VALIKKO

Teuvo Hakkarainen epäilee, että hänet saatetaan erottaa puolueesta

Kuva: Johannes Ijäs
Kuvassa Teuvo Hakkarainen perussuomalaisten Jyväskylän puoluekokouksessa vuonna 2017.

Perussuomalaiset on toistaiseksi kertonut 16 eurovaaliehdokkaan asettamisesta. Demokraatin tietojen mukaan perussuomalaisten puoluehallitus oli tänään koolla, mutta tiedossa ei ole, sinetöikö puoluehallitus jo sen, ettei Teuvo Hakkaraisesta tule ehdokasta eli tekikö se tai onko se jo aiemmin tehnyt päätökset lopuista neljästä eurovaaliehdokkaasta.

Puolue voi asettaa korkeintaan 20 ehdokasta.

Puoluesihteeri Harri Vuorenpää ja puheenjohtaja Riikka Purra ovat jo aiemmin kertoneet, että istuvaa meppiä Hakkaraista ei aseteta ehdolle. Syytä julkisuuteen ei ole ilmeisesti artikuloitu. Hakkarainen on itse väittänyt puoluesihteerin todenneen hänelle, että kyseessä olisi puolueen vastainen toiminta.

Hakkarainen on kuitenkin pitänyt koko kevättalven liekkiä yllä, että hänet voitaisiin vielä asettaa ehdokkaaksi.

– Kyllä minä voisin lähteä, hän sanoo nytkin.

Hakkaraisen piti tänään osallistua puoluehallituksen kokoukseen etäyhteyksin, mutta hän arvelee, että tietokoneteknisten ongelmien vuoksi hän ei onnistunut pääsemään mukaan. Hän ei ole puoluehallituksen varsinainen jäsen, mutta hänellä on meppinä läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus.

Hakkarainen kertoo, ettei tiedä, millaisia päätöksiä puoluehallitus teki, mutta tuntuu pitävänä selvänä, että olisi jo kuullut, jos kanta hänen ehdokkuuteensa olisi muuttunut.

– Luulisi minulle ilmoittavan, jos ovat valinneet.

– He keskenään päättävät ja julkaisevat ehdokkaat sitten, varmaan ensi viikon alussa, Hakkarainen arvioi.

Puolueen ja valitsijayhdistyksen tulee toimittaa ehdokaslistansa Helsingin vaalipiirilautakunnalle viimeistään tämän kuun viimeisenä päivänä.

HAKKARAINEN sanoo yhä, ettei tiedä, miksi häntä ei lasketa ehdolle. Hän kertaa, että hänelle on sanottu syyksi puolueen vastainen toiminta.

– Se ei ole mikään yksittäinen teko vaan se on pitkäaikainen puolueen vastainen toiminta. Tämä on minulla ainoa tieto, mitä siinä on, Hakkarainen sanoo.

Hän itse ihmettelee, mistä voi olla kyse.

Julkisuudessa on ollut tietoja, että poliisi selvittelee Hakkaraisen veroasioita, Hakkarainen on itse vakuuttanut, että kaikki verot on maksettu. On myös kirjoiteltu, että Hakkarainen ei ole ollut kovin aktiivinen toimija eurovaaleissa, mutta Hakkarainen on sanonut esimerkiksi, ettei vain ole tullut allekirjoittaneeksi läsnäolotietoja kokouksissa. Hän sanoo, että on ollut paljon niissä.

Hakkarainen on esittänyt julkisuudessa myös, että puoluesihteeri olisi käskenyt häntä poistamaan viestipalvelu X:ssä julkaiseman päivityksen. Hakkaraisen poistama päivitys kuului seuraavasti:

”Omasta puolestani sanon, että Unkarin hallituspuolue Fidesz on tervetullut ECR-ryhmään. Olen ihaillen seurannut, kuinka Unkari pistää kampoihin EU-diktatuurille. Suomen täytyy omaksua samanlainen linja. Jokaisella EU-maalla on oikeus omaan ulkopolitiikkaan.”

Perussuomalaiset kuuluu Euroopan parlamentissa ECR-ryhmään, johon puolue liittyi viime vuonna.

Tälle tviitille Hakkarainen vaikuttaa laittavan enemmän painoa kuin muille, kun hän pohtii, miksei eurovaaliehdokkuutta tule.

