VALIKKO

Pentikäinen haluaa eduskunnan kiirehtivän lakkolakeja

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Verohallinnon ja työeläkeyhtiöiden olisi tuettava aktiivisin toimenpitein veronmaksuun ja työeläkemaksuihin tilapäistä joustoa tarvitsevia yrityksiä, Suomen Yrittäjät esittää.

Poliittiset lakot vaikuttavat monen pk-yrityksen kassavirtaan, mikä voi heijastua maksuvaikeuksina, SY:n tiedotteessa todetaan.

Suomen Yrittäjien mukaan maksujärjestely tulisi myöntää väliaikaisten maksuvaikeuksien yli pääsemiseVeroksi, ja velkojien tulisi pidättäytyä hakemasta lakkojen vaikutusaikana yrityksiä konkurssiin.

– Verohallinnon ja työeläkeyhtiöiden tulee huomioida lakkotilanne ja lakoista aiheutuvat yritysten maksuvaikeudet. Maksujärjestely tulisi myöntää lakkojen vuoksi tilapäisistä maksuvaikeuksista kärsiville yrityksille, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Jukka-Pekka Hellman esittää tiedotteessa.

Yrittäjien mielestä Verohallinnon ja eläkeyhtiöiden tulee ohjata lakkojen seurauksista kärsiviä yrityksiä tarpeen mukaan yrittäjän talousneuvonnan ja maksujärjestelyjen piiriin.

– Kun huomioidaan maksujärjestelyssä olevalle verolle juokseva korko, yritykset voivat kaivata neuvoa esimerkiksi siihen, mikä maksujärjestelyn tarkoituksenmukainen pituus voisi olla, Hellman sanoo.

Yrittäjät toivoo Verohallinnolta ja työeläkeyhtiöiltä erityistä harkintaa konkurssihakemuksiin.

– On toivottavaa, että Verohallinto ja työeläkeyhtiöt lähtökohtaisesti pidättäytyisivät hakemasta yrityksiä konkurssiin lakkojen aikana ja välittömästi lakkojen päätyttyä. Ei ole voittajia, jos suurvelkojat alkavat aktiivisesti hakemaan lakoista kärsiviä yrityksiä konkurssiin.

– Yritykset toivovat myös, että Verohallinto noudattaisi korona-aikana käytössä ollutta menettelyä, jolloin pelkkä maksujärjestelypyynnön tekeminen esti verovelan siirtämisen perintään ja julkaisemisen protestilistalla tai verovelkarekisterissä. Lisäksi jo voimassa olevaan maksujärjestelyyn tulisi voida lisätä lakkojen ajalta syntyneitä uusia verovelkoja, Hellman jatkaa tiedotteessa.

Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo, että lakot vahingoittavat Suomea, suomalaisia yrityksiä ja niiden työntekijöitä.

– Niistä ei ole kenellekään hyötyä. Siksi SAK:n pitäisi lopettaa ne heti, Pentikäinen sanoo.

– Eduskunnan enemmistön luottamusta nauttiva hallitus ei voi parlamentarismissa taipua ulkoparlamentaarisen painostuksen alla. Siksi olisi tärkeää, että eduskunta kiirehtii työrauhasäätelyn uudistamista ja sen voimaantuloa, Pentikäinen toteaa SY:n tiedotteessa.

Demokraatti on aiemmin kertonut, että lakkolakien voimaantulon aikaistaminen vappuun on ollut puheissa eduskunnassa.

AVAINSANAT

“Minä en hiljene, vaikka yritetään hiljentää” – “Bosslady”-Rytkönen täysin auki kirjassaan

Voimanainen. Bosslady. Lakkokenraali. Muun muassa näitä termejä on julkisuudessa käytetty luonnehdittaessa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtajaa Millariikka Rytköstä.

– Erityisesti vuonna 2022 liittokierroksella minut nostettiin julkisuudessa melkein yli-ihmiseksi, “niin rohkeaksi”, etten tunnistanut tätä kuvaa, vaikka on siinä tottakin mukana, Rytkönen kertoo Demokraatille.

