VALIKKO

Yritystuet painottuvat erittäin voimakkaasti suuryrityksille – “Meillä on liikaa suuria, säilyttävistä yritystuista nauttivia toimijoita”

  • Talous
  • 06.05.2024
  • 10:04
  • (Päivitetty: 06.05. 10:25)

Suoria yritystukia myönnettiin viime vuonna noin 1,2 miljardia euroa, kertoo Tilastokeskus. Myönnettyjen yritystukien määrä väheni 41 prosenttia toissa vuoteen verrattuna.

Eniten vähenivät majoitus- ja ravitsemisalan tuet, jotka pienenivät lähes 90 prosenttia edellisvuodesta. Myös muilla palvelualoilla tukien määrä väheni. Palvelualojen yritystukien supistuminen johtui pääosin koronatukien loppumisesta.

Sen sijaan teollisuudessa myönnetyt yritystuet kasvoivat. Euromääräisesti eniten suoraa tukea myönnettiin metalliteollisuudelle, lähes 270 miljoonaa euroa. Metsäteollisuudelle tukea myönnettiin 98 miljoonaa euroa.

Yritystuen saajien määrä suunnilleen puolittui vuoden takaisesta. Tilastokeskuksen mukaan yritystukea sai viime vuonna noin 19  000 yritystä.

Koko yrityskannasta tukea sai vain hieman yli kolme prosenttia yrityksistä, huomauttaa pienten ja keskisuurten yritysten etujärjestön Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Tarkoituksen mukaan luokiteltuna eniten tukea myönnettiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, kansainvälistymiseen ja yritystoimintaan. Tähän tavoiteluokkaan myönnettiin suoria tukia runsaat 570 miljoonaa euroa.

-  Näiden toimien tukeminen on tärkeää ja perusteltua Suomen pidemmän aikavälin kilpailukyvyn ja kasvun tukemiseksi. Kasvu ja kilpailukyky ratkaisevat sen, millaisesta hyvinvoinnista voimme jatkossa nauttia, Malinen kommentoi tiedotteessa.

MALISEN mukaan yritystuet painottuvat erittäin voimakkaasti suuryrityksille. Hän mainitsee, että myönnetyistä tuista noin puolet menee suuryrityksille, vaikka Suomen yrityksistä suuryrityksiä on vain 0,2 prosenttia.

-  Yritystukia jaetaan monille yrityksille, mutta euromääräisesti tuet keskittyvät harvoille, Malinen sanoo.

-  Julkisen talouden haasteet huomioon ottaen meillä on liikaa suuria, säilyttävistä yritystuista nauttivia toimijoita. Olisikin perusteltua tarkastella yritystukia kriittisesti ja muuttaa niiden painopistettä nykyistä voimakkaammin uudistaviin, kasvua ja kilpailukykyä tukeviin tukiin.

SUORIA yritystukia maksettiin viime vuonna noin 540 miljoonaa euroa. Summa lähes puolittui toissa vuodesta. Tilastokeskuksen mukaan aineistossa on kuitenkin puutteita maksettujen tukien osalta.

Takausten määrä kasvoi viime vuonna lähes neljänneksellä vuoden 2022 tasosta. Takauksia myönnettiin noin 2,1 miljardin euron edestä. Takauksista yli puolet on asumiseen liittyviä, ja asumiseen myönnetyistä takauksista 60 prosenttia kohdistui Helsinkiin. Asumiseen kohdistuvien takausten määrä paisui lähes 50 prosenttia edellisvuodesta.

TKI-toimintaan, kansainvälistymiseen ja yritystoimintaan myönnettiin takauksia noin 850 miljoonaa euroa, mikä on likimain yhtä paljon kuin edeltävänä vuonna, Tilastokeskus kertoo.

AVAINSANAT

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat – kauppa käy hitaalla

Pientaloja Marttilassa Helsingissä 22. syyskuuta 2019.

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 7 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen ja 5,4 prosenttia loka-joulukuusta, kertoo Tilastokeskus.

Vuoden takaiseen verrattuna hinnat putosivat suurissa kaupungeissa 9,9 prosenttia ja muualla maassa 6 prosenttia. 60  000-100  000 asukkaan kunnissa hinnat romahtivat edellisvuodesta 10,1 prosenttia.

Kauppa kävi hitaasti, ja vanhojen omakotitalojen kauppoja tehtiin alkuvuodesta 11 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin tammi-maaliskuussa. Myynti oli hankalaa erityisesti 20  000-59  999 asukkaan kunnissa, joissa kauppoja tehtiin 14 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Toisaalta näissä kunnissa hinnat laskivat vain 3,4 prosenttia.

