, niin kaikilla liitoilla on totta kai sen oman toimialansa erityisasiat ja silloin ehkä unohtuu se keskinäinen solidaarisuus. Se on selvästi nähtävissä, liitot ajavat ensisijaisesti omia intressejään ja etujaan.

– Mutta tällä hallituskaudella, luulen, että vaikka olisimme tehneet mitä tahansa, arvioni on se, että porvarihallitus olisi vienyt hankkeensa läpi siinä muodossa kuin ne nyt menevät.

Avautuuko tästä aika lohduton näkymä ay-liikkeen lähitulevaisuuteen?

– Sanotaan, että sellainen riski on olemassa, ellemme opi tästä jotain.

– Minun mielestäni itse kunkin liiton, järjestön ja keskusjärjestön olisi syytä arvioida omassa piirissään, että miten tämä meni ihan oikeasti ja kannattaisiko tehdä jotain toisin jatkossa.

PALOLAN kausi STTK:n johdossa jatkuu joulukuulle 2025. Toisin kuin talvella julkisuudessa spekuloitiin, hän ei ole jäämässä eläkkeelle kesken viimeisen kautensa. Asiasta käytiin keskustelua STTK:n sisällä lopputalven aikana.

– Päädyimme siihen, että tässä ajankohtaisessa tilanteessa on ehkä hyvä, että jatkan vielä puheenjohtajana, kauden loppuun, jos vain voimat riittävät, Palola sanoo torstaina.

AVAINSANAT