VALIKKO

Vastaamo-oikeudenkäynnissä tuomio: Aleksanteri Kivimäelle yli kuusi vuotta vankeutta

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurrosta syytetty Aleksanteri Kivimäki Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa Espoossa 27. helmikuuta 2024.
  • Kotimaa
  • 30.04.2024
  • 14:20
  • (Päivitetty: 30.04. 14:33)

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut Aleksanteri Kivimäen kuuden vuoden ja kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen Psykoterapiakeskus Vastaamoa koskevassa jutussa.

Kivimäki tuomittiin törkeästä tietomurrosta, törkeän kiristyksen yrityksestä, yli 9  200 törkeästä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, lähes 21  000 törkeän kiristyksen yrityksestä ja 20 törkeästä kiristyksestä. Näin ollen käräjäoikeus ei hylännyt syyttäjien syytettä miltään osin.

Vastaamon tietojärjestelmä murrettiin marraskuussa 2018 ja samalla kopioitiin yhtiön potilastietokanta. Vastaamoa ja sen asiakkaita kiristettiin myöhemmin ja asiakkaiden erittäin arkaluonteisia tietoja levitettiin verkossa.

Oikeus katsoi, ettei yksikään asiassa esitetty todiste yksinään osoittanut, että Kivimäki olisi syyllistynyt syytteessä kuvattuihin rikoksiin. Samalla oikeus kuitenkin katsoi, ettei yksikään todiste myöskään poissulkenut Kivimäen syyllisyyttä.

-  Todistelun arvioinnissa merkityksellistä oli siten näytön arviointi kokonaisuutena. Siinä käräjäoikeus katsoi, että rikokset oli tehty palvelimella, jota Kivimäen oli selvitetty käyttäneen myöntämäänsä enemmän, käräjäoikeuden tiedotteessa kerrotaan.

Kivimäen myös selvitettiin käyttäneen rikoskokonaisuuden kannalta merkityksellistä salausavainta ja IP-osoitetta tavalla, jonka hän oli oikeudenkäynnissä kiistänyt. Merkitystä oli oikeuden mukaan myös sillä, että rikoksen tekemiseen liittynyt palvelinkokonaisuus liittyi Kivimäen osin omistaman yrityksen toimintaan, ja että myös yrityksen liiketoiminta-ajatus liittyi olennaisilta osin siihen tapaan, jolla rikoskokonaisuus oli tehty.

OIKEUDEN mukaan Kivimäen syyllisyyttä tuki myös se, että tämä oli julkaissut nimimerkillään keskustelupalsta Ylilaudalla Vastaamon tietomurtoon ja kiristykseen liittyneitä viestejä tarkoituksenmukaisessa, päämäärätietoisessa ja kiinteästi ajallisessa yhteydessä kiristystoimien kanssa. Käräjäoikeus piti epäuskottavana, että Kivimäki olisi pystynyt julkaisemaan viestit kyseisellä tavalla, jos hän olisi ollut rikoskokonaisuudesta ulkopuolinen ja saanut siitä tiedon vain Ylilautakeskustelusta tai esimerkiksi tiedotusvälineistä.

Syyksilukemisen kannalta merkitystä oli myös sillä, että keskusrikospoliisiin tekemän valeoston oli näytetty mitä suurimmalla todennäköisyydellä päätyneen Kivimäen pankkitilille.

SYYTTÄJÄT vaativat Kivimäelle seitsemän vuoden vankeusrangaistusta, joka olisi ollut rikosten enimmäisrangaistus. Oikeus katsoi, että tekojen vakavuus, tekotapa ja Kivimäen erittäin piittaamaton suhtautuminen huomioon ottaen vankeusrangaistuksen pituudeksi tulisi noin kuusi vuotta ja seitsemän kuukautta.