– Tai sitten se on vain, että ne eivät halua minua, hän sanoo.

HAKKARAINEN sanoo poistamastaan tviitistä, että hän laittoi sen julki puhuttuaan italialaisten meppien kanssa.

– (Italian pääministeri) Meloni on sanonut, että Fidesz-puolue on tervetullut ECR:ään. Todennäköisesti jo seuraavien vaalien jälkeen voi olla, että italialaiset on suurin ryhmä ECR:ssä, Hakkarainen sanoo, mutta lisää, ettei tiedä, miten italialaiset lopulta toimivat.

– Niistä ei tiedä mitään, ne puhuvat tätä ja tekevät toista.

– Minä tein sen (tviitin) ihan sen takia, että jos perussuomalaisia on siellä 2 tai 3 ECR:ssä ja italialaisia on 30 (eurovaalien jälkeen) ja me vastustamme niiden toimintaa, niin kyllä me joudumme piippuhyllylle sieltä istumaan ihan varmasti. Minä siksi laitoin sen, kun minä tiesin ne perusasiat sieltä, kun olen jutellut niiden meppien kanssa. Todennäköisesti puoluesihteeri ei ole sitä eivätkä nämä (perussuomalaisten) puoluehallituksen jäsenet tehneet.

Unkarin pääministeri Viktor Orban on kertonut Fidesz-puolueensa haluavan liittyä ECR-ryhmään eurovaalien jälkeen. Fidesz erosi keskustaoikeistolaisesta, muun muassa kokoomuksen sisäänsä sulkevasta, EPP:stä vuonna 2021 ja sen mepit ovat nyt ilman ryhmää.

Italian pääministeri Giorgia Meloni, jonka puolue on Italian veljet, on toivottanut Fideszin tervetulleeksi ECR:ään. Uuden Suomen mukaan perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on vahvistanut, että PS:n kanta asiaan on kielteinen.

– Perussuomalaisilla on perustavanlaatuisia ja sovittamattomia mielipide-eroja Unkarin Fidesz-puolueen kanssa. Ne liittyvät etenkin Ukrainan sotaan ja Unkarin harjoittamaan Venäjä-politiikkaan erityisesti EU-tasolla, perussuomalaisten meppi Pirkko Ruohonen-Lerner on puolestaan sanonut MTV:lle.

Tällä hetkellä Italian veljillä on alle 10 meppiä europarlamentissa.

HAKKARAINEN tuntuu ajattelevan myös, että hänet saatettaisiin erottaa puoluehallituksen toimesta puolueesta. Hän sanoo suoraan epäilevänsä, että näin voisi käydä.

– Siinä on semmoinen juttu, että puolueen säännöt ovat sillä tavalla, että puolueen vastainen toiminta on melkein ykkössyy erottaa puolueesta, Hakkarainen sanoo.

“Jäsen on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella vahingoittanut puoluetta”, puolueen säännöissä (pdf) mainitaan tarkalleen ottaen erottamisperusteeksi.

Hakkaraisella itsellään ei ole lähtöhaluja puolueesta. Hän vakuuttaa pysyvänsä perussuomalaisena.

– Ainakin niin kauan, kun se viimeinen nuijankopautus sieltä tulee. Sittenhän se voi olla, että jos ne häätävät pihalle, niin saattaa olla, että lähden.

Hakkaraiselle ei kuitenkaan ole puhuttu erottamisesta.

– Mutta sehän on minun arvio, jos syyksi laitetaan puolueen vastainen toiminta. Muita mitä tiedän, kun tämmöinen on annettu syyksi, sitten on kyllä erolappu tullut saman tien.

Hän kertoo, että muiden puolueiden eurovaaliehdokkaaksi häntä ei ole pyydetty.

Jos sinua ei valita ehdolle, mitä aiot tehdä?

– Silloin minä alan taaplaamaan jäniksen paskoja, meppi heittää.

PERUSSUOMALAISTEN puoluetoimistolla työskentelevä vaalikoordinaattori Jessica Vahtera ei paljasta, onko perussuomalaisten eurovaalilista jo täynnä.

– Kyllä me tiedotamme siitä sitten, kun tiedotetaan. Ei voi tässä kohtaa antaa mitään ennakkotietoa mihinkään suuntaan, Vahtera toteaa.

Vahtera itse ei istu puoluehallituksessa.

