VALIKKO

SDP:n kansanedustajat syyttävät perussuomalaisia äänestäjien pettämisestä – ”Jää historiaan”

Riikka Purran perussuomalaisten vaalipetos jää mittakaavassaan historiaan, ennustaa kansanedustaja Kim Berg.

– Perussuomalaiset ja Riikka Purra (ps.) ovat vain vuodessa pettäneet kaikki lupauksensa suomalaisille. Alkaen bensan hinnasta ja päättyen lupauksiin siitä, että sotesta ei leikata, perussuomalaiset ovat valtaan päästyään myyneet kaikki periaatteensa. Äänestäjille tehdyt lupaukset ovat unohtuneet ministeriauton takapenkille, SDP:n kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kim Berg syyttää tiedotteessaan.

Berg pitää erityisen kuvaavana ministeri Kaisa Juuson (ps.) viimeaikaisia ulostuloja, jotka osoittavat, ettei vastuuministeri ole millään tavalla ollut puolustamassa omaa hallinnonalaansa Purran saksilta. Suomen sairaalaverkosta leikataan muun muassa lukuisia yöpäivystyksiä.

– Jopa perussuomalainen ministeri on itsekin ihmeissään, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon iskee 100 miljoonan säästöt. Lääkkeeksi hän on ehdottanut esimerkiksi käypä hoito -suositusten poliittista kopelointia ja hätänumeroon soittamista, Berg ihmettelee.

– Moni suomalainen on kehysriihipäätösten jälkeen joutunut hieromaan silmiään ja ihmettelemään, mitä tuli äänestettyä, sanoo Berg.

Hallitus vastaa opposition yhteiseen välikysymykseen sairaalaverkon alasajosta tulevalla viikolla.

Hallituksen kehysriihen leikkauspäätökset suhteessa perussuomalaisten vaalilupauksiin saavat ankaraa kritiikkiä myös muilta SDP:n kansanedustajilta, jotka ovat ilmaisseet vakavan huolen tiedotteissaan.

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Niina Malmin mielestä perussuomalaisia äänestäneet duunarit eivät saaneet mitä tilasivat.

– Lupaukset työntekijöiden lakko-oikeuden turvaamisesta ovat vaihtuneet lakkorajoitusten runnomiseen läpi ennätysajassa ja oikeuksiaan puolustavien työntekijöiden nimittämiseen mafiaksi. Irtisanomisen helpottamisesta tai sairaussakosta ei hiiskuttu sanaakaan ennen vaaleja. Tavallisen työntekijän puolustajaksi itsensä asemoinut puolue on aiheuttanut elinkeinoelämää tukevalla sanelupolitiikallaan työmarkkinakaaoksen, jossa häviäjiä ovat työntekijät ja koko yhteiskunta, Malm sanoo.

“Harvinaisen törkeä takinkääntö”

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen kiinnittää huomionsa lapsiperheille annettuihin lupauksiin.

– Riikka Purran perussuomalaisten vaalipetos tarkoittaa kylmää kyytiä lapsiperheille, Mäkynen sanoo.

– Monessa kodissa on koettu tällä viikolla unettomia öitä, kun perussuomalaisten vaalipetos on kehysriihipäätösten myötä paljastunut kaikessa laajuudessaan. Puolue, jonka piti olla tavallisen kansalaisen puolella ja leikata vain suomalaisille toisarvoisista asioista, leikkaakin hymyssä suin perheiden toimeentulosta ja tärkeistä arjen palveluista. Kyseessä on harvinaisen törkeä takinkääntö. Hallitus ajaa päätöksillään hyvinvointivaltiota alas, vaikka juuri vahva hyvinvointivaltio on lasten ja perheiden paras turva.

Hän muistuttaa, että hallituksen jo syksyllä tekemät sosiaaliturvaleikkaukset tulevat ajamaan 17 000 lasta köyhyyteen.

