VALIKKO

“Tässä olisi nyt yksi pohja” – Löfgren toivoo, että hallitus suhtautuisi Akavan uusimpaan ratkaisuehdotukseen aidon vakavasti

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren ja työministeri Arto Satonen osallistuivat KT:n järjestämään paneelikeskusteluun 13. maaliskuussa.

Puheenjohtaja Maria Löfgren toivoo, että Akavan esittämä korjauspaketti otetaan tosissaan harkintaan.

Korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava julkisti tänään kymmenen kohdan ratkaisupaketin, jolla voitaisiin avata paikallisen sopimisen laajentamisesta syntynyttä umpisolmua työmarkkinoilla.

– Toivomme, että tämä ratkaisu kävisi myös SAK:lle ja hallitus puolestaan voisi tarkastella tätä tilannetta muustakin näkökulmasta kuin konfliktien kautta etenemisellä, Löfgren toteaa Demokraatille.

Akava valmistautuu paketillaan myös oman lausuntonsa antamiseen hallituksen esitykseen paikallisen sopimisen laajentamisesta. Lausuntokierros päättyy 12. huhtikuuta.

Keskusjärjestö on pitänyt korjauspakettiinsa kuuluvia ratkaisuja esillä myös paikallista sopimista pohtivassa työryhmässä.

– Ne eivät ole edenneet, mutta nythän työministeri Arto Satonen on ilmoittanut, että “jos ei olisi lakkoja, näistä asioista voitaisiin neuvotella”, Löfgren huomauttaa.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK ilmoittanee huomenna mahdollisista uusista lakoista. Hallituksen kaavailemat muutokset paikalliseen sopimiseen ovat hiertäneet juuri eniten SAK:laisissa liitoissa.

– Jos lakkoja ei tule, tässä olisi nyt yksi pohja, jonka varaan voisi niitä neuvotteluja rakentaa, Löfgren vinkkaa.

AKAVA on halunnut olla koko ajan liikkeellä ratkaisukeskeisellä otteella, vaikka Löfgrenin mukaan hallitusohjelman työelämäkirjaukset ovatkin sille hankalia. Sitä samaa ratkaisukeskeisyyttä ja vastaantuloa hän toivoisi näkevän myös hallituksen asenteissa.

Löfgren kysyi tänään viestipalvelu X:ssä “Työministeri Arto Satonen, mitä sanotte?” viitaten tänään julkistettuun paikallisen sopimisen pakettiin.

Kysymykseen, onko Satosesta kuulunut mitään, Löfgren vastaa toivovansa, että työministeri perehtyy Akavan ehdotuksiin vielä tarkemmin ja ottaisi ne vakavasti harkintaan. Hän pitää ongelmallisena sitä, että Akavan ratkaisuesitykset on otettu kyllä positiivisesti vastaan ja niitä varmaan ihan aidosti arvostetaankin.

– Mutta sitten mennään sen verhon taakse, että “kun nämä eivät riitä SAK:lle, niin ei näille voida tehdä mitään”, Löfgren kuvailee aiempia hallituksen reaktioita.

– Minä en ehkä ihan tuotakaan logiikkaa ymmärrä, koska kaikki sellaiset esitykset, jotka edistäisivät palkansaajan asemaa, pitäisi ottaa vakavasti harkintaan.

Akavan ehdotusten painoarvoa nostaa Löfgrenin mielestä myös se, että korkeakoulutettujen, asiantuntijatyötä tekevien osuus kasvaa koko ajan.

– Jo siksi olisi tärkeää ottaa paikallisessa sopimisessa ja sitä koskevassa lainsäädännössä huomioon ne tarpeet, mitä tulee tältä rintamalta.

LÖFGRENILLE tekee tiukka valita kolme tärkeintä paikallisen sopimisen solmun avaajaa kymmenen kohdan listasta.

– Kaikki ovat tärkeitä siinä tavoitteessa, että hallituksen lausunnolla olevaan esitykseen tulisi tasapainoa.

Hän nostaa harkinnan jälkeen yhdeksi sovun tärkeimmistä pelimerkeistä kysymyksen luottamusmiehistä. Akavan esityksessä sanotaan näin:

– Lakiin on kirjattava luottamusmiehen ensisijaisuus henkilöstön edustajana aina silloin, kun luottamusmies on valittu työpaikalla. Oikeus luottamusmiehen valintaan pitää turvata laissa kaikilla työpaikoilla kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Luottamusmiehen on voitava edustaa myös järjestäytymättömiä työntekijöitä silloin, kun koko henkilöstö voi osallistua tämän valintaan.

