VALIKKO

Radikaali oikeisto vahvoilla EU-vaaleissa – suomalaismepeistä osa ei usko oikeiston laajaan yhteistyöhön

Voiko radikaalin oikeiston lisääntynyt suosio aiheuttaa sen, että Euroopan parlamentti blokkiutuu ja EU:n kyky tehdä päätöksiä osin lamaantuu?

Monille eurooppapolitiikan ammattilaisille tuo kysymys on pahin kauhuskenaario, jota vasten kesäkuun EU-vaalien tulosta voi arvioida. Tuossa tilanteessa historiaan jäisi viime vuosien unioni, josta on tullut mittavia sääntelypaketteja muun muassa ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja digisääntelyn lisäämiseksi.

Kannatusmittaukset ovat ennustaneet jo pitkään radikaalien oikeistoryhmien nousua kesäkuun EU-vaaleissa. Noille ryhmille raju suunnanmuutos unionissa sopisi.

Kolme parlamentin jättävää suomalaista – Petri Sarvamaa, Heidi Hautala ja Nils Torvalds – ei kuitenkaan usko Euroopan parlamentin blokkiutumiseen tai oikeistoryhmien laajaan yhteistyöhön. Sen sijaan äänestäjän tahto voi heijastua vaalien jälkeiseen elämään toista reittiä.

Äänestäjien tahdon täytyy kuitenkin näkyä seuraavan vaalikauden politiikan muotoilemisessa.

MITTAUKSET ovat povanneet kokoomuksen ja kristillisdemokraattien kotipuolueesta EPP:stä jälleen parlamentin suurinta. Tuosta ryhmästä parlamentin on jättämässä kokoomuksen Petri Sarvamaa.

-  En näe mitenkään mahdollisena sitä, että tapahtuisi jokin raju siirtyminen EU-politiikassa oikealle. Johtuen ihan numeroista, hän sanoo.

Keskustaoikeistolainen EPP kuuluu parlamentin keskiryhmiin, jotka pääsääntöisesti ovat taanneet tuen komission hankkeille. Sarvamaa näkee kolme syytä sille, miksi tuon yhteistyön täytyy jatkua.

Syyt ovat paikkojen jakautuminen, muiden puolueiden haluttomuus tehdä yhteistyötä EPP:stä oikealle päin ja EPP:n sisäinen jakautuneisuus siinä, kuinka syvälle oikealle yhteistyössä voi kurotella.

Ennusteiden perusteella perussuomalaisten kotiryhmä ECR ja kokoomuksen kotiryhmä EPP eivät saa riittävästi paikkoja koalition muodostamiseksi. Sen jälkeen oikealla tulee vastaan hollantilaisen Geert Wildersin ja ranskalaisen Marin Le Penin kaltaisten poliitikkojen puolueita, joiden kanssa EPP ei voi tehdä Sarvamaan mukaan yhteistyötä.

EPP mainostaa itseään mielellään myös Euroopan suurimpana maatalouspuolueena. Euroopan komission nykyinen puheenjohtaja Ursula von der Leyen on EPP:stä, mutta samaan aikaan maanviljelijät ympäri Eurooppaa protestoivat.

Sarvamaa arvioi, että von der Leyen haluaa vihreät mukaan seuraavaan koalitioon demarien ja liberaalin Renew-ryhmän kanssa. Äänestäjien tahdon täytyy kuitenkin näkyä seuraavan vaalikauden politiikan muotoilemisessa, hän katsoo.

-  Jos nyt sitten poljetaan sitä äänestäjien tahtoa liikaa, niin ne ongelmat siirtyvät eteenpäin. Ne tulevat sitten seuraavalla kerralla kaksi kertaa isompina.

EPP ”kavereineen” on ryhtynyt vaalien alla haastamaan vihreää siirtymää.

EUROOPPALAISET mielipidemittaukset ovat pitkään ennustaneet menetyksiä Heidi Hautalan vihreille. Hautala on luopumassa kesällä paikastaan parlamentissa.

