SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto lähtee eurovaaleihin – kommentoi Demokraatille: “Pelko ei ole ainakaan hälventynyt”

SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto lähtee mukaan Euroopan parlamenttivaaleihin.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat. Perholehto vahvisti asian Demokraatille perjantaina iltapäivällä.

– EU on kiinnostanut aina, mutta kun on vuoden verran katsellut menoa eduskunnassa, niin ei ole ainakaan hälventynyt pelko siitä, että mitä politiikassa tapahtuu kun oikeistolaiset ja konservatiiviset voimat nousevat. Euroopassa muissa maissa meininki on vielä radikaalimpaa, joten ajattelin, että eurovaalikeskustelussa ja -kampanjassa tarvitaan vielä yksi arvoliberaali ehdokas tuomaan lisää teemoja keskusteluun, Perholehto sanoo Demokraatille.

27-vuotias Perholehto on ensimmäisen kauden kansanedustaja Uudenmaan vaalipiiristä. Hän on toiminut myös Demarinuorten puheenjohtajana. Perholehto nousi eduskuntaan kevään 2023 vaaleissa, joissa hän sai liki 5 900 ääntä.

Perholehto uskoo, että ihmiset ovat äänestäneet häntä ensisijaisesti asioiden, arvojen ja teemojensa vuoksi.

– Luulen, että ihmiset arvostavat, että niitä puolustetaan myös maailmalla, koska se on myös Suomen etu.

Perholehto tekee selväksi, että hän myös ottaa meppipaikan vastaan, jos hän tulee valituksi.

– Sitten jos ei halua eikä ole valmis tekemään työtä siellä, ei kannata olla ehdolla. Ehdottomasti kyllä.

Istutko koko kauden?

– Lähtökohtaisesti kyllä, mutta käydään vaalit ensin ja katsotaan miten niissä käy.

Perholehto nimeää EU-parlamentista kiinnostaviksi valiokunniksi esimerkiksi kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan.

– Europarlamentaarikoilla on hyvin paljon valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Se ei vain tänne niin paljon näy valitettavasti.

Kärkiteemoikseen Perholehto nostaa alussa jo esiin nostetun vastavoimana toimimisen oikeistolaistumiselle, kestävän kehityksen ja työmarkkinat. Kampanjointia hän aikoo tehdä niin paljon kuin työ kansanedustajana sallii.

– Joskus sanotaan, että vaalit on raskasta aikaa ihmisille, mutta ajattelen itse asiassa, että se voimaannuttaa, kun saa myös jutella ja tavata. Siinä joutuu myös itse eri tavalla perustelemaan, miksi on sitä mieltä kun on.

EU-VAALEIHIN on lähdössä myös SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen.

Demokraatti ei tavoittanut perjantaina iltapäivällä Kiljusta, mutta on saanut asialle vahvistuksen puolueelta.

Kiljunen on toiminut SDP:n kansanedustajana vuosina 1995-2011 ja uudestaan vuodesta 2019 alkaen. Kiljunen on eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja.

Kaikkiaan SDP:n kansanedustajista on lopullisella listalla ehdolla kuusi nimeä. Perholehdon ja Kiljusen lisäksi ehdolla ovat Maria Guzenina, Ville Merinen, Suna Kymäläinen ja Piritta Rantanen.

Euroopan parlamenttivaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta.

AVAINSANAT

Näin eduskunnan turvallisuusjohtaja kommentoi huhuja aseiden varomattomasta säilytyksestä

Eduskuntatalo Helsingissä.

Eduskunta tiedotti tänään, että sen kanslia täsmentää ohjetta aseiden säilytyksestä.

Kansliatoimikunnassa käydyn keskustelun mukaisesti ohje pidetään voimassa, mutta sitä tarkennetaan.

Kansliatoimikunta keskusteli tänään turvallisuudesta eduskunnassa. Keskustelun taustalla on kansanedustaja Timo Vornaseen liittyvä rikosepäily.

