VALIKKO

Hurja määrä kansanedustajia pyrkii Brysseliin – tässä he ovat kaikki

Kesällä käytävissä eurovaaleissa on ehdolla poikkeuksellisen paljon kansanedustajia. Heitä on listalla peräti 31.

Tätä suurempi määrä kansanedustajia on ollut ehdolla vain vuonna 2014, jolloin heitä oli peräti 40.

Kansanedustajia on yhteensä 200.

Eniten kansanedustajaehdokkaita on tänä vuonna järjestettävissä vaaleissa perussuomalaisilla, peräti 9 eli lähes puolet 20 ehdokkaan listasta. Seuraavaksi eniten heitä on SDP:llä, yhteensä 6.

Perussuomalaisista istuvista kansanedustajista ehdolla ovat Sanna Antikainen, Kaisa Garedew, Vilhelm Junnila, Arja Juvonen, Ari Koponen, Mauri Peltokangas, Mikko Polvinen, Sara Seppänen ja Sebastian Tynkkynen.

Mainittakoon, että perussuomalaisista ehdokaslistalle ei päässyt istuva meppi Teuvo Hakkarainen, vaikka hän ilmoitti ehdolle haluavansa.

Perussuomalaisten kansanedustajat edustavat kaiken kaikkiaan kuutta eri vaalipiiriä kolmestatoista.

SDP:n kuudesta kansanedustajaehdokkaasta peräti kolme tulee Uudenmaan vaalipiiristä, Maria Guzenina, Kimmo Kiljunen ja Pinja Perholehto. Muuta kansanedustajaehdokkaat ovat Piritta Rantanen, Suna Kymäläinen ja Ville Merinen.

VIHREILLÄ ja kokoomuksella on molemmilla 4 kansanedustajaa ehdolla.

Kokoomuksesta meppipaikkaa tavoittelevat Ville Kaunisto, Susanne Päivärinta, Pekka Toveri ja Aura Salla.

Arkadianmäeltä Brysseliin vihreistä pyrkivät Atte Harjanne, Inka Hopsu, Krista Mikkonen sekä Maria Ohisalo.

Keskustallakin on kolme kansanedustajaehdokasta. He ovat Petri Honkonen, Katri Kulmuni ja Mika Lintilä, joista kaikilla on myös ministerikokemusta. Ministerikokemusta on myös vasemmistoliiton ehdokkailla, puheenjohtaja Li Anderssonilla, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramolla sekä kansanedustaja Merja Kyllösellä, jolla on myös europarlamenttikokemusta.

RKP:stä europarlamenttiin haluavat kansanedustaja Eva Biaudet ja puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Anna-Maja Henriksson.

Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt ovat solmineet teknisen vaaliliiton eurovaaleissa. Kumpikin puolue on asettanut vaaliliitossa 10 ehdokasta. Kansanedustajia ei ole ehdolla.

Muilla eduskuntapuolueilla on kullakin maksimimäärä ehdokkaita listoillaan eli yhteensä 20.

KANSANEDUSTAJAEHDOKKAITA on 13 vaalipiiristä 10:stä. Satakunnasta ja Hämeestä ei ole yhtään kansanedustajaehdokasta, myöskään Ahvenanmaan edustaja ei ole ehdolla.

Uudenmaan kansanedustajia eurovaaleissa nähdään peräti 9 ja Helsingistä on 4 edustajaa. Kolmen ehdokkaan vaalipiirejä ovat Keski-Suomi, Vaasa ja Oulu.

Kaksi ehdokasta tulee niin Savo-Karjalasta, Varsinais-Suomesta Lapista kuin Kaakkois-Suomesta.

Pirkanmaalta ehdolla on ainoastaan yksi kansanedustaja, SDP:n Ville Merinen.

On kuitenkin tärkeä huomata, että eurovaaleissa ei äänestetä vaalipiirikohtaisesti vaan koko Suomi on yhtenä vaalipiirinä eli äänestää voi ketä tahansa ehdokasta ympäri Suomen.

Europarlamenttivaalit toimitetaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa 6.-9. kesäkuuta. Suomessa europarlamenttivaalien vaalipäivä on sunnuntai 9. kesäkuuta.