Hän katsoo, että EPP ”kavereineen” on ryhtynyt vaalien alla haastamaan vihreää siirtymää. Tämä on tehnyt siitä vaalien taistelukysymyksen, hän sanoo.

-  Se nousee isoksi kysymykseksi. Meillä, jotka puolustamme sitä, on myöskin tilaisuus saada näkemyksemme paremmin esiin, koska tämä ei ole enää marginaalikysymys.

Hautala tulkitsee, että kuninkaantekijä vaaleissa on väistämättä EPP. Esimerkiksi von der Leyen ja parlamentin nykyinen puhemies Roberta Metsola eivät ole ulostuloissaan tukeneet EPP:n ja laitaoikeiston yhteistyötä, hän sanoo. Tosin von der Leyen sanoi tällä viikolla, että yhteistyö ECR:n kanssa riippuu parlamentin kokoonpanosta.

Hautala arvioi ”perinteisten arvojen” yhdistävän laitaoikeistosta identiteetti ja demokratia -ryhmää, ECR:ää sekä vähemmistöä EPP:stä. Perussuomalaisen äänestäjän tulisi hänen mielestään kuitenkin ymmärtää, että kaikki puolueen kotiryhmästä eivät halua puoltaa esimerkiksi naisten aborttioikeutta.

Osa laitaoikeistosta on myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin taskussa, Hautala katsoo. Hänen mukaansa vihreät tavoittelee koalitiota, joka näkee EU:n potentiaalin ja uskoo oikeusvaltioon.

Radikaalilta oikeistolta puuttuu sekä riittävä yksimielisyys että osaaminen EU-politiikassa.

MYÖS RKP:n Nils Torvalds on jättämässä parlamentin kesällä. RKP ja keskusta kuuluvat Renew-ryhmään, jolle mielipidemittaukset ovat ennustaneet tappiota vaaleissa.

Torvalds ajattelee, että radikaalilta oikeistolta puuttuu sekä riittävä yksimielisyys että osaaminen EU-politiikassa. Myös hän arvioi EPP:n, demarien, Renew’n ja vihreiden turvaavan seuraavan komission työn.

Torvaldsin mukaan jännitettä neljän puolueen koalitioon syntyy siitä, että EPP:n oikea laita vetää selkäytimellään eri suuntaan kuin vihreiden vasen laita.

-  Mutta jokaisen selkään koputtaa tällainen pieni piru, joka sanoo, että teidän on päästävä eteenpäin. Että jos te olette nyt romuttamassa tätä yhteistyötä, niin terveiset tulee.

Torvalds uskoo, että niin sanotut hiljaiset päätökset parlamentin oikealla laidalla lisääntyvät. Vaikka virallista sopimusta yhteistyöstä ei ole, EPP:n halu venyä muiden keskiryhmien tahtoon joissakin asioissa vähentyy laitaoikeiston tuen seurauksena.

Ympäristö- ja ilmastoasioissa parlamentti puolestaan ei voi luottaa enää väliaikaisiin enemmistöihin. Hatusta ei voi vetää niiden turvin hyvin ideologista ja yksityiskohtaista sääntelyä, hän sanoo.

-  Niitä valkoisia kaneja siitä mustasta hatusta, niitä ei voi enää vetää. Taikureitten aika on ainakin väliaikaisesti ohi.

AVAINSANAT

Krista Kiurua vaaditaan kuultavaksi suureen valiokuntaan

Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta hylkäsi kuluneella viikolla hallituksen esityksen alkoholilain muuttamisesta.

Mietintö etenee ensi viikolla täysistuntoon, josta se ennakoidaan lähetettävän suureen valiokuntaan.

Suuren valiokunnan jäsenen, keskustan valiokuntavastaavan, Jouni Ovaskan mielestä asia on syytä perata kunnolla.

– Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiurua (sd.) on kuultava valiokunnassa ja selvitettävä, mitä sotevaliokunnassa on tapahtunut ja miksi hallitus jäi vähemmistöön, Ovaska sanoo tiedotteessaan.