Hänen tuore omaelämäkertansa Täysin auki (Johnny Kniga) kertoo toisenlaisen tarinan. Se on tilitys hyvinkääläisen duunariperheen tyttären, paikallisessa jengissä pyörineen nuoren tiestä ensin kätilöksi ja sitten ärhäkäksi koetuksi ay-pomoksi. Rytkönen kertoo hyvin avoimesti myös taistelustaan kiloja vastaan – ulkonäköpaineista, joista sosiaalinen media häntä jatkuvasti muistuttaa.

– Eniten googlattavat asiat minusta ovat palkka, paino ja puoliso. Se kertoo, mitä ay-pomossa kiinnostaa. En tiedä, googletetaanko miespuolisesta kollegasta samoja asioita, hän hymähtää.

Ja omaelämäkerta on itse kirjoitettu, Rytkönen huomauttaa epäilijöille. Hän kirjoittaa aina itse kolumninsa ja puheensa. Kirjoittaminen on ollut hänelle keino purkaa tunteita ja asioita auki ja kirjan kirjoittaminen, pitkäaikainen haave, on nyt toteutunut.

HÄNEN EI pitänyt kirjoittaa alun perin omasta elämästään, sillä pöytälaatikko on täynnä fiktiota. Mutta näin kuitenkin kävi. Rytkönen oli kuitenkin kirjoittanut jo itselleen “kirjeitä”, esimerkiksi mahalleen, joka päätyi myös kirjaan.

Siinä pohditaan paljon tyttöyttä, naiseutta. “Mistä on voimakkaat tytöt tehty? Ei ainakaan sokerista, kukkasista, inkivääristä ja kanelista”, Rytkönen kirjoittaa.

Myöhemmin hän lisää, että näistäkin, jos tyttö niin itse haluaa. Tyttöjen laittaminen tiettyyn muottiin kismittää. Hän sanoo itse syntyneensä kapinalliseksi.

– Minä olen se tyttö, joka on aina osannut sanoa ei. Olen aina tiennyt rajani, pitänyt niistä kiinni ja puolustanut sekä itseäni että muita. Sellaistakaan ei tämä yhteiskunta hyväksy. Mutta ei saa olla myöskään liian kiltti. Tuntuu, ettei ole koskaan oikeanlainen.

Tie Hyvinkäältä olisi voinut viedä mihin tahansa, ja Rytkönen kertoo oman polkunsa olleen lähinnä ajautumista nykyiseen pisteeseen, ei sinnikästä pyrkimistä.

– Varmasti on ihmisiä, jotka tavoittelevat pienestä pitäen poliittista tai muuta valtaa, mutta minä olen niin sattuman summana tässä tilanteessa ja siitä saan kiittää hyvin paljon muita kanssakulkijoita.

KOKOOMUKSEN hellimä ajatus siitä, että yksilö on yksin vastuussa omasta kohtalostaan, ei saa häneltä kannatusta.

– Elämä on täynnä sattumia. Minä jos kuka synnytyssalikätilönä sen tiedän. On asioita, joihin pystyy varautumaan ja joita voi suunnitella, mutta lopulta kukaan ei tiedä, mitä elämä tuo eteen. Se on myös lohdullista. Kukaan ei selviä elämästä ilman iskuja.

“Se, joka väittää, ettei raha muuta mitään, joko valehtelee tai ei ole kokenut luokkahyppyä”, Rytkönen kirjoittaa. Hänen omassa lapsuudenkodissaan ei liiemmin rahalla mässäilty, mutta nyt tilanne on toinen.

– Entistä enemmän tajuan sen, miten paljon raha ratkaisee. Jos joku väittää muuta, hän on syntynyt rikkaaksi. Se antaa vaihtoehtoja, kun ei tarvitse ajatella koko ajan rahan riittävyyttä. Se antaa tilaa myös luovuudelle, kuten esimerkiksi kirjoittamiselle.