Oikeus otti kuitenkin rangaistusta mitatessaan lieventämisperusteena huomioon sen, että Kivimäki oli puolustajansa välityksin ryhtynyt pääkäsittelyn kuluessa sopimaan ehdollisista sovinnoista tuhansien korvausvaatimuksia esittäneiden asianomistajien kanssa.

Kivimäen vaatimusta siitä, että rangaistusta lieventävänä olisi otettu huomioon myös asian saama mediajulkisuus, käräjäoikeus ei sen sijaan hyväksynyt.

Oikeus määräsi Kivimäen pidettäväksi edelleen vangittuna.

Johanna Latvala / STT

Uutista täydennetty kauttaaltaan 14.33.

AVAINSANAT

Sitra: Sote-kustannuksista mahdollista säästää 2 miljardia vuodessa

  • Kotimaa
  • 22.05.2024
  • 0:01
  • (Päivitetty: 21.05. 13:21)

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kustannuksista on mahdollista säästää lähes kaksi miljardia euroa vuodessa, jos potilastietojen järjestämistä ja käyttöä uudistetaan, arvioi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra tuoreessa selvityksessä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tieto on tällä hetkellä hajallaan hyvinvointialueilla eri järjestelmissä, eikä sitä ole tallennettu yhdenmukaisesti.

Sitra ehdottaa yhdenmukaisten tietomallien käyttöön ottamista. Näin eri järjestelmissä olevia tietoja voitaisiin hyödyntää sujuvammin potilaan hoidossa, tutkimustyössä ja sote-palveluiden johtamisessa.

AVAINSANAT

Helsingin kaupungin järjestelmiin kohdistunut tietomurto voi koskea jopa 150 000:ta oppijaa ja heidän huoltajiaan

Helsingin kaupungin järjestelmiin kohdistunut laaja tietomurto koskee mahdollisesti noin 150 000:ta oppijaa ja heidän huoltajiaan, Helsingin kaupunki kertoo tämänhetkisestä arviosta.

Tietomurron mahdolliset kohderyhmät ovat laajentuneet selvitystyön edetessä. Aiemmin kasvatuksen ja koulutuksen toimialaan kohdistuneen tietomurron arvioitiin saattavan koskea kymmeniätuhansia ihmisiä.

Kuten kaupunki on aiemmin kertonut, myös koko kaupungin henkilöstö, eli noin 38 000 työntekijää, on tietomurron piirissä.

HELSINGIN kaupungin tiedotteen mukaan tietomurron tekijä on saattanut saada haltuunsa tietoja kaikista helsinkiläisistä oppivelvollisista.

Kaupungin hallussa olevat tiedot helsinkiläisistä oppivelvollisuusikäisistä ja heidän huoltajistaan perustuvat kunnan velvollisuuteen valvoa oppivelvollisuuden toteutumista. Kyseiset tiedot ovat olleet tietomurron kohteeksi joutuneella kaupungin verkkolevyllä, kaupunki kertoo tiedotteessa.

Verkkolevyllä on ollut vuosina 2005-2018 syntyneiden helsinkiläisten oppijoiden ja heidän huoltajiensa henkilötunnuksia ja osoitetietoja, mutta ei heidän puhelinnumeroitaan tai sähköpostiosoitteitaan.

Mukana on ollut myös tietoja oppijoiden äidinkielestä, kansalaisuudesta ja uskontokunnasta.

-  Jatkamme selvitystyön tekemistä sekä yhteistyötä viranomaisten kanssa ja tiedotamme asiasta selvitystyön edetessä. Yhdessä muiden viranomaisten kanssa suosittelemme, että omia henkilötietoja kannattaa aktiivisesti suojata jo tässä vaiheessa, vaikka tietomurron laajuus on vielä selvityksessä, kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula Helsingin kaupungilta kertoo tiedotteessa.