Jatkossakin eduskuntaan voi tuoda metsästysaseen tai tarkkuusammunta-aseen, mutta se on viipymättä toimitettava säilytettäväksi turvallisuusosaston hallinnoimaan asekaappiin erillisen ohjeen mukaisesti. Eduskunnan muihin tiloihin ei saa tuoda aseita.

Eduskunnan kanslia tekee yhteistyötä Helsingin poliisilaitoksen kanssa aseiden säilyttämiseen liittyen sekä sen varmistamiseksi, että ohjeistukset ja toimintatavat ovat riittävät.

Eduskunnan kansliatoimikunta oli päättänyt jo helmikuussa, että aseita pitää säilyttää eduskunnan tiloissa vain turvallisuusosaston osoittamassa paikassa.

Ilmeisesti ennen helmikuun päätöstä avain asekaappiin on ollut eduskunnan eräkerhon puheenjohtajalla. Helmikuisen virallisen ohjeen mukaan ase on annettava turvallisuusosastolle säilytettäväksi. Nyt tapaus Vornasen seurauksena helmikuun päätöstä siis täsmennetään entisestään.

EDUSKUNNAN turvallisuusjohtaja Tiina Ranta kertoo Demokraatille, että ohjeen täsmennyksistä on jo ensimmäinen luonnos olemassa.

– Tavoite on se, että pelisäännöt ovat kaikille osapuolille selkeät. On kaikkien osapuolten edun mukaista, että meillä on ihan tarkalleen yhteinen käsitys siitä, miten aseiden kanssa toimitaan. Lisäohjeistus ei ole koskaan turhaa.

Onko tullut mitään tietoa, että aseita olisi säilytetty väärin?

– Tästähän on ollut keskustelua, huhuja, että täällä olisi työhuoneissa tavattu aseita, mutta sellaisia havaintoja ei ole minun tietooni saatettu. Voisi kuvitella, että tässä positiossa ne tulisivat minulle heti välittömästi tietoon, Ranta sanoo.

Ranta kertoo kysyneensä myös turvallisuusosaston kollegoilta, mutta tällaisia tietoja ei ole tullut.

Yle on kertonut huhuista, joita liittyisi aseiden säilyttämiseen eduskunnan työhuoneissa. Myös Demokraatti on kuullut huhun, mutta sen todenperäisyydestä ei ole tietoa.

Ranta sanoo, että hänelle huhu on vieras.

Ylelle on myös kerrottu, että yksi syy eduskunnan helmikuiseen aselinjauksen täsmentämiseen oli se, että osa kansanedustajista on säilyttänyt esimerkiksi metsästysaseitaan eduskuntaviikon aikana varomattomasti, kuten autojensa takakonteissa. Myös Demokraatilla on tiedossa väite takakontissa säilyttämisestä. Tiedon on Ylelle vahvistanut usea kansliatoimikunnan jäsen.

Tiina Rannalla ei itsellään ole havaintoa siitä, että olisi säilytetty aseita auton takakonteissa.

Ranta toteaa, että asetta ei yksiselitteisesti saa säilyttää autossa eduskunnassa.

– Meillä on täällä asekaappi sitä varten.

RANTA kertoo, että kansliatoimikunnan kokouksen pääpaino oli aseiden säilyttämisessä, kun hän oli tänään kuultavana toimikunnassa.

Tämän hetken tieto Rannan mukaan on se, että eduskunnan turvatarkastuksiin ei olisi tulossa muutoksia. Näin ollen eduskunnassa työskentelevät pääsisivät jatkossakin taloon turvatarkastuksetta.

Timo Vornasta epäillään vaaran aiheuttamisesta, laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikkomuksesta. Poliisi epäilee, että 54-vuotias mies – käytännössä mediatietojen mukaan Vornanen vaikkei poliisi ole asiaa vahvistanut – osoitti aseella kahta henkilöä päin ja ampui laukauksen maahan ravintola Helsingissä ravintola Ihkun edessä viime viikolla.

Vornasella ei ole ollut poliisista saadun tiedon mukaan asetta mukana eduskunnassa. Tiettävästi Vornanen ei ole koskaan säilyttänyt aseita eduskunnassa.