Hän ei myöskään kommentoi sitä, onko tänään valittu lisää ehdokkaita saati, onko puoluehallitus edes ollut koolla.

Ehdokkaista tiedottamisesta Vahtera sanoo, että se tapahtuu ennen tämän kuun loppua.

Puolueen suhtautumiseen Hakkaraisen eurovaaliehdokkuuteen hän toteaa vain, ettei ole saanut sellaista tietoa, että kantaan olisi tullut muutoksia.

– Puoluesihteerin sanomat kannat ovat minun tietojeni mukaan voimassaolevia.

Puolueen jäsenasioita Vahtera ei kommentoi eikä hän niistä edes tiedä, eikä niitä hänen mukaansa puolueesta kommentoida yleensä muutoinkaan.

PERUSSUOMALAISTEN Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Janne Luoma-aho sanoo, että hänen tiedossaan ei ole, että Hakkaraisesta olisi uutta tiedotettavaa.

Hänkään ei kommentoi edes puoluehallituksen kokouksen aikatauluja. Perussuomalaiset ei tapaa niistä tiedottaa. Luoma-aho on puoluehallituksen jäsen.

Luoma-aho toteaa, että puoluesihteeri ja puoluetoimisto tiedottavat aikanaan kaikista eurovaaliehdokkaista.

Jutussa luki, että Giorgia Meloni on Unkarin pääministeri, korjattu Italian pääministeriksi kello 13.43.

AVAINSANAT

Orpo puolustaa riihen parjattua päätöstä suojella yritystukia

Pääministeri Petteri Orpo Helsingissä 2. toukokuuta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puolustaa STT:lle päätöstä säästää yritystuet suuremmilta leikkauksilta kehysriihessä.

Yritystuet ovat saaneet kritiikkiä taloustieteilijöiltä. Heistä selvä enemmistö on sitä mieltä, että yritystukia pitäisi ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.

ESIMERKIKSI Suomen Ekonomit arvioivat, että arvonlisäverotuksen kiristyksen olisi voinut jättää yhteen prosenttiyksikköön, mikäli yritystukia olisi leikattu noin 300 miljoonalla eurolla.

Orpon mukaan yritystuista on vaikea leikata, sillä ne vaikuttaisivat haitallisesti työllisyyttä lisääviin toimiin.

AVAINSANAT

Elokuva-arvio: “Älä sotke tunteita matematiikkaan” – proffan lauselma kaikuu kuuroille korville

Professorin (Jean-Pierre Daroussin) ja oppilaansa Margueriten (Ella Rumpf) välit rikkoutuvat matemaattiseen virheen vuoksi.
Rolf Bamberg

Marguerite löytää niin tunteet kuin elämänkin syvällä numeroiden hetteikössä vaellettuaan.

Siltä pohjalta, että tahkosin muinoin lukion läpi vitosen tai kutosen matikkanumeroilla kunnes tein päästätodistukseen seiskaan oikeuttavan näennäisen ryhtiliikkeen, en olisi ikinä uskonut voivani ihastua elokuvaan, jonka ydiainesta on korkeampi matematiikka. Goldbachin konjektuuri ei todellakaan ole minulla vieläkään teoriana hallussa, mutta kiehtovana elokuvallisena moottorina siitä voi pitää.

EIPÄ ILMEISESTI tiennyt paljon matematiikasta Margueriten teoreema -elokuvan nimiroolin tekevä Ella Rumpfkaan vastatessaan myöntävästi ohjaaja Anna Novionin kutsuun tulla näyttelemään täysin numeroiden pauloihin hurahtaneen opiskelijan pääosa. Perusteellinen valmennus – elokuvan matemaattisena neuvonantajana on toiminut Sorbonnen yliopiston matematiikan professori Ariane Mezard, joka on opettanut myös Novionin elokuvan kuvaamassa huippuopinahjossa, Ècole Normale Supérieuressa – sai kuitenkin Rumpfin sisäistämään, mitä hänen roolihahmonsa oli tekemässä. Todellista metodinäyttelemistä siis.

Marguerite Hoffmanin, häntä ohjaavan professori Laurent Wernerin (Jean-Pierre Daroussin) ja Margueriten kilpailijasta rakastetuksi muuttuvan tai muokkautuvan Lucasin (Julien Frison) rinnalla keskeisessä “sivuosassa” elokuvassa on 1700-luvulla elänyt saksalainen matemaatikko Christian Goldbach, jonka luoman konjektuurin lopputulema on, että “jokainen viittä suurempi alkuluku on kolmen alkuluvun summa”.