UUSIEN omakotitalojen hinnat putosivat ensimmäisellä neljänneksellä 2,2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja 0,7 prosenttia loppuvuodesta 2023. Omajohteisten elementeistä rakennettujen omakotitalojen eli talopakettien hinnat laskivat prosentin.

Omakotitalotonttien kauppa oli niin ikään tahmeaa. Tonttikauppoja tehtiin vain 370, mikä on 17 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Tonttien hinnat nousivat kuitenkin koko maassa 5,7 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan. Verrattuna vuoden 2023 viimeiseen neljännekseen nousua tuli jopa 8,1 prosenttia.

AVAINSANAT

New Yorkin pörssissä kaikki kolme pääindeksiä kohosivat keskiviikon päätteeksi uusiin ennätyslukemiin

New Yorkin pörssissä kaikki kolme pääindeksiä kohosivat keskiviikon päätteeksi uusiin ennätyslukemiin sen jälkeen, kun Yhdysvaltain tuoreet inflaatioluvut saivat osakemarkkinat nousuun ympäri maailman.

Teollisuusindeksi Dow Jones oli pörssipäivän päätteeksi 0,9 prosenttia plussalla, ja lähenteli 40 000 pisteen rajapyykkiä.

Laaja-alainen S&P  500 puolestaan singahti 1,2 prosentin nousuun, kun taas teknologiapainotteinen Nasdaq kohosi 1,4 prosenttia.

Wall Streetin kepeä keskiviikko kiritti kursseja myös Aasiassa, kun Tokion pörssi avautui torstaina uuteen pörssipäivään nousussa.

Nikkei -indeksi oli torstaina alkupäivästä 1,19 prosentin nousussa, kun taas laaja-alaisempi Topix kohosi 0,52 prosenttia.

INFLAATIO Yhdysvalloissa laantui huhtikuussa 3,4 prosenttiin vuositasolla, kun se oli maaliskuussa 3,5 prosenttia, kertoi maan työministeriö keskiviikkona.

Kyseessä on ensimmäinen kerta sitten tammikuun, kun inflaatio hidastuu vuositasolla. 0,1 prosenttiyksikön lasku oli asiantuntijaodotusten mukainen. Kuukausitasolla kuluttajahinnat nousivat 0,3 prosenttia.

Pohjainflaatio, josta on puhdistettu ruoan ja polttoaineiden nopeasti heilahtelevat hinnat, jäähtyi huhtikuussa 3,6 prosenttiin eli alimmalle tasolleen sitten huhtikuun 2021.

Kokonaisinflaatio on pysynyt viime kesäkuusta lähtien 3,0-3,7 prosentin välillä, ja ekonomistien usko inflaation laantumiseen on heikentynyt. Monia inflaatioennusteita onkin jouduttu vähitellen nostamaan.

Viime kuukausina sitkeästi koholla pysynyt inflaatio on hillinnyt odotuksia Yhdysvaltain keskuspankin Fedin koronlaskuista. Aiemmin odotettiin Fedin aloittavan ohjauskorkonsa laskemisen jo kesällä, mutta hintapaineet näyttävät siirtävän koronlaskuja tuonnemmaksi.

AVAINSANAT

Olkiluoto 3 edelleen pysähdyksissä – vuosihuolto venähtänyt yli 70 päivän mittaiseksi

Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin vuosihuollon päättyminen lykkääntyi keskiviikkona jälleen ainakin päivällä.

Teollisuuden Voima (TVO) kertoi lisäviivästyksestä viestipalvelu X:ssä.

Päivitetyn aikataulun mukaan sähköntuotanto alkaa torstaina.

TVO:n mukaan viimeisin viivästys johtuu määräaikaiskokeista, jotka suoritettiin nyt ensimmäistä kertaa reaktorin ylösajon aikana.

Myös tiistaina TVO ilmoitti päivän viivästyksestä. Tuolloin syyksi kerrottiin päähöyrylinjan ulospuhallusjärjestelmän varoventtiilin teknisen vian selvittely. TVO kertoi jo silloin, että lisää viivästyksiä voi tulla.

Viime vuonna käyttöön otetun Olkiluodon kolmosreaktorin ensimmäinen vuosihuolto on toistuvien viivästysten takia venähtänyt yli 70 päivän mittaiseksi.