AVAINSANAT

“Heikko, surkea, katastrofaalinen” – näin kuntapäättäjät arvioivat oman kuntansa talousnäkymiä

Suomalaisten poliittisten kuntapäättäjien näkemykset kuntiensa tulevaisuudesta ovat heikentyneet rajusti. Tämä käy ilmi työeläkevakuuttaja Kevan kuntapäättäjäbarometrista.

Barometrikyselyn vastaajista peräti 68 prosenttia kertoi näkevänsä kuntansa tulevaisuuden negatiivisena tai ristiriitaisena. Edellisessä, vuoden 2022 lopussa tehdyssä barometrissä 45 prosenttia poliittisista päättäjistä näki kuntansa tulevaisuuden negatiivisena tai ristiriitaisena.

Kuntien johtavasta viranhaltijajohdosta 59 prosenttia pitää tulevaisuutta negatiivisena tai ristiriitaisena. Vuonna 2022 vastaava lukema oli 34 prosenttia.

Poliittisista päättäjistä vain 16 prosenttia näki kuntansa tai hyvinvointialueensa tulevaisuuden positiivisena. Lukema on lähes sama kuin kuntien viranhaltijajohdossa, missä 18 prosenttia näki tulevaisuuden myönteisenä.

Edellisessä barometrissä poliitikoista 18 prosenttia ja viranhaltijoista 27 prosenttia näki tulevaisuuden positiivisena.

BAROMETRIN avoimissa vastauksissa nousi esiin huoli kuntien taloustilanteen lohduttomuudesta.

Suuri osa kuntien poliittisista päättäjistä näkee kuntansa talouskehityksen joko huolestuttavana, heikkona, surkeana tai jopa katastrofaalisena. Pieni osa vastaajista taas näkee kuntansa taloustilanteen tällä hetkellä kohtalaisena, vakaana tai jopa hyvänä. Silti pitkän ajan näkymä koetaan haastavana ja huolestuttavana.

Kuntien virkamiesjohto kertoo olevansa melko luottavainen tulevaisuuden suhteen, mutta huoli kunnan talouskehityksestä ja palveluverkoston kehityksestä sekä työvoimapulaan liittyvät asiat nousevat esiin useissa vastauksissa.

Barometria varten haastateltiin myös hyvinvointialueiden poliittisia päättäjiä ja virkamiesjohtoa.

HYVINVOINTIALUEIDEN poliittiset päättäjät toivat vastauksissaan esiin rahoituksen vähäisyyden sekä huolet palveluverkoston karsimisesta.

Hyvinvointialueiden virkamiesjohto toi esiin sen, että talouden sopeuttamisen määräaika on lyhyt ja sopeutussummat euromääräisesti tiukkoja.

-  Näkymä on kääntynyt yllättävän nopeasti todella synkäksi. Viimeinen vuosi on ollut kunnissa ja hyvinvointialueilla talousuutisten osalta hyvin ikävä ja näyttää siltä, että tämä on nyt tiedostettu myös päättäjien keskuudessa, johtava asiantuntija Ismo Kainulainen sanoo Kevan tiedotteessa.

SYNKISTÄ talousnäkymistä huolimatta 73 prosenttia päättäjistä kertoi, että kunnassa tai hyvinvointialueella ei ole tänä vuonna suunnitteilla henkilöstön lomautuksia tai irtisanomisia.

Henkilöstön lomautuksia ja irtisanomisia suunnitellaan hieman enemmän hyvinvointialueilla kuin kunnissa. Hyvinvointialueiden johdosta ja päättäjistä 30 prosenttia kertoi, että hyvinvointialueella on suunnitteilla henkilöstön irtisanomisia tai lomautuksia, kun vastaava luku kunnissa oli 13 prosenttia.

Kevan helmi-maaliskuun aikana toteuttaman kyselytutkimuksen kohderyhminä olivat Suomen kuntien ja hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät ja niiden ylin virkamiesjohto.

Vastauksia saatiin yhteensä 947, joten tutkimuksen vastausprosentti oli 10,3. Kuntien ja alueiden poliittisten päättäjien vastausprosentti oli 10,0 ja virkamiesjohdon vastausprosentti oli 15,0.