Ovaskan mielestä alkoholilain muutokset eivät sinänsä ole radikaaleja mutta hallituksen esitys vaikuttaa hänen nähdäkseen olevan EU-oikeuden vastainen. Hän katsoo, että suuren valiokunnan on arvioitava esityksen suhdetta EU-oikeuteen ja kuultava asiantuntijoita sekä tarvittaessa konsultoitava komissiota.

– Jo tässä vaiheessa jokaisen kansanedustajan, olipa muutoksen puolesta tai vastaan, on tiedostettava päätöksen vaikutukset tulevaisuudessa. Kun kaupassa myytävän alkoholin prosenttiosuuksia muutetaan, Alkon asema heikkenee ja duopolimme (K- ja S-kauppa) asema vahvistuu. Tämä vain on fakta, joka pitää ymmärtää, Ovaska sanoo tiedotteessa.

Ovaska kertoo pitävänsä hieman huvittavana, että alkoholin saatavuutta helpotetaan erityisesti kristillisdemokraattien ollessa hallituksessa.

– Tätä kutsuttaneen politiikaksi. Ehkäpä KD on saanut vastapalveluksena jotain todella arvokasta.

AVAINSANAT

Lauri Lyly: “Tämä on synkkä päivä”

Kansanedustaja Lauri Lyly (sd.).

Lakkolait siirtävät yksipuolisesti vallan painopistettä työnantajaleirin suuntaan ja heikentävät palkansaajapuolen neuvotteluvoimaa. Vaikutukset ovat kauaskantoisia, arvioi kansanedustaja Lauri Lyly (sd.) tiedotteessaan.

Työehtosopimukset määrittelevät Suomessa minimipalkan ja minimityöehdot.

– Mikäli työntekijöiden asemaa tes-neuvotteluissa tai muuten ei pystytä täydellä voimalla puolustamaan, niin kyllä se tarkoittaa heikennyksiä työntekijöiden sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan. Ja koska tämä laki on vain yksi osa työntekijöiden aseman heikentämisarsenaalia, on suunta jatkossa työntekijöiden osalta vain alaspäin, Lyly huolehtii.

– Muita Orpo-Purran hallituksen työelämäheikennyksiä ovat muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan romuttaminen, aikuiskoulutustuen lopettaminen, paikallisen sopimisen avaaminen ilman velvollisuuksia, irtisanomisen helpottaminen, ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi ja niin edelleen. Pala kerrallaan heikennetään työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Mihin vielä päädytäänkään tällä hallituskaudella, hän jatkaa tiedotteessaan.

Lyly toteeaa, että tästä eteenpäin hallituksen “työntekijöihin kurjistavaa politiikkaa” voi vastustaa lakoilla vain vuorokauden ajan per vuosi per aihe.

– Työntekijöihin, ammattiyhdistyksiin ja liittoihin kohdistuvia lakkosakkoja korotetaan nelinkertaisesti. Myötätuntotyötaisteluita rajataan kohtuuttomasti, joten esimerkiksi matalapalkka-alojen tukeminen vaikeutuu nykyisestä.

Lakkolait astuvat voimaan tänään, lauantaina 18.5. Lyly sanoo, että lain voimaantulon myötä hallitus romuttaa työntekijäpuolen mahdollisuuksia sekä uskallusta asettua lakkoon tulevaisuudessa.

– Hallitus murtaa työntekijöiden asemaa ja vie meidät kauas pohjoismaisesta linjasta. Tämä on synkkä päivä.

– Hallitus väitti koko kevään ajan, että lakkolakien osalta voimaan asettamisella ei ole kiire. Lakiesityksessä voimaantulopäiväksi asetettiin 1.7. Kuitenkin Eduskunnassa työ- ja tasa-arvovaliokunta ja muut valiokunnat työskentelivät poikkeusaikoina ison kiireen saattelemana. Voimaantuloaika osoittaa kiireen, mutta syytä, miksi näin toimittiin, se ei kerro, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Lyly päättää tiedotteensa.

AVAINSANAT

Lakkolait voimaan tänään

Lakko-oikeuden rajoittamista koskevat lakimuutokset astuvat voimaan tänään.