– Sellaista tietoa ei ole tullut, että Vornanen olisi luovuttanut aseen sinne asekaappiin, eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio on sanonut Demokraatille.

Evp-upseeri: Kuinka paljon Venäjä vaikuttaa Suomeen vanhoillisten uskonyhteisöjen kautta?

Patriarkka Kirill ja Vladimir Putin käyttävät uskontoa myös Ukraina-sotansa oikeuttamiseen.

Viron demarien puheenjohtaja, sisäministeri Lauri Läänemets ehdotti taannoin, että Moskovan patriarkaatin ortodoksikirkko julistettaisiin terroristiorganisaatioksi. Tajutaanko meillä, miten Kreml käyttää konservatiivisia uskovaisia ja uskontoa keppihevosenaan länttä vastaan?

Johanneksen evankeliumissa kirjoitetaan Jeesuksen ilmoittaneen ”Minä olen tie, totuus ja elämä.” Venäjän ortodoksikirkko eli Moskovan patriarkaatti tulkitsee, että Vladimir Putin määrää, minne sen tien pitää uskovaisia viedä.

Tukemalla Putinia kirkko vaurastuu ja saa kehitettyä yhteiskuntaa haluamaansa suuntaan.

Venäjän kirkon tavoitteena on yhteiskunta, joka nojaa voimakkaasti perinteisiin perhearvoihin. Tässä kontekstissa miehellä on jopa oikeus kurittaa vaimoaan, mikäli tämä ei toimi perheenpään haluamalla tavalla. Perheväkivallan käsite poistettiin Venäjän lainsäädännöstä kirkonkin toiveiden mukaisesti vuonna 2017.

Seksuaalivähemmistöjäkään ei täydellisessä venäläisessä maailmassa (Russkij mir) ole, koska se suuntaus on tyypillistä vain degeneroituneelle lännelle.

Kirkon tuki oikeuttaa Putinin toimet: kirkko korostaa, miten kaikkien uskovaisten pitää auttaa toteuttamaan hänen tahtoaan. Tällä on etenkin maaseudun uskonnollisen väestön parissa suuri merkitys.

MOSKOVAN patriarkaatti on asettunut koko arvovallallaan siunaamaan myös Venäjän rikollista sotimista Ukrainassa. Patriarkaatille kuuliaiset kirkonpalvelijat, papit ja työntekijät Venäjällä tai muissa maissa eivät saa valita puoltaan tai kyseenalaistaa sotaa.

Siksi Virossa sosialidemokraattisen (SDE) puolueen puheenjohtaja ja sisäministeri Lauri Läänemets ehdotti huhtikuussa, että Moskovan patriarkaatin kirkko julistettaisiin lännessä terroristiorganisaatioksi.

Sodanlietsonnan lisäksi Venäjän kirkkokunnat yrittävät myös piilovaikuttaa länteen edistämällä nimellisesti asioita, jotka ovat tärkeitä läntisille fundamentalisteille ja uskonnollisille konservatiiveille.

Kreml on pyrkinyt tukemaan äärivanhoillista kristillisyyttä kaikkialla niissä EU-maissa, missä uskonlahkot kokevat olevansa vastahangassa maallisen vallan kanssa.

Kremlin logiikalla kaikki sellainen protestoiminen, mikä tekee kiusaa EU-maiden hallituksille tai lisää maiden kansalaisten sisäistä vastakkainasettelua, on Venäjälle hyväksi.

SUOMIKAAN ei ole tässä poikkeus. Helsingin Sanomat kertoi viime syksynä, miten Venäjällä Inkerin evankelisluterilainen kirkko auttaa hyvän hyvyyttään suomalaisia naispappeuden vastustajia pääsemään papeiksi.

Kaikki ilmiöt, jotka saadaan näyttämään läntisten kristittyjen vainoamiselta, kelpaavat Kremlille keppihevosiksi.