KAUPUNGIN omien varhaiskasvatusyksiköiden, koulujen ja oppilaitosten lisäksi tietomurron tekijä on saattanut saada asiakastietoja myös yksityisistä päiväkodeista, helsinkiläisistä sopimuskouluista, yksityisistä ja valtion kouluista sekä yksityisistä lukioista ja ammattioppilaitoksista, Helsingin kaupunki kertoo.

Tiedotteen mukaan ryhmään kuuluvat lisäksi kaikki painotettuun opetukseen hakeutuneet oppilaat ja helsinkiläiset kotiopetuksessa olevat oppilaat. Tietomurron piiriin kuuluu mahdollisesti myös helsinkiläisiä oppilaita ja opiskelijoita, jotka opiskelevat Helsingin ulkopuolella.

Kaupunki kertoo, että tietomurron kohteena saattaa olla myös Stadin ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoita ja oppisopimusopiskelijoita, ruotsinkielisen työväenopiston Arbiksen asiakkaita ja varhaiskasvatuksen kerhotoimintaan osallistuneita perheitä.

Santahaminan varuskunta-alueella sijaitsevan päiväkodin, leikkipuiston ja koulun asiakastietojen lisäksi näissä toimipisteissä Santahaminassa vierailleiden kulkulupatietoja on saattanut päätyä tietomurron tekijälle. Tiedoissa saattaa olla myös ulkomaalaistaustaisten perheiden passinumeroita, kaupunki kertoo.

Keskusrikospoliisi ja Helsingin poliisi tutkivat tapausta törkeänä tietomurtona. Helsingin kaupungin mukaan viestintävastuu rikostutkinnan etenemisestä on poliisilla.

Rikoksen asianomistaja on tällä hetkellä Helsingin kaupunki, jolta poliisi saa kaikki tarvittavat tiedot asian tutkintaa varten. Helsingin kaupunki on tehnyt asiasta rikosilmoituksen, jonka perusteella poliisi asiaa tutkii, eikä tietomurron kohteena olevien ihmisten tarvitse tehdä rikosilmoitusta.

Anniina Korpela/STT

AVAINSANAT

Näin Helsingin yliopisto rajoittaa yhteistyötä israelilaisten yliopistojen kanssa

Helsingin yliopisto on päättänyt jäädyttää vaihtosopimukset israelilaisyliopistoihin.

Yliopisto kertoo tiedotteessa, että se ilmaisee tällä tavalla huolensa Gazan konfliktista. Opiskelijoiden lähettäminen Tel Aviviin ja Jerusalemin heprealaiseen yliopistoon on ollut keskeytettynä jo aiemmin.

Helsingin yliopisto ei kuitenkaan aio rajata tutkijoiden vapautta tehdä yhteistyötä israelilaisten tutkijoiden kanssa.

Yliopiston Porthania-rakennuksen edessä on osoitettu mieltä palestiinalaisten puolesta yli kahden viikon ajan.

AVAINSANAT

Nuorten uskonnollisuus vähentynyt – suurin osa hyväksyy silti Suvivirren kevätjuhlassa

  • Kotimaa
  • 21.05.2024
  • 0:05
  • (Päivitetty: 20.05. 20:19)

Uskonnollisena itseään pitävien suomalaisnuorten osuus on lähes puolittunut 2000-luvun aikana, ilmenee tuoreesta Nuorisobarometrista. Sen teemana on katsomukset ja hengellisyys.

Tiistaina julkistetussa vuoden 2023 Nuorisobarometrissa vain 22 prosenttia nuorista kertoi pitävänsä itseään uskonnollisena. Vuonna 2006 vastaava luku oli 41 prosenttia.

Vaikka valtaosa nuorista ei ole uskonnollisia, enemmistö heistä hyväksyy uskonnon ja muiden katsomusten näkymisen oppilaitoksissa. Kaksi kolmasosaa nuorista ajattelee, että esimerkiksi Suvivirren laulaminen yhteisessä kevätjuhlassa on sopivaa.