– Hallituksen päätös olla kompensoimatta arvonlisäveron historiallisen suurta nousua pienituloisille tarkoittaa sitä, että monessa perheessä ollaan syksyllä todella tiukilla. Lapsiperheissä on paljon välttämättömiä menoja aina vaatteista ja kengistä harrastusvälineisiin, ja inflaation vuoksi monessa perheessä on jo jouduttu miettimään tarkasti ostopäätöksiä.

“Päätös tulee eriarvoistamaan suomalaisia nuoria”

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Nasima Razmyarin mielestä perussuomalaiset ovat osoittaneet selkärangattomuutta ja vastuuttomuutta viimeaikaisilla päätöksillään, jotka heijastavat heidän piittaamattomuuttaan erityisesti lapsia, nuoria, opiskelijoita sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeessa olevia kohtaan. Hän kritisoi voimakkaasti perussuomalaisten ja hallituksen tekemiä leikkaustoimia. Razmyarin mukaan perussuomalaiset ovat pettäneet lapset ja nuoret päätöksillään, jotka heikentävät entisestään haavoittavimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten tilannetta.

– Opiskelijoiden siirtäminen pois yleisestä asumistuesta ja toisen asteen maksuttomien oppimateriaalien rajoittaminen ovat suoria iskuja opiskelijoiden talouteen ja mahdollisuuksiin saada koulutusta. Päätöksellä tulee olemaan myös negatiivisia vaikutuksia opiskelijoiden valmistumiseen. Tämä päätös tulee eriarvoistamaan entisestään suomalaisia nuoria, Razmyar sanoo.

Kehysriihessä päätettiin myös aikaistaa sosiaali- ja terveysjärjestöihin koskevia leikkauksia. Sosiaali- ja terveysalan järjestö SOSTE ry nostaa, kuinka ensi vuonna valtionavustuksia jaetaan jopa 80 miljoonaa euroa vähemmän, kuin tänä vuonna. Hallituskauden loppuun mennessä valtionavustuksia on leikattu 130 miljoonaa, joka on kolmannes nykyisestä.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen huomauttaa, että perussuomalaisten vaalilupauksissa soten ja hoitajien piti olla puolueen erityissuojelussa.

– Ennen vaaleja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi, ettei perussuomalaiset koskisi soteen tai leikkaisi hoitajien määrästä. Purra jopa arvioi, ettei sote-alan työvoimapulan korjaaminen onnistu ilman resursseja. Ministerinä Purran sakset leikkaavat säälimättä sosiaalihuollon ja perusterveydenhoidon palveluista, erikoissairaanhoidosta ja hoidon pääsyn turvaavasta hoitotakuusta.

Tuppurainen muistuttaa, että vielä joulukuussa 2022 puheenjohtaja Purra oli laittamassa valtion menoja ”tärkeysjärjestykseen”. Nyt tuo järjestys on selvinnyt.

– Perussuomalaiset puhuivat ”maailmanparantamismenoista” ja antoivat ymmärtää, että kun näistä leikataan, niin rahahuolet hälvenevät. Nyt leikataankin suomalaisten parantamismenoista, meille kaikille kuuluvista sosiaali- ja terveyspalveluista. Tätäkö se perussuomalaisten ”Suomi ensin” tarkoitti?

Tuppurainen huomauttaa, että samaan aikaan kun hallitus romuttaa julkista terveydenhoitoa hoitoon pääsyä vaikeuttamalla ja siirtää vastoin parempaa tietoa painopistettä perusterveydenhuollosta enemmän erikoissairaanhoitoon, se jakaa rahaa yksityiselle puolelle ja suojelee hyvätuloisia.

AVAINSANAT

SDP puhuu EU-vaaleissa turvallisuudesta ja hyvinvoinnista – Lindtman: “Euroopan suuntana ei saa olla kasvava eriarvoisuus”

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman puhumassa vierellään Nasima Razmyar, Nina Malm, Matias Mäkynen ja Mikkel Näkkäläjärvi (oik.) SDP:n eurovaaliohjelman esittelytilaisuudessa Helsingissä 3. toukokuuta.

Perjantaina EU-vaalikampanjansa avanneen SDP:n mukaan kesäkuun vaaleissa on kyse valinnasta vahvan ja eteenpäin katsovan Euroopan tai taantuvan ja sisäänpäin käpertyvän Euroopan välillä.