AVAINSANAT

Karut luvut TEM:iltä: työllisyysaste putoaa tänä vuonna selvästi – rakennusalan työllisyys on alimmillaan 25 vuoteen

Suomen työikäisen väestön työllisyysaste laskee tänä vuonna 0,6 prosenttiyksikköä 73,0 prosenttiin, arvioi työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) työmarkkinaennusteessaan.

Työllisyysasteen loiva lasku jatkuu TEMin mukaan ensi vuonna, mutta vuonna 2026 työllisyysaste kääntyy kasvuun päätyen 73,3 prosenttiin.

TEMin mukaan Suomen heikko talouskehitys näkyy työvoiman kysynnän laantumisena. Avoimia työpaikkoja on ministeriön mukaan vain puolet siitä, kuinka paljon niitä oli koronakriisin jälkeen.

Vaikka työllisyysasteen ennustetaankin laskevan tänä vuonna, työllisten määrän ei ennusteta kääntyvän laskuun. Syynä tähän on vilkas maahanmuutto.

Vuonna 2025 työllisten määrä kasvaa talouskehityksen ja maahanmuuton ansiosta 16 000 työllisellä, ja vuonna 2026 vielä 29 000 työllisellä lisää.

SUOMEN työttömyysaste nousee TEMin arvion mukaan tänä vuonna 0,5 prosenttiyksiköllä 7,7 prosenttiin. Ensi vuonna työttömyysasteen arvioidaan laskevan 7,5 prosenttiin ja vuonna 2026 edelleen 7,1 prosenttiin.

Vuonna 2024 työttömiä työnhakijoita ennustetaan olevan keskimäärin 277  000, mikä on 17  000 enemmän kuin vuonna 2023. Vuonna 2025 työttömien työnhakijoiden määrän ennustetaan laskevan 269  000 henkilöön, ja vuonna 2026 edelleen 267  000 henkilöön.

TALOUDEN taantuma on näkynyt TEMin mukaan eniten rakentamisessa, jossa työllisyys on vähentynyt vuoden 2023 alusta lähtien ja on nyt alimmillaan 25 vuoteen. Työmarkkinaennusteessa rakennusalan työllisyys putoaa vielä tänä vuonna viime vuoteen nähden lähes 15  000 työllisellä.

Vuoden 2025 loppua kohden rakennusalan työllisyystilanne alkaa parantua, ja myönteinen suuntaus jatkuu vuonna 2026.

Teollisuudessa on käytetty matalasuhdanteeseen sopeutumisessa paljon lomautuksia ja siten saatu säilytettyä työpaikkoja. Työmarkkinaennusteessa teollisuuden työllisyys onkin tänä vuonna vain muutamia tuhansia alhaisempi kuin vuonna 2023. Tulevina vuosina voidaan teollisuuden työllisyydessä jo nähdä pientä kasvua.

TEMin työmarkkinaennuste perustuu valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteeseen, jonka mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvu pysähtyy kuluvana vuonna, kasvaa jälleen 1,6 prosenttia ensi vuonna ja 1,5 prosenttia vuonna 2026.

AVAINSANAT

Tilastokeskus: Suomen bruttokansantuote kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kuva: Istock
  • Talous
  • 15.05.2024
  • 8:15
  • (Päivitetty: 15.05. 8:53)

Suomen kausitasoitettu bruttokansantuote kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 prosenttia loka-joulukuusta, ilmenee Tilastokeskuksen ennakkotiedoista.

Työpäiväkorjatun sarjan mukaan bruttokansantuote oli tammi-maaliskuussa kuitenkin 0,4 prosenttia matalammalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

-  Lakkomaaliskuu oli heikko, mutta alkuvuosi kohtalainen. Jos BKT pysyisi loppuvuoden samalla tasolla, niin koko vuoden BKT:n muutos olisi -0,5 prosenttia, kommentoi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki X:ssä.

Maaliskuun työpäiväkorjattu tuotanto väheni 0,8 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen, ja kausitasoitettu tuotanto väheni prosentin verran helmikuusta.

TYÖLLISTEN määrän ennakoidaan kasvaneen tammi-maaliskuussa 0,7 prosenttia verrattuna edelliseen neljännekseen. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattua työpäiväkorjattua nousua on 0,6 prosenttia.

Alustavien lukujen valossa kasvua on myös työtuntien määrässä, joiden näyttävät nousseen 1,2 prosenttia verrattuna edelliseen neljännekseen ja 0,2 prosenttia vuodentakaiseen.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuotannon suhdannekuvaajan ennakkotietoihin.

AVAINSANAT