Vastedes poliittiset lakot voivat kestää enintään 24 tuntia ja muut poliittiset työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa. Lisäksi tukilakkoja rajoitetaan ja lakkosakkoja korotetaan.

Eduskunta hyväksyi kiistellyt lakkolait viime viikolla äänin 107-57. Hallituspuolueiden lisäksi lakiesitysten puolesta äänestivät paikalla olleet keskustan ja Liike Nytin edustajat.

AVAINSANAT

SDP:n ryhmäjohtajalta kova vaade Orpolle: “Virhe on oikaistava”

SDP:n Tuppurainen: Kokoomus on repimässä laitaa auki ääriliikkeille niin Suomessa kuin Euroopassa

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen toteaa tiedotteessaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) avanneen vaalien alla oven yhteistyölle Euroopan laitaoikeiston kanssa tulevalle Euroopan parlamenttikaudelle.

Tuppurainen sanoo, että linjaus on kaukana siitä vastuullisesta ja myönteisestä Eurooppa-politiikasta, jota kokoomuksen suunnalta on kenties totuttu kuulemaan.

– Seurauksista voi hakea esimakua Suomesta, jossa lauotaan vääriä totuuksia ja hassataan EU-varoja, Tuppurainen lisää.

Petteri Orpo ei ole sulkenut pois yhteistyötä laitaoikeistolaisen ECR-ryhmän kanssa europarlamentissa.

Tuppurainen katsoo, että niin kotimaan politiikassa kuin eurooppalaisessa viitekehyksessä kokoomus on osoittanut, että sille käy mikä vain, “kunhan se pääsee heikentämään kaikille kuuluvia yhteisiä julkisia palveluja ja työntekijöiden asemaa”.

– Olemme kotimaan politiikassa saaneet viimeisen vuoden ajan todistaa millaista jälkeä kokoomuksen ja Euroopan parlamentissa laitaoikeistolaiseen ECR-ryhmään kuuluvien perussuomalaisten yhteistyöllä saadaan aikaan. Ihmisten arjen turvan jokaista kulmakiveä on vuorollaan koetettu murentaa. Voimme vain arvailla niitä seurauksia, jotka samanlainen yhteistyö voisi aiheuttaa koko Euroopan mittakaavassa, Tuppurainen sanoo tiedotteessaan.

TUPPURAINEN toteaa myös, että heti ensimmäisen toimintavuotensa aikana Orpon ja Purran hallitus on paitsi ryvettynyt kansainvälisesti noteeratussa rasismikohussa, myös iskenyt lujaa ihmisten perusturvaan leikkaamalla niin lapsiperheiltä, opiskelijoilta kuin eläkeläisiltä. Hallitus on romuttanut työelämän pelisääntöjä kohdistaen toimensa yksipuolisesti työntekijöihin ja leikkaa lyhytnäköisesti perusterveydenhuollosta.

– Ihmisten hoitoon pääsyn viivästyttäminen hoitotakuun perumisella uhkaa tulla kalliiksi Suomelle monin tavoin. Se on kallis inhimillisesti sekä vaikeammin ja kalliimmalla hoidettavina vaivoina. Päivystykset ruuhkautuvat ja paine erikoissairaanhoitoon kasvaa. Päätös heikentää hoitotakuuta ei perustu mihinkään tutkimustietoon, minkä pääministerin räikeä tietämättömyys torstain kyselytunnilla paljasti. Orpo väitti virheellisesti, että Marinin hallituksen säätämä hoitotakuulaki ei olisi ollut toimiva ja että hoitojonot olisivat kasvaneet. Tämä ei pidä paikkaansa, ja pääministerin olisi pitänyt heti tunnustaa olleensa väärässä. Virhe on oikaistava, vai aikooko pääministeri tietoisesti johtaa eduskuntaa harhaan, Tuppurainen kysyy.

Orpo on jonkin verran pakitellut hoitojono-puheissaan niin kyselytunnilla kuin eilen Demokraatille asiaa kommentoidessaan, mutta SDP odottaa häneltä selkeää irtisanoutumista väitteestään.