ALLE 30-VUOTIAANA Rytkönen painoi pitkiä työpäiviä kätilönä, yksinhuoltajana, ja sellaiset haaveet sai silloin unohtaa.

– Mutta nyt minä olen se kermaperse, jolla on se mahdollisuus omiin valintoihin, hän naurahtaa.

“Kieltäydyin pitkään lähtemästä ehdolle Tehyn puheenjohtajaksi, koska pelkäsin julkisuuden tuomia haasteita”, Rytkönen kirjoittaa. Sekin pelotti, joutuuko itse tai oma perhe uhkailun kohteeksi. Ja näin on käynyt.

– Se kertoo kaiken tästä yhteiskunnasta, että erityisesti naisen pitää miettiä tulevaisuuttaan tästäkin näkökulmasta. On täysin fuulaa väittää, että naiset ja miehet olisivat tasa-arvoisessa asemassa työelämässä tai vaikkapa luottamustehtävissä.

“Minua ei ole koskaan tytötelty niin paljon kuin nykyisessä työssäni.”

Rytkönen suostui lopulta vuonna 2017 puheenjohtajaehdokkaaksi, koska hän kuvitteli, ettei tulisi kuitenkaan valituksi. Toisin kävi. Pomppaaminen hyvin naisvaltaisesta, turvallisesta työyhteisöstä, kätilöiden maailmasta, työmarkkinoiden kovaan ytimeen on myös hämmentänyt. Naispuolinen ay-pomo joutuu vastaamaan mitä kummallisimpiin kysymyksiin.

– Minua ei ole koskaan tytötelty niin paljon kuin nykyisessä työssäni. Olin sentään 42-vuotias valinnan aikaan. Ja olen joutunut moniin yllättäviin tilanteisiin. Minulta on kysytty esimerkiksi, kuka hoitaa lapseni, kun olen niin kiinni töissä tai kuka meidän perheessämme siivoaa.

Kukaan ei kysynyt näitä asioita, kun kätilönä tein yövuoroja ja viikonloppuja, Rytkönen huomauttaa.

– Se kertoo kummallisesta seksistisestä ajattelusta. Kun nainen on ”omalla paikallaan” vaikkapa kätilönä, häneltä ei kysytä tällaisia. Mutta nyt ay-pomon asemassa arjen sujumisesta ollaan kovin huolissaan.

SYNNYTYSSALISSA kaikki perustuu saumattomaan tiimityöhön tai muuten tuloksena voi olla hyvin rumaa jälkeä. Jokaisella on sama maali: saattaa lapsi turvallisesti maailmaan. Tehyn omassa porukassa tiimityö toimii, Rytkönen painottaa, mutta muuten, laajemmalti, hän ihmettelee, kuinka sopimisen kulttuurin romuttuminen vain etenee.

Ja osaamistakin on epäilty. Rytkönen painottaa, että Tehyn puheenjohtajana hän ei lähde koskaan soitellen sotaan mutu-tietämyksellä.

– “Sori siitä” ja miesministeri saa synninpäästön. On hyvä pysähtyä miettimään, ovatko pelisäännöt samat naisilla ja miehillä. Eivät ne ole.

“Some-ryönään”, jonka kohteeksi erityisesti naiset joutuvat, Rytkönen näyttää tottuneen. Hän osaa jo suojautua siltä eli hän ei lue koskaan itseään koskevia keskusteluja.

– Tiedän, että minun persoonaani käsitellään jopa hyvin aggressiivisesti. Mutta jos sitä tekstiä ei lue, se ei satuta.

Jo kätilönä ollessaan hän neuvoi synnyttäjiä, että älkää lukeko niitä Vauva-lehden keskustelupalstoja. Ammattilaisilta kannattaa kysyä, eikä jäädä some-maailman tarjoamien ansojen vangiksi.

“Kaikki eivät ehkä ymmärrä sarkasmiani.”

Onko mitään keinoa, jolla taistella somea vastaan? Onko ainoa keino vain antautua?