Pääasia ja ongelma Akavan mukaan on ollut se, että kaikille työpaikoilla ei nyt ole henkilöstöedustajaa, jolla olisi sopimusoikeudet. Jatkossa on aina jollakin sopimusoikeudet, viime kädessä luottamusvaltuutetulla. Akava katsoo, että ei pidä heikentää niiden henkilöstöedustajien mahdollisuuksia, jotka on valittu tai valitaan.

“Esityksessä valvontakokonaisuus on ihan lapsenkengissä.”

Löfgren pitää erityisen tärkeänä myös sen valvomista, että paikallinen sopimus tehdään työehtosopimuksen rajoissa ja kyseessä on aito sopimustilanne. Akava puhuu “liputtamisesta” eli sen tärkeydestä, että viranomaisilla olisi valmiiksi tieto sopimusneuvottelun käynnistymisestä.

– Se helpottaisi valvontaa ja säästäisi myös työsuojelutarkastajien resursseja. Nyt lausunnolla olevassa esityksessä valvontakokonaisuus on ihan lapsenkengissä. Tällaisena se ei voi kyllä mennä eteenpäin. Siitä olen kyllä vakuuttunut.

Akavan ehdotuksessa valvonnasta todetaan näin:

– Järjestäytymättömille yrityksille pitää säätää velvollisuus ”liputtaa” sopimusaikeensa eli ilmoittaa siitä sekä toimittaa tehdyt paikalliset sopimukset viranomaisten ja sovellettavan työehtosopimuksen solmineiden työehtosopimusosapuolten tiedoksi. Tämä lisää valvontamahdollisuutta ja -todennäköisyyttä sekä tehostaa sopimusosapuolten pyrkimystä pysyä työehtosopimusten rajoissa.

– Työsuojeluviranomaisten mahdollisuudet valvoa sopimista pitää turvata. Tätä varten tarvittaneen lisäresursseja.

Kymmenestä ratkaisuesityksestä puuttuu Löfgrenin mukaan yksi elementti, jota Akava toivoisi pohdittavan. Paikallisen sopimisen pilotointia voisi kokeilla enintään kymmenen henkeä työllistävissä mikroyrityksissä.

– Jos kokemukset olisivat hyviä, sitä voisi laajentaa muihin yrityksiin. Paikallinen sopimisen tarve on kuitenkin suurin mikroyrityksissä, hän perustelee.

AVAINSANAT

Julkisen alan ammattiliitoilta avaus: yhteinen foorumi selkeyttämään työperäistä maahanmuuttoa

Työperäisen maahanmuuton käsittelemiselle tulee perustaa pysyvä foorumi. Näin esittää Suomen julkisen alan ammattiliittojen kansainvälinen verkosto FIPSU.

Verkosto esittää, että foorumiin osallistuisivat työntekijä- ja työnantajaosapuolet, työperäistä maahanmuuttoa käsittelevien ministeriöiden edustajat, oppilaitokset, rekrytointiyritykset sekä teemaan perehtyneet asiantuntijat ja tutkijat.

Kuuden ammattiliiton muodostama verkosto muistuttaa tiedotteessa, että työvoimapulaan tarvitaan erilaisia ratkaisuja. Ammattiliitot haluavat olla omalta osaltaan edistämässä eettistä rekrytointia. Verkosto huomauttaa, että ammattiliitoilla on paras käsitys siihen liittyvistä mahdollisuuksista ja haasteista työpaikkatasolla.

Verkosto tukee hallituksen tavoitteita työperäisen maahanmuuton edistämiseksi, mutta pitää osaa hallitusohjelman toimista ristiriitaisina. Esimerkiksi perheenyhdistämisen vaikeus on selkeä este sote-alan työperäiselle maahanmuutolle, FIPSU huomauttaa.

VERKOSTO listaa tiedotteessaan kuusi tavoitetta työperäisen maahanmuuton foorumille.

Ensimmäisenä tavoitteena on luoda yhteiset, eettiset ja vastuulliset pelisäännöt työperäiselle maahanmuutolle.

Toiseksi esiin nousee hallitusohjelman kohdemaamalli työperusteisen maahanmuuton kohdentamiseksi. FIPSU:n mukaan kohdemaamallin tulee olla selkeä ja hyödyttää myös lähtevän maan järjestelmää. Verkoston mukaan ammattiliitot haluavat olla mukana mallin luomisessa. Verkosto muistuttaa, että tästä on hyviä kokemuksia muun muassa Saksassa ja Iso-Britanniassa.