Nykypäivän matemaatikot eivät vieläkään ole pystyneet tuota Goldbachin konjektuurina tiedeyhteisössä tunnettua otaksumaa osoittamaan vedenpitäväksi, mutta paljon on yritetty. Elokuvan Margueritekin sen haluaa tehdä. Ja pääsee pitkälle. Ratkaisevalla hetkellä opinnäytetyötä esitellessään hänen todisteluketjuunsa pujahtaa kuitenkin virhe, josta hän vastuuttaa professoriaan. Kun Werner ei virhettä kuittaa, Marguerite jättää ovet paukkuen ENS:n ja on hylkäämässä saman tien koko matematiikan.

Mutta Goldbachin houkutus, numeroiden seireenilaulu, on ylivoimainen vastustettava…

Onni onnettomuudessa on, että tieteellisesti tyrmätyksi tuleminen on Margueritelle käännekohta kasvuksi ihmisenä. Uudessa tilanteessaan hän huomaa, että elämä numeromaailman ulkopuolella on toisenlaista. Iloista, kiihottavaa. Siihen häntä opettaa myös uusi kämppäkaveri Noa, joka tanssinopiskelijana elää enemmän kehonsa ja tunteidensa kuin järjen ja logiikan viemänä.

Goldbachin konjektuurin houkutus saattaa Margueriten kuitenkin myös takaisin numeroiden pariin. Ihan manian rajoille asti: kaaviot täyttävät kohta Margueriten kämpän kaikki seinäpinnat kuin jossain sekoamista kuvaavissa kauhutrillereissä konsanaan.

Matemaattinen intohimo tuo myös Lucasin takaisin Margueriten elämään, nyt jo pehmeämmässä merkityksessä.

NOVIONIN ELOKUVA on sinänsä varsin simppeli kasvukertomus, mutta sen teoreemien, kaavioiden ja matemaattisen logiikan määrittämä tapahtumakehys tuo siihen poikkeuksellisia ulottuvuuksia. Ne imevät vääjäämättä puoleensa, vaikka numerot ja muu matemaatiikan kieli omine merkistöineen ei ihan täpöillä hallussa olisikaan.

Se elokuvasta jää vähän harmittamaan, että päähenkilön elämään aluksi niin niin mekityksellisenä kuuluva profesori Werner hiipuu tarinan kuluissa taka-alalle, miltei näkymättömiin. Hahmossa olisi ainesta enempäänkin.

Välillä Marguerite hyödyntää lahjojaan uhkapelissä.

Koulunsa jättäneen Margueriten heittäytyminen uhkapeliin eli hämäräpuolen tyyppien pelaaman mahjongin maailmaan tarjoaisi tarinaan potentiaalisia trillerielementtejä, mutta sekin jää lopulta aika irralliseksi episodiksi. Marguritehan osoittautuu matemaattisen päättelykykynsä ansiosta pelissä suvereeniksi, ja siten myös uhkaksi aasialaismiesten pyörittämälle pimeälle bisnekselle.

Tässä hämmentävän paljon Krista Kososen oloinen Ella Rumpf sai Margueriten roolista tämän vuoden Felix-jaossa Vuoden tulokkaan palkinnon, ja ymmärrän kyllä miksi. Omaan numeromaailmaansa uponneen nuoren naisen silmien avautuminen toisenlaiselle elämälle tulee Margueriten teoreemasssa kuvatuksi väkevästi mutta herkästi.

AVAINSANAT

Vornanen menettää vaikutusvaltaa – saa käyttöönsä ryhmäkansliarahat

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ja puoluesihteeri Harri Vuorenpää tiedostustilaisuudessa eduskunnassa 2. toukokuuta.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä erotettu kansanedustaja Timo Vornanen menettää roppakaupalla vaikutusvaltaa, kun hän perustaa oman eduskuntaryhmän.

Yhden hengen eduskuntaryhmällä ei ole kovin suurta vaikutusta, ennen kaikkea siksi, että perussuomalaiset vaihtavat Vornasen tilalle jonkun toisen niissä valiokunnissa, joiden jäsen hän on. Näin arvioi Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä STT:lle.