– Minä en hiljene, vaikka yritetään hiljentää. Milla ja lamppu -tili on tapani reagoida maalittamiseen. Kaikki eivät ehkä ymmärrä sarkasmiani ja miten katson maailmaa, mutta musta huumori on minun tyylini käsitellä asioita. Ja nauraminen myös itselle on vapauttavaa.

Rytkönen pohtii elämänsä tärkeimpiä käännekohtia. Yksi iso oli aloittaa opinnot Kätilöopistolla. Se oli oman tien löytämisen hetki.

– Kätilöys on muovannut minua ehkä eniten ihmisenä ädiksi tulemisen ohella. Tiesin, että olen nyt oikealla alallani. Löysin ”omat ihmiseni” – me olemme sielun siskoja ikuisesti.

Puoliso Jyrki saa kirjassa paljon kiitosta.

– Olisin edelleenkin varmaan Husin Hyvinkään synnärillä kätilönä, jos en olisi tavannut puolisoani Jyrkiä. Hän on ollut koko ajan arjen cheerleader, joka on kannustanut eteenpäin, uskonut.

“Oli niin iso asia nähdä, kuinka kiltit kollegat voimaantuivat.”

Tehyn puheenjohtajana Rytkönen on erityisen ylpeä vuoden 2022 liittokierroksesta, kun hoitajat lakkojen siivittämänä puolustivat palkkojaan ja muita oikeuksiaan siinä onnistuen.

– Jos muistini joskus hoivakodissa vielä pelaa, toivottavasti muistan sen vuoden. Oli niin iso asia nähdä, kuinka kiltit kollegat voimaantuivat ja löysivät rohkeuden käyttää omaa ääntään. He sanoivat julkisesti, että nyt riitti. Olin niin valtavan ylpeä heistä.

NORMIKIIRETTÄ, Rytkönen vastaa kysyttäessä, mitä kuuluu juuri nyt. Kiitos siitä kuuluu muun muassa työministeri Arto Satoselle (kok.), joka kutsui kaksi liittojohtajaa, joista toinen on siis Millariikka Rytkönen, selvittämään, miten kaikki palkansaajajärjestöt saataisiin neuvottelemaan yhdessä työnantajaliittojen kanssa niin sanotusta vientivetoisesta palkkamallista.

Muutenkin Petteri Orpon (kok.) hallituksella on työllistävä vaikutus minulle henkilökohtaisesti ja koko ay-liikkeelle, Rytkönen letkauttaa.

Huhtikuisen hallituksen kehysriihen jälkeen Tehyn puheenjohtaja on saanut hyvin epätoivoisia viestejä jäseniltä.

– He ovat järkyttyneitä ja surullisia meidän alan järjestelmällisestä tuhoamisesta. Tämä hallitus ei kyykytä pelkästään sairaita ja köyhiä vaan myös heidän auttajiaan.

Eli taistelut puheenjohtajana eivät ole loppumassa. Hän toivoo, että luovuudellekin jää vielä tilaa ja omaelämäkerta ei jää ainokaiseksi kirjalliseksi tuotokseksi.

AVAINSANAT

Julkisen alan ammattiliitoilta avaus: yhteinen foorumi selkeyttämään työperäistä maahanmuuttoa

Työperäisen maahanmuuton käsittelemiselle tulee perustaa pysyvä foorumi. Näin esittää Suomen julkisen alan ammattiliittojen kansainvälinen verkosto FIPSU.

Verkosto esittää, että foorumiin osallistuisivat työntekijä- ja työnantajaosapuolet, työperäistä maahanmuuttoa käsittelevien ministeriöiden edustajat, oppilaitokset, rekrytointiyritykset sekä teemaan perehtyneet asiantuntijat ja tutkijat.

Kuuden ammattiliiton muodostama verkosto muistuttaa tiedotteessa, että työvoimapulaan tarvitaan erilaisia ratkaisuja. Ammattiliitot haluavat olla omalta osaltaan edistämässä eettistä rekrytointia. Verkosto huomauttaa, että ammattiliitoilla on paras käsitys siihen liittyvistä mahdollisuuksista ja haasteista työpaikkatasolla.