Kolmanneksi verkosto nostaa rekrytointiprosessin, jonka tulee olla selkeä, yhteinen ja eettisesti kestävä. Verkosto katsoo, että hankkeiden sijaan tarvitaan pysyvät rahoitusmallit rekrytoinnille. FIPSU:n mukaan rekrytointiyritykset tulee rekisteröidä ja niiden toimintaa valvoa.

FIPSU esittää myös uutta mallia, jolla kaikille Suomen työmarkkinoille tuleville tarjotaan systemaattisesti tietoa yhteiskunnan ja työmarkkinoiden toiminnasta sekä työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista muun muassa työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi.

Viidenneksi FIPSU listaa kotoutumisen ja työllistymisen turvaamisen yleistä ja ammatillista kielikoulutusta tarjoamalla. Kuudes tavoite on tarjota työyhteisöjen yhtenäisyyttä ja monimuotoisuutta tukevaa koulutusta muun muassa rasismin ehkäisemiseksi työpaikoilla.

SUOMEN julkisen alan ammattiliittojen kansainvälinen verkosto FIPSU tukee kuuden julkisen alan ammattiliiton kansainvälistä edunvalvontaa ja EU-yhteistyötä. FIPSUn jäsenliitot ovat Ammattiliitto Jyty, Ammattiliitto Pro, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super.

AVAINSANAT

Prosta suorat sanat: “Valtion henkilöstön irtisanominen ei ole järkevää julkisen talouden hoitoa”

STTK:lainen Ammattiliitto Pro pitää hallituksen kehysriihen päätöksiä rajuina.

Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti kehysriihessä muun muassa valtionhallinnon 150 miljoonan lisäleikkauksista, vaikka jo hallitusohjelmaan on kirjattu 243 miljoonan euron säästöt valtionhallinnon tuottavuusohjelmalla.

Lisäksi hallitus päätti aikaistaa valtionhallinnon tuottavuusohjelman säästötoimia 50 miljoonalla eurolla jo ensi vuodeksi.

– Päätökset ovat mittakaavassaan rajuja, eikä kireä aikataulu jätä virastoille mahdollisuutta sopeuttaa toimintaansa, Pron edustajisto toteaa tiedotteessaan.

Pahimmillaan leikkaus johtaa tuhansien virkamiesten irtisanomisiin jo vuoden 2025 aikana.

– Toimet ovat pahasti ristiriidassa hallituksen tavoitteen kanssa vahvistaa työllisyyttä. Näillä toimilla sysätään ihmisiä pahimmillaan työttömäksi ja luodaan kaaosta kriittisen tärkeään valtionhallintoon. Säästötoimenpiteissä on pyrittävä löytämään kaikin keinoin konsernitason ratkaisuja henkilöstön irtisanomisten sijaan, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen vaatii.

VALTION henkilöstön irtisanominen ei ole järkevää julkisen talouden hoitoa, Pro painottaa. Leikkaukset heikentävät liiton mukaan myös työllistämistä edistäviä palveluita.

– Valtion virastojen tehtävät ovat pääosin lakisääteisiä. Leikkausten vaikutuksien vastuuta ei voi sysätä yksittäiselle virastolle tai virkamiehelle.

Pro muistuttaa, että henkilöstön irtisanomiset heikentävät vääjäämättä valtion palveluita. Liitto odottaa valtiotyönantajalta konsernitason vastuunkantoa ja tukitoimia, muun muassa eläkepoistuman hyödyntämistä ja rahoitusta muutosturvapäätöksen tukitoimien toteuttamiseen.

Valtiolta irtisanottavien työllistyminen yksityiselle sektorille ei ole itsestään selvää, liitto huomauttaa.

– Työllistymistä tukisi merkittävästi nyt lakkautettu aikuiskoulutustuki ja ikääntyneiden työllistymisen tukijärjestelmät.

AVAINSANAT

Ammattijärjestö älähtää: Sosiaalityöntekijöiden kelpoisuuksilla temppuilun on loputtava

Sosiaalityöntekijöiden kelpoisuuksia ei voi pallotella miten sattuu, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia painottaa.

Sosiaalityöntekijät käyttävät julkista valtaa ja puuttuvat jopa asiakkaiden itsemääräämisoikeuksiin, järjestö muistuttaa. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki on säädetty asiakasturvallisuuden vuoksi. Laki määrittää, millä koulutuksella sosiaalityöntekijän ammattia voi harjoittaa ja ketkä voivat toimia sosiaalityöntekijän sijaisena.