Kyselytutkimuksen Kevalle toteutti Pohjoisranta BCW.

AVAINSANAT

”Kumpaa pitää uskoa, THL:ää vai teitä?” – Orpo väitti, että hoitojonot ovat pidentyneet

Oppositiopuolueista SDP ja vasemmistoliitto epäilevät, että pääministeri Petteri Orpo (kok.) antoi väärän todistuksen eduskunnan kyselytunnilla todetessaan, että hoitojonot ovat kasvaneet eikä viime kaudella toteutettu hoitotakuu toimi.

Hallitus päätti kehysriihessään pidentää julkisen perusterveydenhuollon hoitotakuun kolmeen kuukauteen nykyisestä kahdesta viikosta.

Päätöksen kyseenalaisti kyselytunnilla ensimmäisenä SDP:n Ville Merinen, joka kertoi tositarinan läheisestään, joka alkoi kärsiä vatsakivuista. Selvitykset kuitenkin myöhästyivät ja pääsy jatkotutkimuksiin venyi. Syyksi paljastui vatsan alueen syöpä.

– Hän pääsi onneksi lopulta hoitojen pariin. Hallitus rajaa hoitotakuun jopa kolmeen kuukauteen, ja voimme jokainen kuvitella elämistä jatkuvassa epävarmuudessa kolme kuukautta pohtimassa oireita ja niiden syitä.

Hän kysyi sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolta (ps.), mitä tämä vastaa ihmiselle, joka pohtii, pääseekö ajoissa lääkärille.

– Kolmen kuukauden hoitotakuu ei tarkoita sitä, että se on aina ja kaikilla se kolme kuukautta. Palvelutarpeen arvio tehdään siinä vaiheessa, kun asiakas on yhteydessä terveysasemaan. Jos on epäily, että voisi olla syöpää, varmasti pääsee aikaisemmin tutkimuksiin, ministeri vastasi.

VIIME hallituskauden perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kuvaili hoitotakuun romuttamista yhdeksi kehysriihen kauheimmista päätöksistä. Hän kysyi pääministeri Orpolta, onko hallituksella varaa sosiaali- ja terveydenhuollon alasajoon.

– Te teitte lain hoitotakuusta, mutta se ei toiminut, koska te teitte siihen ympärille sote-ratkaisun, joka on räjäyttänyt kustannukset. Hoitojonot ovat pidentyneet, Orpo totesi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (kuvassa) tarttui tähän vastaukseen.

– Pääministeri Orpo, taisitte tulla antaneeksi väärän todistuksen eduskunnan edessä. Sanoitte, että hoitojonot ovat pidentyneet, ja sillä ikään kuin perustelitte hoitotakuun leikkaustanne. Tämä ei pidä paikkaansa.

TUPPURAINEN lainasi sanatarkkaan Terveyden ja hyvinvointilaitoksen THL:n arviota: ”Lokakuussa 2023 perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireettömään lääkärin hoitoon tai tutkimukseen pääsi selvästi aiempaa paremmin jo viikon kuluessa.”

– Eli tämä kahden vuoden aikainen hoitoon pääsyn pidentyminen on siis pysähtynyt ja odotusajat ovat lyhentyneet. Tämä kertoo siitä, että hoitotakuu on toiminut.

Hallitus vie hyvinvointialueilta rahat, 132 mijoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että lääkäreitä ja hoitajia vähennetään satoja, Tuppurainen huomautti.

– Ja sen vuoksi te joudutte heikentämään hoitotakuuta, koska ihmiset eivät saa sitä hoitoa. Te annoitte eduskunnalle väärän todistuksen. Kumpaa pitää uskoa THL:ää vaiko teitä?

Orpon mukaan ”isossa kuvassa tosiasia on se, että meillä on erittäin pitkät jonot hoitoon, viestejä tulee jatkuvasti eri puolilta Suomea”.

Tuppurainen kommentoi kyselytunnin jälkeen hoitotakuuasiaa myös viestipalvelu X:ssä.

VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kritisoi sitä, ettei Orpo vastannut Tuppuraisen kysymykseen.