Halukkaat voivat kiertää Suomen evankelisluterilaisen kirkon tasa-arvosääntöjä käymällä hakemassa pappis- ja diakonivihkimyksen Venäjältä. Palattuaan tänne he voivat jatkaa täkäläisen kirkon oppien vastaista julistustaan tittelin suomalla arvovallalla.

Syyskuussa Pietarissa papeiksi vihityt miehet olivat Suomen Luterilaisen evankeliumiyhdistyksen, Kansanlähetyksen sekä Raamattuopiston työntekijöitä.

Eduskunta antoi 2023 kahdelle ensinmainitulle yhdistykselle joululahjarahoina puoli miljoonaa euroa, huolimatta siitä että nämä osallistuivat Venäjän kirkollisen propagandakoneiston seremonioihin. Lahjarahoitusta ajoivat etenkin kristillisdemokraattien poliitikot.

Meillä ei välttämättä aina tajuta, että kaikki ilmiöt, jotka saadaan näyttämään läntisten kristittyjen vainoamiselta, kelpaavat Kremlille keppihevosiksi.

Yksi tällainen on Suomessa paraikaa käynnissä oikeusprosessi kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd) julkisesti esittämistä homonäkemyksistä. Venäjän kaikki kirkkokunnat ovat auliisti rientäneet osoittamaan tukeaan vainotulle.

(Räsäsen puolesta ovat vedonneet myös yhdysvaltalaiset Trump-uskovaiset sekä Espanjassa toimiva, venäläisten oligarkkien rahoittama uskonnollinen lobbausjärjestö. Räsänen on kertonut, että itäinen ja läntinen apu tulivat hänelle yllätyksenä, pyytämättä ja kysymättä.)

SUOMEN oma ortodoksinen kirkko kuuluu Konstantinopolin patriarkaattiin, ja se on tukenut Ukrainaa koko ajan voimakkaasti. Moskovan patriarkka Kirill on ollut jo vuosia ilmiriidoissa Konstantinopolin virkaveljiensä kanssa, ja välirikko on vuodesta 2022 syventynyt entisestään.

Mutta Suomessa toimii myös Moskovan patriarkaatin alaisuudessa olevia pieniä ortodoksiseurakuntia, joiden jäsenistössä on avoimesti Venäjän sotimista tukevia ihmisiä.

Moskovan alaiset seurakunnat eivät ole tohtineet avoimesti tuomita Putinin toimintaa, vaan ne ovat lähinnä ilmoittaneet olevansa rauhan puolella ja vakuuttaneet noudattavansa Suomen lakeja.

Suomessa toimiva, Putinia puolustava ja maastoharjoituksillaan ihmetyttänyt kasakkayhteisökin kehuu olevansa kiinteässä yhteydessä ortodoksiseurakuntiin.

Ulkopuolisilla on vain vähän tietoa siitä, mitä ulkovenäläisten uskonnollisten yhteisöjen sisällä tapahtuu – ja mihin seurakuntalaisten lojaalius suuntautuu.

Käänne? – Reserviläisvarusteiden verovähennysoikeus saattaa toteutua sittenkin

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen puhumassa eduskunnassa.

Demokraatti uutisoi viime viikolla, että reserviläisvarusteiden verovähennysoikeus ei toteudu, sillä valtiovarainministeriöltä on tullut asialle täystyrmäys.

Hallitusohjelmaan kirjattiin viime vuonna hanke reserviläisten ostamien, maanpuolustusta tukevien varusteiden kuten maastoasujen, kypärien, luotiliivien ja muiden suojavälineiden verovähennysoikeuksien selvittämisestä. Tarkoitus oli parantaa puolustuskykyä kannustamalla reserviläisiä hankkimaan itselleen paremmin sopivia varusteita.

Demokraatin tietojen mukaan valtiovarainministeriö (VM) on selvittänyt asiaa, ja pitää verovähennysten toteuttamista käytännössä mahdottomana.

Selvityksessään ministeriön vero-osasto toteaa, että täsmätarvikkeiden vähennysoikeus olisi verotusjärjestelmälle ongelmallinen. Se maksaisi valtiolle tässä taloustilanteessa liikaa eikä se ministeriön mielestä olisi tehokkain tapa kohdentaa julkista tukea maanpuolustukseen.