– SDP haluaa rakentaa EU:ta, jossa jokainen pidetään mukana, hyvinvointi lisääntyy ja turvallisuus kasvaa yhteiskuntien sisältä vakautena, luottamuksena ja tulevaisuuden uskona. Euroopan suuntana ei saa olla kasvava eriarvoisuus, ilmastotoimien jarruttaminen ja työntekijöiden oikeuksien polkeminen – kuten Suomessa on jo käynyt Orpon hallituksen myötä, puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo SDP:n tiedotteessa.

Sosialidemokraattien EU on SDP:n mukaan vahva ja ottaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan, turvaa rajojaan sekä ratkoo päättäväisesti ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden ongelmia. Se puolustaa työntekijöiden oikeuksia, huolehtii nuorten hyvinvoinnista ja varmistaa, että teknologian kehitys tapahtuu tavalla, joka lisää ihmisten hyvinvointia ja tasa-arvoa. Sosialidemokraattien EU luo vakaan toimintaympäristön yrityksille ja rakentaa vahvaa, kilpailukykyistä ja uudistuvaa taloutta.

SDP:N mukaan EU:n tavoitteena on oltava hyvinvoinnin, turvallisuuden ja työn luominen eurooppalaisille. Eurooppalaiset arvot demokratiasta tasa-arvoon ja oikeusvaltiosta ihmisoikeuksiin toteutuvat parhaiten, kun talous kehittyy ja hyvinvointi kasvaa. Vain vahva, kilpailukykyinen ja uudistuva talous voi lunastaa lupauksen hyvinvoinnista ja edistää eurooppalaisia arvoja myös maailmanlaajuisesti.

EU:n tulee varautua nykyistä paremmin turvallisuusuhkiin. Turvallisuutta rakennetaan SDP:n mukaan paitsi vahvistamalla Euroopan ja jäsenvaltioiden puolustusta, myös vahvistamalla demokratiaa, yhteiskuntien kestävyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Demokratia ja oikeusvaltio vaativat puolustajansa ja SDP toteaa tiedotteessaan olevansa siihen valmis, koska vahvat demokratiat vahvistavat turvallisuutta.

– Suomessa olemme jo nähneet esimakua siitä, mitä seuraa, kun perinteiset oikeistopuolueet ovat valmiita tekemään yhteistyötä laitaoikeiston kanssa. Näissä vaaleissa päätetään siitä, annetaanko saman kehityksen laajentua ja jatkua myös EU:ssa. SDP tekee työtä eriarvoistavaa politiikkaa ja oikeusvaltion surkastuttajia vastaan niin Suomessa kuin Euroopassa. Meidän viestimme on, että kesäkuun vaaleissa on aika sanoa kirkkaasti ja kuuluvasti: Jo riittää. Pystymme parempaan, Lindtman sanoo.

EUROOPAN unionin pitää olla palkansaajan paras ystävä, koska Suomen hallitus on SDP:n mukaan palkansaajan pahin painajainen. EU:ssa on jatkettava työtä työntekijöiden oikeuksien lisäämiseksi ja laajentamiseksi. Ammattiliittojen asema on turvattava kaikkialla unionissa ja lakko-oikeus on turvattava. Jokaiselle työntekijälle on taattava reilu palkka ja riittävä sosiaaliturva.

Eurooppa kärsii vakavasta osaajapulasta ja kilpailee parhaista työntekijöistä muiden alueiden kanssa. Tekemällä reilusta työelämästä ja työntekijöiden turvasta Euroopan vetovoimatekijä, varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat maailmanlaajuisia ongelmia ja ne uhkaavat eurooppalaisia yhteiskuntia. EU on toimijana riittävän suuri ratkaisemaan ilmastonmuutoksen. SDP:n mielestä EU:n on oltava suunnannäyttäjä ja vahva toimija myös ilmasto- ja ympäristöpolitiikassaan.