Valiokunnissa tehdään merkittävä osa kansanedustajan työstä, ja paikat jaetaan parlamentaaristen voimasuhteiden nojalla.

-  Keskeiset työskentelytavat muuttuvat hyvin vaikeaksi siinä kohtaa, kun on yksinään yhden hengen eduskuntaryhmän edustaja. Nähtäväksi jää, millaisia valiokuntapaikkoja Vornanen saa vai saako ollenkaan, Jokisipilä sanoo.

EDUSKUNNAN apulaispääsihteerin Timo Tuovisen mukaan valiokunnat asetetaan vaalikaudeksi kerrallaan. Jokainen eduskuntaryhmä saa paikkoja kokonsa mukaan.

-  Eduskuntaryhmästä erottaminen ei vaikuta valiokuntapaikkaan välittömästi mitenkään. Ellei edustaja itse pyydä eroa valiokunnan jäsenyydestä, hän jatkaa valiokunnassa entiseen tapaan, Tuovinen sanoo STT:lle.

Puolue saattaa kuitenkin haluta potkia ryhmästä erotetun kansanedustajan pois valiokuntapaikalta tai -paikoilta ja nimetä tilalle toisen edustajan. Jos kansanedustaja ei suostu luopumaan vapaaehtoisesti paikastaan tai paikoistaan, valiokunta voidaan hajottaa ja asettaa uudelleen. Näin tapahtui viime vaalikaudella, kun perussuomalaisista pois potkittu Ano Turtiainen ei suostunut eroamaan puolustusvaliokunnan varajäsenen paikalta.

TORSTAINA eduskuntaryhmästä erotettu Vornanen on ainakin vielä jäsenenä muun muassa eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa ja tiedusteluvalvontavaliokunnassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi torstaina, että valiokuntapaikat kuuluvat eduskuntaryhmälle ja sääntöjen mukaan edustaja, joka eroaa tai tulee erotetuksi ryhmästä, on niistä velvollinen luopumaan. Tämä keskustelu käydään Mäkelän mukaan kuitenkin myöhemmin.

Vaikka Vornanen potkittaisiin ulos nykyisiltä valiokuntapaikoiltaan, hän ei välttämättä jää kokonaan ilman valiokuntapaikkaa. Tuovisen mukaan lähtökohtana on, että kansanedustaja on jonkin valiokunnan jäsen. Käytännössä isommat eduskuntaryhmät ovat osoittaneet myös yhden hengen ryhmille valiokuntapaikan, vaikka suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tarkasteltuna sellaista ei heruisikaan.

-  Ei yhden hengen ryhmälle varmasti sitä kaikkein halutuinta valiokuntapaikkaa osoiteta, Tuovinen sanoo.

Esimerkiksi Turtiainen oli viime vaalikauden lopulla liikenne- ja viestintävaliokunnan varajäsen.

Eduskuntaryhmästä erottaminen ja oman ryhmän perustaminen ei vaikuta mitenkään Vornasen oikeuksiin ja velvollisuuksiin kansanedustajana. Esimerkiksi kansanedustajien laaja puheoikeus koskee yhtä lailla yhden hengen eduskuntaryhmiä kuin muitakin, joten puheenvuoroja Vornanen pääsee edelleen pitämään täysistuntokeskusteluissa. Puhemiehistön asia sitten on, kuinka hänelle puheenvuoroja myönnetään, Jokisipilä sanoo.

EROTTAMINEN eduskuntaryhmästä ei vaikuta myöskään Vornasen palkkioon millään tavalla. Hän kuittaa jatkossakin kansanedustajana 7  137 euroa kuussa, minkä lisäksi hänellä on oikeus esimerkiksi kulukorvauksiin.

Yhden eikä kahden hengen eduskuntaryhmien puheenjohtajille ei makseta lisäpalkkiota, joten Vornanen jää tästä paitsi. Sen sijaan hänen yhden hengen ryhmälleen maksetaan niin sanottua ryhmäkansliarahaa. Sen suuruus on 1  977 euroa kuukaudessa. Rahaa maksetaan välttämättömän henkilöstön palkkaamista sekä muita ryhmän toiminnasta aiheutuvia menoja varten.

Jokisipilä katsoo, että Vornasen yhteistyömahdollisuudet eri suuntiin eivät tulevina vuosina näytä lupaavilta

-  Vaikka rikossyytteet ja mahdolliset tuomiot vielä puuttuvat, niin jo se, että kansanedustaja on ollut tällaisessa asiassa julkisuudessa, eristää hänet varmasti eduskunnassa, Jokisipilä sanoo.