– Kyllä ministerien pitää puhua eduskunnalle ja kansalaisille totta. Puhuitteko te tänään totta vai ette?

Orpo selitti, että hänen tarkoituksenaan oli kuvata tilannetta sosiaali- ja terveyspalveluissa.

– Meillä pitkät hoitojonot, pulaa osaavasta henkilökunnasta ja valtava puute rahasta. Me ratkomme näitä kolmea asiaa. Perusta tälle kokonaisuudelle luotiin viime hallituksen sote-ratkaisulla. Jos jollain on merkitystä ja jos joku on totta, se on, että me teemme kaikkemme, että ihmiset saavat tässä maassa hoitoa.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman yritti vielä saada Orpon vastaamaan, antaako THL hänen mielestään väärää tietoa nykyisestä hoitotakuusta

– Täytyy olla tarkkana, mitä sanoo, mutta oliko niin, että hoitotakuun lainsäädäntö tuli voimaan 1. syyskuuta 2023? Tuskin se on valtavasti ehtinyt vaikuttamaan, jos hoitojonot ovat sitten lyhentyneet, pääministeri totesi.

SDP:n Ilmari Nurminen kertoi tilanteesta Pirkanmaalla, jossa tilannetta on tutkittu. Nykyisen lain tultua voimaan 85 prosenttia on päässyt hänen mukaansa kahdessa viikossa lääkärille.

AVAINSANAT

Ohisalo kurmotti Mykkästä metsien suojelusta: “Aikooko hallitus hyväksyä absurdit satumetsäkriteerit”

Vihreiden Maria Ohisalo ja Jenni Pitko (oik.) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 16. toukokuuta.

Vihreiden kansanedustaja Maria Ohisalo kovisteli hallitusta vanhojen metsien suojelusta eduskunnan torstain kyselytunnilla. Ohisalon nosti tikun nokkaan vielä valmistelussa olevat suojelukriteerit, jotka ovat herättäneet viime päivinä vilkasta keskustelua.

– Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut suojelemaan kaikki valtion vanhat ja luonnontilaiset metsät. Nyt tästä lupauksesta kiinni pitäminen vaikuttaa olevan erittäin, erittäin huteralla pohjalla, Ohisalo aloitti.

Suojelukriteereitä ollaan Ohisalon mukaan hilaamassa niin korkeiksi, ettei esimerkiksi Etelä-Suomesta löydy välttämättä lainkaan suojeltavia metsiä.

– Etenkin maa- ja metsätalousministeriön käden jälki näkyy siinä, että lahopuukriteereitä vaaditaan sellaisiksi, että sopivia määriä ei ehkä löydy enää kuin harvoista luonnontilaisista metsistä jos niistäkään. Se, että te ette sano näistä kriteereistä yhtään mitään julkisuuteen, kertoo ehkä siitä, että ne eivät ole teille täysin poissuljettuja. Luonnon kannalta ne ovat kuitenkin täysin mahdottomia, Ohisalo sanoi ja viittasi ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäseen (kok.).

OHISALO penäsi vastausta siihen miksi hallitus “pyörittelee kriteereitä, jotka ovat jopa viisi kertaa tiukempia kuin arvokkaiden metsien vapaaehtoisen suojelun Metso-ohjelmassa” samalla, kun se leikkaa myös Metso-ohjelman rahoitusta.

– Aikooko hallitus hyväksyä absurdit satumetsäkriteerit vanhoille metsille vai aiotteko te varmistaa, että myös Etelä-Suomesta saadaan riittävästi uusia kohteita vanhoille metsille kuuluvaan suojeluun, Ohisalo totesi.

Ministeri Mykkänen selvensi valmisteilla olevan suojelukriteeripäätöksen koskevan kaikkia metsiä.

– Ja kyllä, se täytyy tehdä tasapainoisesti sekä luonnontieteen kannalta että siltä kannalta, että siinä on kysymys myös omaisuuden suojasta, vaikutuksista yksityismetsätalouteen, puunhankintaa ja siitä, että saadaan arvokkaita metsiä suojelun piiriin nykyistä enemmän.