Ilmastonmuutoksen torjunnasta ei tule tinkiä. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja luontokadon pysäyttämisen on oltava EU:n kärkitavoitteita.

– Lähdemme näihin vaaleihin täydellä 20 ehdokkaan listalla, joka on SDP:n vahvin kahteenkymmeneen vuoteen. Annamme kaikille suomalaisen lupauksen, että sosialidemokraateille annettu ääni ei edistä laitaoikeiston valtaanpääsyä Euroopassa, Lindtman päättää.

AVAINSANAT

Miksi ministerit eivät halua keskustella aselaeista vakavasti? – SDP:stä muistutus: tragedioihin on liittynyt juuri laillinen väline

Lukittava asekaappi kodissa.

Hallintovaliokunnan sosialidemokraattiset jäsenet kummastelevat sisäministeri Mari Rantasen (ps.) ja oikeusministeri Leena Meren (ps.) haluttomuutta käydä vakavaa keskustelua ampuma-aselainsäädännön tarkistustarpeista.

Ministerien nuiva suhtautuminen asiaan kävi Eemeli Peltosen, Eveliina Heinäluoman, Saku Nikkasen ja Paula Werningin mielestä selväksi eilisellä eduskunnan kyselytunnilla.

Hallintovaliokunnan demarit ovat tänään jättäneet aselainsäädännön tarkistustarpeista kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Iltalehti uutisoi tänään, että myös sisäministeriön poliisitarkastajan Seppo Sivulan mielestä tilkkutäkkimäinen ampuma-aselaki vaatisi uudistamista.

Suomessa on lähes 1,5 miljoonaa luvallista asetta, joka on asukasmäärään suhteutettuna maailman kärkeä. Peltosen mukaan myös luvallisiin aseisiin liittyy monia turvallisuusriskejä, joita on kyettävä ennakoimaan aselainsäädännössä.

– Kuluvana keväänä olemme saaneet kuulla useammasta valitettavasta tapahtumasta ja jopa tragediasta, joihin on liittynyt juuri laillinen ase. Olisikin tarkkaan selvitettävä, onko aselainsäädännössämme tarkistustarpeita, hän toteaa tiedotteessa.

HALLINTOVALIOKUNNAN demarien mielestä kevään tapahtumat pitää huomioida, kun aselakia muutetaan kuluvalla hallituskaudella.

Myös vuonna 1998 vanhentuneen aselainsäädännön aikana myönnetyistä, mutta yhä voimassa olevista aseluvista pitää tehdä selvitys ja nykyisen lainsäädännön kanssa ristiriidassa olevat luvat kumottava taannehtivasti, demarit esittävät.

Heinäluoma pitää erikoisena, että henkilöllä voi olla voimassa yli 26 vuotta sitten saatu aselupa itsesuojelua varten, vaikka laki on muuttunut ja ihmisen oma elämäntilanne on todennäköisesti myös muuttunut kahden vuosikymmenen aikana.

– Ministeri ei myöskään osannut vastata kyselytunnilla kysymykseen siitä, kuinka paljon näitä lupia on vielä olemassa. Siksi olisi tarpeellista tehdä pikainen selvitys niiden määrästä ja tarpeellisuudesta.

HALLITUSOHJELMASSA on hänen mielestään myös sinänsä kannatettavia kirjauksia laittomien aseiden rangaistavuuden koventamisesta ja tunnusmerkistön tarkistamisesta.

– Mutta hallituksen pitäisi tässä tilanteessa laajentaa tätä lainsäädäntötyötä myös laillisiin aseisiin. Kuluvan kevään tapahtumissa on kyse ollut nimenomaan luvallisista aseista. Odotamme tässä hallitukselta toimia ja esitysten tuomista eduskuntaan.

Hallintovaliokunnan demarit tarkastelisivat myös, ovatko aseiden turvallisessa säilyttämisessä velvoitteet ja sanktiot oikealla tasolla.

USEISSA suomalaiskodeissa on luvallisia aseita, jotka ovat harrastuskäytössä. Ylivoimainen enemmistö käyttää aseita metsästyksessä tai muissa harrastuksissa vastuullisesti, huolellisesti ja lain kirjaimen mukaisesti, Nikkanen huomauttaa.