VORNANEN on ainakin vielä perussuomalaisten jäsen. Mahdollinen puolueesta erottaminen on erillinen prosessinsa. Siitä päättää tarvittaessa perussuomalaisten puoluehallitus. Perussuomalaisista ei ole kerrottu, milloin puoluehallitus on koolla.

Mahdollinen erottaminen puolueesta ei sekään vaikuttaisi edustajantoimen hoitamiseen.

-  Tietyllä tavalla tässä eduskuntatyössä se eduskuntaryhmä on varmasti se merkityksellisempi viiteryhmä, Tuovinen toteaa.

Perustuslain mukaan kansanedustaja voidaan eduskunnan päätöksellä erottaa, jos hän saa lainvoimaisen vankeustuomion rikoksesta. Ehdollinen tuomio riittää, mutta pelkkä syyte tai sakkotuomio ei.

KANSANEDUSTAJA voi myös itse hakea eroa eduskunnasta. Eduskunta voi sen myöntää hyväksyttävästä syystä.

Vornanen oli osallisena ampumavälikohtauksessa ravintolan edustalla Helsingissä viime viikon torstain ja perjantain välisenä yönä. Hänen epäillään uhanneen aseella kahta ihmistä ja ampuneen sen jälkeen maahan. Poliisilta saadun tiedon mukaan Vornanen on kokenut tulleensa uhatuksi ennen aseen käyttöä. Poliisi ei ole vahvistanut epäillyn henkilöllisyyttä, vaan puhunut vain 54-vuotiaasta miehestä.

Vornanen sanoi torstaina tiedotteessa, ettei hänen eduskunnasta eroamiselleen tai erottamiselleen ei ole olemassa nyt juridista perustetta. Vornanen sanoi aikovansa pyytää itse eroa, mikäli perusteet tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen jälkeen ilmenevät.

Vornanen on ensimmäisen kauden kansanedustaja Savo-Karjalan vaalipiiristä ja siviiliammatiltaan poliisi. Hän ilmoitti heti torstaisen erottamisuutisen jälkeen aikovansa perustaa oman eduskuntaryhmän.

Sanna Nikula, Mia Peltola/STT

AVAINSANAT

Suomen valtiojohto keskusteli Venäjältä tulevasta gps-häirinnästä

Presidentti Alexander Stubb ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (tp-utva) keskustelivat tänään Venäjältä tulevasta gps-häirinnästä.

Valtioneuvoston tiedotteen mukaan Suomi jatkaa läheistä yhteydenpitoa asiasta Nato-liittolaisten ja EU-kumppanien kanssa.

Tp-utva keskusteli myös Puolustusvoimien osallistumisesta kansainväliseen harjoitustoimintaan.

AVAINSANAT

Lindtman kommentoi Orpon kohupuheita perussuomalaisista: “Kyllä johtopäätös tämän vuoden jälkeen on hyvin selvä”

SDP on julkistanut tänään eurovaaliohjelmansa. Puolue linjaa suorasanaisesti, että sosialidemokraatit ovat Euroopassa ainoa todellinen vastavoima laitaoikeistolle.

Puheenjohtaja Antti Lindtman nosti jo vappupuheessaan esille Euroopan kokoomuksen kärkiehdokkaan, nykyisen komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kommentit, joissa hän väläytti yhteistyön mahdollisuutta laitaoikeiston kanssa.

Demokraatti kysyi Lindtmanilta puolueen eurovaaliohjelman julkistustilaisuuden yhteydessä kommenttia, minkälaista uhkaa tämä näkee oikeiston laajemmassa yhteisymmärryksessä Euroopan tasolla.

– Ensinnäkin se, että Ursula von der Leyen, jonka johdolla Eurooppaa on viime vuosina rakennettu ja vahvistettu ja jonka johdolla Eurooppa on selvinnyt monista kriiseistä, tilanteessa, jossa on tarvittu vahvaa Eurooppaa, niin kyllä se oli suuri uutinen, että hän totesi pitävänsä ovea auki laitaoikeistolle.

Lindtmanin mukaan laitaoikeiston agendana on heikentää ja surkastuttaa Eurooppaa.