Hoitojonot eivät ole kasvaneet vuoden 2023 lopun hoitotakuun kiristymisen jälkeen aina tämän vuoden puolelle saakka.

TUPPURAISEN mukaan hallituksen hoitotakuun heikennys on uhka myös Suomen EU:lta saamalle elpymis-palautumistukivälineen rahoitukselle. Tuppurainen sanoo sen olevan nimenomaan suunnattu hoitotakuun vahvistamiseen.

– SDP:lle on ollut tärkeää varmistaa Suomelle mahdollisimman hyvä saanto EU:n elpymisrahastosta.

– Nyt sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden parantamiseen tarkoitettu lähes 200 miljoonan euron rahoitus uhkaa jäädä saamatta, koska hallituksen hoitotakuun heikennys vesittää rahoitukselle asetetut tavoitteet. Hukatut EU-rahat on pahimmillaan säästettävä jostain muualta. Hallituksen näköalaton kurjistamispolitiikka johtaa tältäkin osin leikkausten kierteeseen, Tuppurainen varoittaa.

Tuppurainen huomauttaa, että vaikka kokoomus puhuu vahvemman ja tehokkaamman EU:n puolesta, se on samalla repimässä unionin laitaa auki sellaisille voimille Euroopassa, joiden intresseissä ei ole rakentaa yhteiskunnallista tasa-arvoa saati parempaa ja toimivampaa Eurooppaa kaikille.

AVAINSANAT

STT:n kyselyssä jopa viisi eduskuntapuoluetta olisi vähintään jossain määrin valmis hyväksymään EU-maiden uuden yhteisvelan

Suurin osa suomalaisista eduskuntapuolueista näkee eurooppalaisen yhteisvelan ainakin jossain määrin mahdolliseksi keinoksi rahoittaa Euroopan puolustusta tai Ukraina-tukea. Tämä käy ilmi STT:n EU-vaalikyselystä, jossa kartoitettiin eduskuntapuolueiden näkemyksiä ennen kesäkuun vaaleja.

Suomessa on perinteisesti suhtauduttu hyvin kriittisesti EU-maiden yhteiseen velkaan. Venäjän presidentin Vladimir Putinin päätös suurhyökkäyksestä Ukrainaan näyttääkin liikuttaneen mannerlaattoja myös suomalaisessa velkakeskustelussa.

Myös osa oikeistopuolueista raottaa nyt ovea sille, että puolustusta tai Ukrainaa voisi olla mahdollista tukea eurooppalaisella yhteisvelalla.

Pääministeripuolue kokoomuksesta kerrotaan aluksi, että puolue suhtautuu yhteisvelkaan kriittisesti ja haluaa löytää rahat ensisijaisesti EU-budjetin sisältä ja muilla keinoilla. Tämän jälkeen vastauksessa kuitenkin lisätään, ettei puolue sulje pois mahdollisuutta uuteen eurooppalaiseen yhteisvelkaan.

- Ukrainan kohtalo määrää samalla koko Euroopan kohtalon. Maan tukeminen ja puolustusteollisuuden ylös saaminen vaativat merkittäviä summia ja tästä syystä juuri puolustuksen kohentamiseksi ja Ukrainan tukemiseksi otettu yhteisvelka ei ole kategorisesti pois suljettu vaihtoehto, puoluetoimiston vastauksessa kerrotaan.

RKP katsoo tätäkin suoremmin, että yhteisvelka voi olla vaihtoehto Ukrainan tai eurooppalaisen puolustuksen rahoittamiseksi, jotta kaikki maat osallistuvat Euroopan puolustuksen ja Ukrainan jälleenrakennuksen rahoittamiseen. Liike Nyt kertoi niin ikään olevansa valmis yhteisvelkaan.

POLIITTISEN historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta pitää suomalaisten puolueiden velkakannan muuttumista merkittävänä vuoden 2019 EU-vaaleihin verrattuna. Hän katsoo, että nykytilanne työntää Suomea ja unionin itälaitaa kohti unionin vanhimpien ja suurimpien valtioiden nykyistä ajattelua.