– Ampuma-aseiden oikea ja huolellinen säilyttäminen onkin yksi aseturvallisuuden peruskivistä ja valitettavasti yksikin laiminlyönti voi johtaa traagisiin seurauksiin. Oleellinen asia on, että velvoitteiden täytyy olla riittävän tiukat ja niiden laiminlyömisestä on tultava tuntuvat seuraamukset.

Hallintovaliokunnan demarit pitävät tervetulleena myös keskustelua aseiden käsittelyn promillerajasta, sillä ampuma-aseet ja päihtymystila ovat erityisen vaarallinen yhdistelmä. Aselainsäädännön mukaan aseen käyttö alkoholin vaikutuksen alaisena ei ole kuitenkaan erikseen suoraan rangaistavaa.

– Myös ministeri Rantanen totesi eduskunnassa, että tässä on oltava nollatoleranssi, mutta ei nähnyt tarvetta lakimuutoksiin. Pitäisikö kuitenkin tämän nollarajan näkyä selkeämmin myös lainsäädännössämme, Werning kysyy tiedotteessa.

AVAINSANAT

Muistutus tekstiviestillä toimi: nuorten äänestysaktiivisuus nousi eduskuntavaaleissa

Suomalaisten nuorten äänestysaktiivisuutta voidaan lisätä tekstiviestimuistutuksella, selviää viime vuoden eduskuntavaalien yhteydessä tehdystä tutkimuksesta.

Muistutusviesti nosti äänestysaktiivisuutta noin kaksi prosenttiyksikköä niiden nuorten parissa, jotka äänestävät todennäköisesti vähemmän. Muissa ryhmissä viestillä ei ollut vaikutusta äänestysaktiivisuuteen, valtioneuvoston kanslian tiedotteessa kerrotaan.

Muistutuksella oli lisäksi positiivista vaikutusta viestin saaneiden nuorten kanssa samassa kotitaloudessa asuvien ja vähemmän todennäköisesti äänestävien äänestysaktiivisuuteen.

Tutkimuksessa muistutusviesti lähetettiin noin 30  000:lle 18-30-vuotiaalle satunnaisesti valitulle nuorelle.

Tutkimuksen toteuttivat oikeusministeriö, valtioneuvoston kanslian käyttäytymistieteellinen tiimi, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja Turun yliopisto.

AVAINSANAT

SDP:n kansanedustajilta avaus: Pistoshoitoja saisivat antaa jatkossa vain terveydenhuollon ammattilaiset

SDP:n kansanedustajat Eveliina Heinäluoma ja Paula Werning vaativat tehokkaampaa sääntelyä esteettisten pistoshoitojen markkinoille ja ehdottavat, että pistoshoitoja saisivat antaa jatkossa vain terveydenhuollon ammattilaiset.

He jättävät tänään hallitukselle aiheesta kirjallisen kysymyksen.

– Pistoshoitojen suosio on kasvanut nopeasti, eikä lainsäädäntö ole pysynyt Suomessa muutoksen perässä. Esteettisten pistoshoitojen markkinat ovat tällä hetkellä Suomessa kaoottiset ja ala turvallisuuden valvonta hyvin puutteellista, Heinäluoma sanoo tiedotteessa.

– Tällä hetkellä hoitajien velvollisuutta taata asiakkaidensa turvallisuus ei valvota käytännössä mitenkään. Pistoshoitojen markkinat ovatkin tällä hetkellä hyvin sekavat kuluttajan näkökulmasta, Werning jatkaa.

Heinäluoma ja Werning muistuttavat, että esteettisiä pistoshoitoja säädellään Suomea tiukemmin jo monessa maassa, esimerkiksi Ruotsissa laki rajoittaa täyteainepistosten antamisen ainoastaan lääkäreille, hammaslääkäreille ja sairaanhoitajille.

Heinäluoma ja Werning viittaavat hallitusohjelmaan, jossa todetaan tarve selvittää esteettisiin hoitoihin liittyvän lainsäädännön uudistamista potilasturvallisuuden varmistamiseksi.