– Se ollaan nähty Puolassa naisten oikeuksien heikentämisenä, oikeusvaltion murentamisena, ilmastonmuutoksen välttämättömien toimien jarruttamisena ja mikäli Eurooppa valitsee tämän tien, niin tässä tilanteessa Suomi, joka on pieni reunavaltio pohjoisessa Euroopan kolkassa, niin heikompi Eurooppa ei ole suomalaisten etu.

Suomen ja suomalaisten etu on Lindtmanin mukaan vahva Eurooppa, joka ottaa enemmän vastuuta puolustuksessa ja sen lisäksi löytää itsestään enemmän teollisuuspolitiikassa ja vihreässä siirtymässä eikä tingi ilmastopolitiikasta.

– Tämä on mahdollista vain, mikäli edistykselliset voimat jatkavat Euroopan rakentamista. Mikäli eurovaalien jälkeen kokoomus tekee liiton laitaoikeiston kanssa, kyllä se tarkoittaa heikompaa Eurooppaa ja kompromisseja näissä asioissa.

PUOLUEEN eurovaaliohjelmassa kuvataan, että tulevissa vaaleissa päätetään Euroopan suunnasta ja sielusta.

“Oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioituksen sekä tasa-arvon edistämisen kaltaiset asiat eivät ole enää itsestäänselvyyksiä, vaan osa pyrkii murentamaan näitä arvoja. Perinteiset oikeistopuolueet ovat valmiita mahdollistamaan tämän kehityksen tekemällä yhteistyötä laitaoikeiston kanssa, jos se hyödyttää niiden päämääriä hyvinvointivaltion purkamisessa sekä työntekijöiden oikeuksien ja tavallisten ihmisten toimeentulon heikentämisessä.”

“Tästä on jo nähty esimakua Suomessa, missä kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusyhteistyö on johtanut paitsi eriarvoisuuden ja vastakkainasettelun lisääntymiseen, myös tärkeiden ilmastotoimien jarruttamiseen sekä toistuviin hyökkäyksiin mediaa, järjestäytyneitä työntekijöitä ja muita länsimaisen demokratian kulmakiviä vastaan. Näissä vaaleissa päätetään siitä, annetaanko saman kehityksen laajentua ja jatkua myös EU:ssa.”

PÄÄMINISTERI Petteri Orpo (kok.) kohahdutti maaliskuun alkupuolella Politico-lehden haastattelussa toteamalla, ettei kokoomuksen päähallituskumppani perussuomalaiset “enää ole” laitaoikeistolainen puolue. Samassa yhteydessä Orpo totesi maltillistaneensa perussuomalaiset antamalla puolueelle ministerin salkkuja hallituksessaan.

Demokraatti kysyi Lindtmanilta kommenttia myös Orpon puheisiin, jotka näyttävät enemmän tai vähemmän linkittyvän von der Leyenin puheiden kanssa.

– Luulen, että kaikki suomalaiset ovat nähneet viimeisen vuoden ja tämän hallituksen aikana, mitä on tapahtunut. Työntekijöiden oikeuksia on heikennetty, järjestäytyneitä työntekijöitä, koko mediaa vastaan on erilaisin tavoin valtaapitävien taholta hyökätty ja horjutettu. Kyllä johtopäätös tämän vuoden jälkeen on hyvin selvä. Tämä näyttää olevan perussuomalaisten Riikka Purran johtama hallitus.

Se onko sosialidemokraatit vaalien jälkeen riittävän suuri voima Euroopassa, ratkaisee Lindtmanin mukaan sen, kääntyykö Eurooppa politiikassaan taaksepäin.

SUOMALAISISSA kyselyissä SDP näyttää kulkevan kohti todennäköistä vaalivoittoa. Tällä hetkellä puolueella on kaksi europarlamentaarikkoa, mutta nyt gallupitkin povaavat hyvinkin mahdollista kolmatta paikkaa.

Kesäkuun EU-vaalit ovat samalla Lindtmanin ensimmäiset vaalit SDP:n puheenjohtajana.

Mikä tulos tyydyttää?

– Tavoite on saada vähintään yksi lisäpaikka ja sen puolesta lähdemme tekemään töitä.

Ja jos sitä ei tule?

– Kyllä meidän kirkkaana tavoitteena on lisäpaikka näissä vaaleissa ja sen puolesta teemme töitä.

AVAINSANAT