PUOLUSTUSVALIOKUNNAN kokoomuslainen jäsen Timo Heinonen ennakoi tänään viestipalvelu X:ssä, ettei VM:n kanta ratkaise asiaa lopullisesti.

– Reserviläisten verovähennysoikeudessa ei ole kyse talous- eikä veropolitiikasta vaan kyse on turvallisuuspolitiikasta. Demokraatin uutisoima lausunto oli aika odotettu eli että valtiovarainministeriö ei tämäntyyppisiin verovähennyksiin suhtaudu kovin innokkaasti tai myötämielisesti. Se voi olla jopa vastahankainen, mutta kyllä meidän tavoite on, että se mitä on lähdetty tavoittelemaan ja mikä on myös hallitusohjelmaan kirjattu, myös toteutetaan. Eli etsitään ratkaisuja, miten verovähennysoikeus voidaan tehdä. Siinä on kyse kuitenkin aika merkittävästä asiasta, Heinonen sanoo Demokraatille.

Hän jatkaa, että reserviläisiin perustuvassa Puolustusvoimissa on erittäin paljon materiaalia, jota hankitaan tällä hetkellä itse.

– Meidän tavoite on, että sitä voitaisiin hivenen tämmöisellä vähennyksellä tukea.

Heinonen vahvistaa, että kokoomus halua verovähennysoikeuden tällä hallituskaudella läpi ja toteaa tietävänsä, että asia on yhtä tärkeä myös perussuomalaisille.

– Me hallituspuolueissa etsimme ratkaisua, miten se voidaan toteuttaa. Käytämme apuna tietysti VM:ää, joka tässä tarvitaan avuksi mutta myös puolustusministeriötä varmasti.

– Konsensus on sellainen, se oli jo Säätytalolla (hallitusneuvotteluissa), että me haluamme sen. Nyt on ehkä enempikin kyse siitä, että etsitään ratkaisu, miten se voidaan toteuttaa.

Onko jokin muu tapa toteuttaa sama asia kuin verovähennys?

– Ei käytännössä, Heinonen sanoo ja arvioi esimerkiksi, että suora rahallinen tuki olisi käytännössä mahdoton toteuttaa.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kommentoi lyhyesti Demokraatille, että hän kannattaa periaatetasolla reserviläisvarusteiden verovähennysoikeutta ja nyt on analysoitava VM:n asiaan liittyvä selvitys.

Tapaus Vornanen kirvoitti asekeskustelun – sisäministeri Rantanen: “On hyvä muistaa se, että yksikään ase ei ole itsessään vaarallinen”

SDP:n kansanedustaja Piritta Rantanen puhuu eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 2. toukokuuta.

Oppositiosta vaadittiin aseita koskevan lainsäädännön tiukentamista torstain kyselytunnilla. Ensimmäinen kysyjä Piritta Rantanen (sd.) huomautti, että edeltävän kuukauden aikana on tapahtunut useampia epäiltyjä rikoksia luvallisilla käsiaseilla julkisilla paikoilla.

Hän viittasi myös mediatietoihin siitä, että nykyisen aselain tullessa voimaan vuonna 1998 tätä ennen myönnettyjä aselupia jäi voimaan silloinkin, kun ne eivät täyttäneet uuden lain vaatimuksia.

-  Oletteko valmiita muuttamaan aselainsäädäntöä niin, että nykyisen aselain kanssa ristiriidassa olevien aselupien voimassaolo päättyy, hän kysyi.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) vastasi, että suomalainen aselainsäädäntö on eurooppalaisittain verrattuna erittäin tiukka.

-  En aivan ensimmäisenä katsoisi, että meidän aselainsäädäntömme olisi jollakin tavalla löperö, Rantanen sanoi.

-  On hyvä muistaa se, että yksikään ase ei ole itsessään vaarallinen. Aseen käyttäjä tekee aseen vaaralliseksi, jos näin tapahtuu.