Heinäluoma ja Werning pitävät tätä kannatettavana kirjauksena, jota tulisi edistää ripeästi.

– Jokainen ammattitaidottomuuden takia pieleen mennyt pistoshoito on liikaa, sanovat Heinäluoma ja Werning.

Pistishoitojen ongelmista kertoi aiemmin tällä viikolla Ylen MOT-ohjelma.

AVAINSANAT

Pessimismi lisääntynyt palvelualoilla: Aiempaa harvempi uskoo löytävänsä uuden työpaikan, jos työttömyys iskee

Kasvava osuus Palvelualojen ammattiliitto PAMin jäsenistä ei usko löytävänsä lainkaan uutta työpaikkaa, jos he jäisivät nyt työttömiksi.

Suomen heikentynyt työllisyystilanne näkyy liiton tuoreimman suhdannebarometrin vastauksissa.

Kiinteistöpalvelu- ja vartiointialan työntekijöistä huomattava osuus on pessimistinen uuden työn löytymisestä. Kiinteistöpalvelualalla näiden vastaajien osuus on kasvanut edellisen kyselyn 17,2 prosentista 21,3 prosenttiin, ja vartiointialalla uutta työpaikkaa ei usko löytävänsä 21,5 prosenttia vastaajista, kun vielä edellisessä kyselyssä vastaava osuus oli vain 15 prosenttia.

Poikkeuksena toimii kaupan ala, jolla niiden vastaajien osuus, jotka eivät usko löytävänsä enää uutta työpaikkaa, on pienentynyt edellisestä kyselystä.

– Toisaalta myös kaupan alalla aiempaa harvempi vastaaja uskoo löytävänsä töitä tarvittaessa jo kolmen kuukauden sisällä, PAMin pääekonomisti Olli Toivanen toteaa tiedotteessa.

KAIKISTA suhdannebarometriin vastanneista 29,7 prosenttia kertoi työnantajansa myynnin kasvaneen ja 29,9 prosenttia kertoi sen heikentyneen vuodentakaiseen verrattuna. Edellisen kerran näiden lukujen erotus eli saldoluku oli negatiivinen alkuvuonna 2021, kun palvelualoilla kärsittiin vielä koronaepidemian johdosta asetetuista rajoitustoimista.

– Palvelualat ovat kannatelleet taloutta viimeisen vuodet, kun teollisuus ja rakentaminen ovat vaipuneet taantumaan, Toivanen kertoo.

Ostovoiman heikentyminen on kuitenkin varjostanut kuluttajapalveluiden kehitystä jo pidemmän aikaa, hän huomauttaa. Kevään aikana voimaan astuneet sosiaaliturvan leikkaukset sekä arvonlisäveroon suunniteltu korotus heikentävät PAMin mukaan kulutusmahdollisuuksia myös jatkossa.

SELKEIN käänne heikompaan työnantajan myynnissä on nähty matkailu- ja ravintola-alalla, jolla työskentelevistä vastaajista 26,4 prosenttia kertoi myynnin kasvaneen ja 33,2 prosenttia kertoi sen vähentyneen. Vielä edellisessä kyselyssä vastaavat nämä osuudet olivat 37 ja 22,3 prosenttia.

Vaikka myynti on heikentynyt laajalti, matkailu- ja ravintola-alan vastaajista 14,8 kertoo työnantajan taloudellisen tilanteen parantuneen ja peräti 62,3 prosenttia kertoo sen säilyneen ennallaan kolmen kuukauden takaiseen verrattuna. Toivasen mukaan ala on ollut koronanjälkeiset vuodet jatkuvassa murroksessa.

– Ravintolat ovat viimeiset pari vuotta nostaneet hintoja kovaa vauhtia. Kustannusten kasvu on jo hiipunut, mutta samalla kysyntäkin on kääntynyt laskusuuntaan.

PAMin kysely toteutettiin 1.−14. huhtikuuta ja siihen vastasi 1 288 liiton jäsentä.

AVAINSANAT