MYKKÄNEN totesi, että hallituksen luontopolitiikkaa on syyttetty kestämättömistä rimanalituksista ja muistutti, että vapaaehtoisen Metso-ohjelman kautta on tulossa tuhansia hehtaareja lisää suojeltavaa metsää. Helmi-ohjelman kautta metsiä puolestaan ennallistetaan, vaikka samaan aikaan tehdään Mykkäsen historiallisiksi kutsumia valtiontalouden säästöjä.

– Jos olisi paljon rahaa, tehtäisiin enemmän, mutta tämä hallitus tekee ihan kohtuullisesti, Mykkänen sanoi.

Demokraatti pyysi ministeri Mykkästä torstaina ennen kyselytuntia kommentoimaan vanhojen metsien suojelukriteereitä, mutta ministeri kieltäytyi.

AVAINSANAT

Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtajalta suorat sanat hallituskumppanille: “Aivan turha mutka ja sotku”

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäkokouksessa käsiteltiin tänään muun muassa alkoholilakiesitystä.

Kristillisdemokraattien Päivi Räsäsen toiminta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on närästänyt hallituskumppaneita.

Räsänen aikoo äänestää valiokunnassa hylkäämistä alkoholilakia käsittelevälle mietinnölle, jolloin vaaka kallistuu mietinnön osalta hylkääväksi.

– Kuten olen todennut aikaisemmin jo medialle, että tietenkään meidän ryhmämme ei katso hyvällä sitä, jos Räsänen toimii tuolla tapaa valiokunnassa, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen kommentoi medialle ryhmäkokouksen jälkeen.

– Mutta samaan aikaan olemme käyneet tämän asian hallitusryhmien puheenjohtajien kesken ja meillä on selkeä menettely siitä, miten asia menee tässä talossa eteenpäin. Eli jos on näin, että valiokunnan enemmistö huomenna tukee esityksen hylkäämistä, sitten vastalauseen kautta tämä asia tullaan äänestämään suuressa salissa. Sen jälkeen se siirtyy suuren valiokunnan käsittelyyn ja eduskunnan enemmistö, hallituspuolueiden kansanedustajat tulevat sitten äänestämään tämän lainsäädännön voimaan. Mutta aivan turhan mutkan ja sotkun kyllä tämä edustajan toiminta aiheuttaa valiokunnassa, Marttinen jatkoi.

Päivi Räsäsen käsitys on, että myös muissa hallituspuolueissa olisi vastustusta alkoholilakiesitykselle.

– Meillä on aivan selkeä toimintalinja siinä, että meidän ryhmämme tukee tätä esitystä kuten muitakin hallituksen eduskuntaan tuomia esityksiä. Minä en tunnista tällaista Päivi Räsäsen esilletuomaa asiaa.

Kokoomuksessa näyttäisi olevan tiukka ryhmäkuri asiassa.

– Hallituspuolueen kansanedustajat tukevat hallituksen eduskuntaan tuomia esityksiä. Meidän kykymme viedä eteenpäin näitä uudistuksia perustuu siihen, että voimme toimia yhdessä. Niin myös tässäkin esityksessä lähdemme siitä, että kaikki toimivat samalla tavalla asian osalta, Marttinen kommentoi.

AVAINSANAT

SDP:n eduskuntaryhmä valitsi uuden pääsihteerin

Rami Lindström.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmä on valinnut uudeksi pääsihteerikseen oikeustieteen maisteri ja tradenomi (YAMK) Rami Lindströmin.

Lindström, 38, siirtyy eduskuntaryhmään SAK:n työmarkkinapäällikön tehtävästä. Tätä ennen Lindström työskenteli kolmen vuoden ajan eduskuntaryhmän oikeus- ja kv-yksikön päällikkönä.

– Odotan innolla paluuta eduskuntaryhmän palvelukseen. Eduskunta on ainutlaatuinen työyhteisö, jossa pääsee tekemään tärkeää työtä demokratian eteen osana huippuammattilaisten joukkoa. Kiitän sosialidemokraattista eduskuntaryhmää luottamuksesta ja valinnasta tehtävään.

Lindström aloittaa tehtävässään 12.elokuuta.

AVAINSANAT