Verkosto tukee hallituksen tavoitteita työperäisen maahanmuuton edistämiseksi, mutta pitää osaa hallitusohjelman toimista ristiriitaisina. Esimerkiksi perheenyhdistämisen vaikeus on selkeä este sote-alan työperäiselle maahanmuutolle, FIPSU huomauttaa.

VERKOSTO listaa tiedotteessaan kuusi tavoitetta työperäisen maahanmuuton foorumille.

Ensimmäisenä tavoitteena on luoda yhteiset, eettiset ja vastuulliset pelisäännöt työperäiselle maahanmuutolle.

Toiseksi esiin nousee hallitusohjelman kohdemaamalli työperusteisen maahanmuuton kohdentamiseksi. FIPSU:n mukaan kohdemaamallin tulee olla selkeä ja hyödyttää myös lähtevän maan järjestelmää. Verkoston mukaan ammattiliitot haluavat olla mukana mallin luomisessa. Verkosto muistuttaa, että tästä on hyviä kokemuksia muun muassa Saksassa ja Iso-Britanniassa.

Kolmanneksi verkosto nostaa rekrytointiprosessin, jonka tulee olla selkeä, yhteinen ja eettisesti kestävä. Verkosto katsoo, että hankkeiden sijaan tarvitaan pysyvät rahoitusmallit rekrytoinnille. FIPSU:n mukaan rekrytointiyritykset tulee rekisteröidä ja niiden toimintaa valvoa.

FIPSU esittää myös uutta mallia, jolla kaikille Suomen työmarkkinoille tuleville tarjotaan systemaattisesti tietoa yhteiskunnan ja työmarkkinoiden toiminnasta sekä työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista muun muassa työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi.

Viidenneksi FIPSU listaa kotoutumisen ja työllistymisen turvaamisen yleistä ja ammatillista kielikoulutusta tarjoamalla. Kuudes tavoite on tarjota työyhteisöjen yhtenäisyyttä ja monimuotoisuutta tukevaa koulutusta muun muassa rasismin ehkäisemiseksi työpaikoilla.

SUOMEN julkisen alan ammattiliittojen kansainvälinen verkosto FIPSU tukee kuuden julkisen alan ammattiliiton kansainvälistä edunvalvontaa ja EU-yhteistyötä. FIPSUn jäsenliitot ovat Ammattiliitto Jyty, Ammattiliitto Pro, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super.

AVAINSANAT

Prosta suorat sanat: “Valtion henkilöstön irtisanominen ei ole järkevää julkisen talouden hoitoa”

STTK:lainen Ammattiliitto Pro pitää hallituksen kehysriihen päätöksiä rajuina.

Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti kehysriihessä muun muassa valtionhallinnon 150 miljoonan lisäleikkauksista, vaikka jo hallitusohjelmaan on kirjattu 243 miljoonan euron säästöt valtionhallinnon tuottavuusohjelmalla.

Lisäksi hallitus päätti aikaistaa valtionhallinnon tuottavuusohjelman säästötoimia 50 miljoonalla eurolla jo ensi vuodeksi.

– Päätökset ovat mittakaavassaan rajuja, eikä kireä aikataulu jätä virastoille mahdollisuutta sopeuttaa toimintaansa, Pron edustajisto toteaa tiedotteessaan.

Pahimmillaan leikkaus johtaa tuhansien virkamiesten irtisanomisiin jo vuoden 2025 aikana.

– Toimet ovat pahasti ristiriidassa hallituksen tavoitteen kanssa vahvistaa työllisyyttä. Näillä toimilla sysätään ihmisiä pahimmillaan työttömäksi ja luodaan kaaosta kriittisen tärkeään valtionhallintoon. Säästötoimenpiteissä on pyrittävä löytämään kaikin keinoin konsernitason ratkaisuja henkilöstön irtisanomisten sijaan, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen vaatii.