– Sosiaalihuollon ammattilaisia pitää käsitellä samalla tavalla kuin terveydenhuollon ammattilaisia. Kukaan ei esimerkiksi esitä, että sote-rakenteessa sairaanhoitaja voisi työskennellä lääkärinä tai että lääkärin sijaiseksi hyväksyttäisiin avoimessa yliopistossa kursseja suorittanut tai alaa sivuaineena lukenut, Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio huomauttaa tiedotteessa.

Talentia ihmettelee hallituksen epäjohdonmukaista toimintaa. Hallitusohjelmassa päätettiin käynnistää ammattihenkilölain kokonaisuudistus, jossa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilölait yhdistetään.

– Hallitus ei anna rauhaa omalle valmistelutyölleen, vaan yksi ammattiryhmä joutui kehysriihessä poliittisen temppuilun kohteeksi.

HALLITUS esitti kehysriihessään, että lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimuksia joustavoitetaan. Esityksen aiheuttaman pöyristyksen jälkeen sitä korjattiin koskemaan sosiaalityöntekijöiden sijaisina toimivia.

– Paheksumme sitä, että kesken ammattihenkilölain kokonaisuudistuksen tehdään tällaisia osaratkaisuja. Kyseessä on merkittävä lainsäädäntöuudistus, joka on tehtävä huolella kokonaisuutena ja rauhassa, Karsio sanoo.

Hän myös korostaa, että jos lapset ja nuoret todella ovat hallituksen erityissuojeluksessa, pitää riihikirjaus jättää toteuttamatta.

– Ammattihenkilölain kokonaisuudistuksessa on huolehdittava siitä, että vain sosiaalityön tutkinto-opiskelijat voivat toimia tilapäisinä sosiaalityöntekijöinä.

ESITYS lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimuksien höllentämisestä ehti Talentian mukaan pelästyttää alan ammattilaisia, koska lastensuojelun sosiaalityö on alan vaativinta työtä, sosiaalityön kirurgiaa.

– Lastensuojelun kelpoisuusehtojen höllentäminen vaarantaisi lasten ja perheiden oikeusturvan. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtävä sisältää merkittävää julkista vallankäyttöä sekä virkavastuun. On täysin mahdotonta ajatella lapsen edun ja turvallisuuden näkökulmasta, että tehtävää hoidettaisiin kirjavilla opinnoilla.

Talentiassa kummastellaan, miksi hallitus ei ole lisännyt sosiaalityön aloituspaikkoja yliopistoissa sosiaalityöntekijöiden saatavuutta parantamaan. Lisäksi aikuiskoulutustuki on parantanut sote-ammattilaisten saatavuutta, mutta nyt tuki lakkautetaan.

“Kestäviä keinoja sosiaalityöntekijöiden saamiseksi on.”

Sosiaalihuollon ammattihenkilörekisterissä on noin 9 000 laillistettua sosiaalityöntekijää ja hyvinvointialueilla tarve on vain reilun 5 000 sosiaalityöntekijän verran.

– Oleellista on ymmärtää, että heikot työolot ja vaativuutta vastaamaton palkka karkottavat sosiaalityöntekijöitä pois lastensuojelusta. Kun hyvinvointialueet laittavat nämä asiat kuntoon, niin takuulla löytyy työntekijöitä, Karsio painottaa.

Talentia on esitellyt myös muita keinoja sosiaalityöntekijöiden saatavuuden parantamiseksi. Esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien työnjakoa kehittämällä päästäisiin hyviin tuloksiin. Lisäksi tarvitaan tukiresursseja, kuten sihteereitä.

– Kestäviä keinoja sosiaalityöntekijöiden saamiseksi siis on, nyt niitä pitäisi vaan alkaa ottaa käyttöön. Varmaa on, että nämä tulevat edullisemmaksi kuin esimerkiksi kelpoisuuksilla kikkailu. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on se, että näillä keinoilla pidämme huolta myös sosiaalihuollon asiakasturvallisuudesta ja oikeusturvasta.

AVAINSANAT

Ammattijärjestöt vaativat palauttamaan sotealan työntekijöiden vaalikelpoisuuden aluehallitusten vaaleissa

Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden kelpoisuus asettua ehdolle aluehallitusten vaaliin on palautettava. Näin edellyttävät sote-alan ammattijärjestöt kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikoselle (kok.) luovuttamassaan kannanotossa.