KAKSI kolmasosaa oli samaa mieltä myös väittämästä, jonka mukaan oppilaiden tulisi saada koulussa tukea oman katsomuksen – uskonnollisen tai uskonnottoman – muodostamiseen. Vain joka kahdeksas nuori on sitä mieltä, ettei uskonto saisi näkyä kouluissa lainkaan.

-  Nuorisobarometrin tulokset kertovat nuorten avoimuudesta erilaisia uskontokuntia ja niiden edustajia kohtaan. Toisten ihmisten ymmärtäminen ja kunnioittaminen ovat asioita, joista myös vanhempi sukupolvi voisi oppia, sanoo valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Ida Leino Nuorisotutkimusseuran ja Valtion nuorisoneuvoston tiedotteessa.

Kymmenesosa nuorista piti itseään hyvin uskonnollisena. Valtaosalle nuorista uskonto ei näy päivittäisessä elämässä lainkaan. Vastaajista lähes kaksi kolmasosaa kertoi käyvänsä harvemmin kuin kerran vuodessa uskonnollisessa tilaisuudessa, mikäli ei mukaan lasketa häitä, hautajaisia, ristiäisiä tai kouluaikaa.

VUOSITTAIN vaihtuvan teeman lisäksi Nuorisobarometreissa tarkastellaan myös muun muassa hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Vastauksista ilmenee, että nuoret joutuvat rajoittamaan esimerkiksi sosiaalisia suhteitaan taloudellisen tilanteensa vuoksi.

Puolet 20-29-vuotiaista vastasi, että on joutunut jättämään rahanpuutteen vuoksi tarpeellisia asioita hankkimatta. Yli kolmasosa on ollut samasta syystä tapaamatta ystäviään.

-  Taloudellinen tilanne on tärkeä nuorten elämäntyytyväisyyden ja hyvinvoinnin ennustaja. Ajankohtaisen leikkauspolitiikan myötä on nuorten hyvinvointia ja siinä tapahtuvia muutoksia syytä seurata entistäkin tarkemmin, sanoo Nuorisotutkimusseuran tilastotutkija Konsta Happonen tiedotteessa.

AVAINSANAT

Yksi henkilö on havainnut Suomessa nyt 450 lintulajia

Lintuharrastaja piilokojussa. Kuvituskuva.

Birdlife Suomi tiedotti tänään, että Suomessa on havaittu kaksi maalle uutta lintulajia.

Luodon Bosundissa havaittiin eilen tummajunkko ja Kuopion Juankoskella eskimohanhi viime viikon sunnuntaina.

Molemmat lajit ovat kotoisin Pohjois-Amerikasta.

Tummajunkon tulo Suomeen tiesi sitä, että ensimmäinen suomalainen lintuharrastaja rikkoi 450 Suomessa havaitun lajin rajan. Bongariliitto on kertonut asiasta verkkosivuillaan.

Liitto kertoi, että Pekka Komi rikkoi Suomessa “450 eliksen rajan 20.5.2024 varhain aamulla tummajunkolla (Junco hyemalis) Luodossa”.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Suomen ensimmäinen tummajunkko (Junco hyemalis) löytyi Luodon kunnan Bosundin kylästä sunnuntaina 19.5. Linnun löysi Jonas Björklund. (Kuva: Pauli-Pekka Österberg)

Elis tarkoittaa lintuharrastajien slangissa elämänpinnaa eli ensimmäistä näkö- tai kuulohavainto uudesta lintulajista.

Suomessa rikottiin 400 lintulajin määrä yhden havainnoitsijan toimesta noin parikymmentä vuotta sitten.

Birdlife Suomen rariteettikomitea tarkastaa Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot ja arvioi, ovatko määritysperusteet riittävät ja onko lintu luonnonvaraisesti harhautunut. Viime vuoden loppuun mennessä Suomessa oli havaittu hyväksytysti 489 luonnonvaraista lintulajia.

AVAINSANAT