– Saksassa se oli tosi merkittävä käänne silloin koronakriisin aikaan. Kun tehtiin se periaatteellinen päätös, että nyt voidaan käyttää myös yhteisvelkaa, Aunesluoma sanoo.

Perinteisesti Saksa on kuulunut talousajattelussaan samaan joukkoon Suomen kanssa.

Suomen puoluekentältä löytyy kuitenkin yhä myös yhteisvelan kategorisia tyrmääjiä. Eduskuntapuolueista sosiaalidemokraatit, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja keskusta eivät olisi valmiita uuteen yhteisvelkaan edes Ukrainan tai puolustuksen takia.

Perussuomalaiset katsoo vastauksessaan, että yhteisvelka-ajattelun taustalta voi löytyä Ukrainan ja puolustuksen sijaan muita syitä.

- Syy siihen, miksi tähän halutaan ottaa mukaan EU-velka, johtuu joko siitä, että joidenkin EU-maiden ei uskota pystyvän tai suostuvan ottamaan lisää velkaa, tai sitten kyseessä on EU:n pyrkimys siirtää itselleen päätös-, budjetti- ja verotusvaltaa hyvän tekosyyn varjolla.

Myöskään keskusta ei näe uutta yhteisvelkaa perusteltuna, vaan esittää keinoiksi Euroopan investointipankin rahoituksen laajentamista ja Venäjän jäädytettyjen varojen hyödyntämistä Ukraina-tuessa.

SOSIALIDEMOKRAATIT ja kristillisdemokraatit jättivät ensin vastaamatta täysin suoraan STT:n kysymykseen yhteisvelasta. Jatkokysymyksen jälkeen puolueista kerrottiin, että ne eivät kannata uutta yhteisvelkaa puolustuksen kohentamiseen tai Ukraina-tukeen.

Kristillisdemokraatit esittää varojen suuntaamista Ukrainalle jo olemassa olevista rahoitusinstrumenteista ja rahastoista.

SDP puolestaan haluaisi kanavoida Euroopan investointipankin rahoitusta puolustusteollisuudelle sekä kartoittaa mahdollisuuksia EU:n omien varojen keräämiseen esimerkiksi haittaveroilla, päästökauppamaksuilla tai rahoitusmarkkinoiden verottamisella. Lisäksi puolue rahoittaisi Ukraina-tukea Venäjän jäädytetyillä varoilla sekä yksityistä pääomaa houkuttelemalla.

SDP piti eurokriisin aikaan valtiovarainministeripuolueena kiinni tiukan EU-taloudenpitäjän roolista. Eurooppalaisten sisarpuolueidensa joukossa SDP edustaakin asiassa hyvin tiukkaa laitaa, professori Aunesluoma katsoo.

Hän pitää epävarmana sitä, kuinka suuria summia esimerkiksi SDP:n esittämillä keinoilla on mahdollista kerätä ja minkälainen omien varojen hankinta olisi tosiasiassa poliittisesti toteutettavissa. Verot ja maksut myös jäävät helposti pysyviksi tuloautomaateiksi, mutta velan käyttöä on helpompi rajata, hän arvioi.

MIKÄLI hallitus päätyisi seuraavan EU-vaalikauden aikana hyväksymään uuden yhteisvelan, se voi odottaa saavansa tukea osalta oppositiosta.

Vihreät arvioi, että EU:n on merkittävästi lisättävä aseellista, humanitääristä ja taloudellista tukea Ukrainalle sekä samalla vahvistettava omaa puolustustaan.

- Tämä vaatii merkittäviä varoja ja mahdollisesti korotuksia jäsenmaksuihin. Myös yhteisvelan tulee olla työkalupakissa tarvittaessa, puolue katsoo.

Vasemmistoliitto olisi valmis puoltamaan Ukrainan tueksi otettua yhteisvelkaa.

- Unionin on tehtävä kaikkensa Ukrainan puolustuksen ja itsemääräämisoikeuden tukemiseksi. Mikäli Ukrainan tukeminen edellyttää velanottoa, on näin toimittava.

STT / Mikko Gustafsson

AVAINSANAT