Järjestöjen mukaan kannanoton tavoitteena on korjata hyvinvointialueilla vallitseva tilanne, jossa yli 200 000 suomalaisella ei ole oikeutta osallistua päätöksentekoon palveluistaan.

Kannanoton Ikoselle luovuttivat sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutettujen ammattijärjestö Tehy, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super, Suomen Lääkäriliitto ja sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia.

Järjestöjen mukaan aluehallituksen vaalikelpoisuus on palautettava niille hyvinvointialueiden palveluksessa oleville terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille, jotka eivät työskentele johtotehtävissä.

Järjestöjen mukaan kaikkien hyvinvointialueen palveluksessa olevien työntekijöiden rajaaminen aluehallituksen ulkopuolelle on täysin suhteetonta. Lisäsi se on mahdollisesti perustuslain vastaista, eikä ole ollut lainsäätäjän tarkoitus soteuudistuksesta säädettäessä.

– Hyvinvointialueet ovat hallituksen leikkausten vuoksi suurten säästöjen edessä. Näiden raskaiden toimenpiteiden läpivienti ilman, että koko järjestelmä romahtaa, edellyttää päätöksentekijöiltä syvällistä ymmärrystä sosiaali- ja terveydenhuollon arjesta. Henkilöstön sivuuttaminen päätöksenteosta pahentaa jo nyt vaikeaa tilannetta, järjestöt katsovat.

AVAINSANAT

Kela laski: Sosiaaliturvan leikkaukset eivät kannusta matalapalkkatyöhön

Kelan asiantuntijoiden mukaan hallituksen päättämät sosiaaliturvan leikkaukset vuonna 2024 heikentävät kokonaisuutena merkittävästi Kelan työttömyysturvaa saavien taloudellisia kannustimia matalapalkkaiseen tai osa-aikaiseen työhön.

Kelan laskelmien mukaan kannustimet siirtyä osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön puolestaan vahvistuvat.

– Laskelmamme osoittavat, että sosiaaliturvan leikkausten jälkeen pienempien lisätulojen hankkiminen ei lisää käytettävissä olevia tuloja yhtä paljon kuin ennen, sanoo Kelan tutkija Miska Simanainen tiedotteessa.

Simanaisen mukaan kannustimet heikkenevät pienille palkkatuloille ja osa-aikatyöhön ennen kaikkea sen vuoksi, että työttömyysturvasta ja yleisestä asumistuesta poistetaan ansiotulovähennykset eli niin sanotut suojaosat.

– Suuremmille palkkatuloille kannustimet puolestaan vahvistuvat sen takia, että työttömien sosiaaliturvan tasoa lasketaan.

Kela kertoo, että vertailun mittarina käytettiin efektiivistä työllistymisveroastetta. Mittari kuvaa sitä, kuinka paljon käytettävissä olevat tulot tosiasiassa muuttuvat, kun kotitalous lisää työssäkäyntiä, jonka seurauksena kotitaloudelle maksetaan vähemmän sosiaalietuuksia ja verot lisääntyvät.

Tilannetta tarkasteltiin kahden helsinkiläisen esimerkkitalouden kautta. Niistä toinen on yksinasuva ja toinen yhden päiväkoti-ikäisen yksinhuoltaja.

KELAN työttömyysturvaa saavista yli 40 prosenttia saa myös perustoimeentulotukea. Vuoden 2024 sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät sekä toimeentulotukeen oikeutettuja kotitalouksia että niiden saaman toimeentulotuen määrää.

Kun muiden etuuksien tasoa alennetaan, nousee se palkkatulojen taso, jolla voi saada perustoimeentulotukea. Toimeentulotuen saaminen heikentää työnteon kannustimia merkittävästi.

– Työn vastaanottamisesta jää toisin sanoen esimerkkimme yksinhuoltajalle vähemmän lisätuloja käteen kuin aiemmin jopa 3 500 euron kuukausipalkkaan asti, kun toimeentulotuki lasketaan mukaan, Simanainen sanoo.

Kelan mukaan sosiaaliturvan ja verotuksen muutokset voivat siis myös kannustaa lisäämään työntekoa, jos on jo valmiiksi osa-aikaisesti työssä.

– Muutokset työnteon rahallisiin kannustimiin ovat melko suuria Kelan työttömyysturvaa saaville. On tärkeää seurata, miten osa-aikainen työskentely työttömyysturvan ohella kehittyy muutosten jälkeen.

AVAINSANAT