Rantanen lisäsi, että luvallisten aseiden lisäksi Suomessa on valtava määrä myös luvattomia aseita, joihin ei päästä kiinni aselainsäädännöllä.

-  Me pääsemme niihin kiinni nimenomaan niillä muutoksilla, joita meillä on hallitusohjelmassa liittyen näihin ampuma-aserikosten rangaistuksiin, mutta myös samalla poliisin toimivaltuuksiin ja poliisimiesten määrään.

PIRITTA Rantanen esitti myös, että ammuksia sisältävien aseiden käyttöön asetettaisiin alkoholin promilleraja ja että myös aseen luovuttamisesta juopuneelle tehtäisiin rangaistava teko.

Ministeri Rantanen ei tätä luvannut.

-  Mielestäni promillerajaa ei tarvitse asettaa, sillä aseiden käsittelyssä täytyy olla nolla-promilleraja. Eli en näe järkeväksi sitä, että me lähtisimme säätämään sitä esimerkiksi 0,5:een, joka on rattijuopumuksen raja. Vaan sen täytyy olla ehdoton nolla, Rantanen sanoi.

-  Kun käsittelet aseita, niitä käsitellään ilman päihtymystilaa.

Oikeusministeri Leena Meri (ps.) lisäsi, että ampuma-aserikoslainsäädäntöä ollaan muuttamassa ja että tällä hetkellä siitä on arviomuistio lausunnolla.

Meren mukaan esimerkiksi törkeän ampuma-aserikoksen rangaistusasteikkoa ollaan ankaroittamassa merkittävästi. Lisäksi sen tunnusmerkistöön ollaan lisäämässä se, että kantaa luvatonta ampuma-asetta yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa.

Kansanedustaja esittää aseille romutuspalkkiota – mallia Uudesta-Seelannista

Elisa Gebhard (sd.).

SDP:n kansanedustaja Elisa Gebhard patistaa hallitusta ottamaan käyttöön keinoja, joilla siviilien omistamien aseiden määrää voidaan vähentää.

Aselait puhuttivat eduskunnan torstain kyselytunnilla kansanedustaja Timo Vornasen (ps.) edesottamusten vuoksi. Vornanen ampui laukauksen maahan Helsingin Kampissa sijaitsevan yökerhon edustalla viime perjantaina aamuyöllä.

Gebhard kyseenalaistaa sisäministeri Mari Rantasen (ps.) kyselytunnilla esittämän kannan, jonka mukaan yksikään ase ei itsessään olisi vaarallinen.

– Suomessa siviileillä on kansainvälisesti verrattuna huomattavan paljon aseita. On hyvin vaikea valvoa, säilytetäänkö ja käytetäänkö näitä aseita oikein – siksi vaikuttava turvallisuutta edistävä toimi olisi nimenomaan vähentää siviilien omistamien aseiden määrää, lakivaliokunnan jäsen Gebhard perustelee tiedotteessaan.

– Konkreettisena keinona aseiden määrän vähentämiseksi voitaisiin käyttää aseiden takaisinosto-ohjelmaa eli niin sanotusti romutuspalkkiota.

ESIMERKIKSI Uudessa-Seelannissa aselakeja on tiukennettu kieltämällä tietyt asetyypit sekä aseiden takaisinosto-ohjelmalla. Vastaavaa tulisi selvittää myös Suomessa.

– Yhdeksi merkittäväksi tavoitteeksi sisäisen turvallisuuden parantamisessa on välttämätöntä ottaa aseiden määrän vähentäminen. Rangaistusten kiristäminen yksin ei riitä: ei ole tarpeeksi näyttöä siitä, että kovemmilla rangaistuksilla ennaltaehkäistäisiin rikollisuutta tehokkaasti.

– Romutuspalkkion lisäksi aselakien kiristämistä tulisi tarkastella myös yleisesti: esimerkiksi lupaprosessien sekä aseiden säilyttämiseen ja kuljetukseen liittyvien säännösten tiukentamista tulisi pohtia., Gebhard sanoo.

AVAINSANAT