VALTION henkilöstön irtisanominen ei ole järkevää julkisen talouden hoitoa, Pro painottaa. Leikkaukset heikentävät liiton mukaan myös työllistämistä edistäviä palveluita.

– Valtion virastojen tehtävät ovat pääosin lakisääteisiä. Leikkausten vaikutuksien vastuuta ei voi sysätä yksittäiselle virastolle tai virkamiehelle.

Pro muistuttaa, että henkilöstön irtisanomiset heikentävät vääjäämättä valtion palveluita. Liitto odottaa valtiotyönantajalta konsernitason vastuunkantoa ja tukitoimia, muun muassa eläkepoistuman hyödyntämistä ja rahoitusta muutosturvapäätöksen tukitoimien toteuttamiseen.

Valtiolta irtisanottavien työllistyminen yksityiselle sektorille ei ole itsestään selvää, liitto huomauttaa.

– Työllistymistä tukisi merkittävästi nyt lakkautettu aikuiskoulutustuki ja ikääntyneiden työllistymisen tukijärjestelmät.

AVAINSANAT

Ammattijärjestö älähtää: Sosiaalityöntekijöiden kelpoisuuksilla temppuilun on loputtava

Sosiaalityöntekijöiden kelpoisuuksia ei voi pallotella miten sattuu, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia painottaa.

Sosiaalityöntekijät käyttävät julkista valtaa ja puuttuvat jopa asiakkaiden itsemääräämisoikeuksiin, järjestö muistuttaa. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki on säädetty asiakasturvallisuuden vuoksi. Laki määrittää, millä koulutuksella sosiaalityöntekijän ammattia voi harjoittaa ja ketkä voivat toimia sosiaalityöntekijän sijaisena.

– Sosiaalihuollon ammattilaisia pitää käsitellä samalla tavalla kuin terveydenhuollon ammattilaisia. Kukaan ei esimerkiksi esitä, että sote-rakenteessa sairaanhoitaja voisi työskennellä lääkärinä tai että lääkärin sijaiseksi hyväksyttäisiin avoimessa yliopistossa kursseja suorittanut tai alaa sivuaineena lukenut, Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio huomauttaa tiedotteessa.

Talentia ihmettelee hallituksen epäjohdonmukaista toimintaa. Hallitusohjelmassa päätettiin käynnistää ammattihenkilölain kokonaisuudistus, jossa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilölait yhdistetään.

– Hallitus ei anna rauhaa omalle valmistelutyölleen, vaan yksi ammattiryhmä joutui kehysriihessä poliittisen temppuilun kohteeksi.

HALLITUS esitti kehysriihessään, että lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimuksia joustavoitetaan. Esityksen aiheuttaman pöyristyksen jälkeen sitä korjattiin koskemaan sosiaalityöntekijöiden sijaisina toimivia.

– Paheksumme sitä, että kesken ammattihenkilölain kokonaisuudistuksen tehdään tällaisia osaratkaisuja. Kyseessä on merkittävä lainsäädäntöuudistus, joka on tehtävä huolella kokonaisuutena ja rauhassa, Karsio sanoo.

Hän myös korostaa, että jos lapset ja nuoret todella ovat hallituksen erityissuojeluksessa, pitää riihikirjaus jättää toteuttamatta.

– Ammattihenkilölain kokonaisuudistuksessa on huolehdittava siitä, että vain sosiaalityön tutkinto-opiskelijat voivat toimia tilapäisinä sosiaalityöntekijöinä.

ESITYS lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimuksien höllentämisestä ehti Talentian mukaan pelästyttää alan ammattilaisia, koska lastensuojelun sosiaalityö on alan vaativinta työtä, sosiaalityön kirurgiaa.

– Lastensuojelun kelpoisuusehtojen höllentäminen vaarantaisi lasten ja perheiden oikeusturvan. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtävä sisältää merkittävää julkista vallankäyttöä sekä virkavastuun. On täysin mahdotonta ajatella lapsen edun ja turvallisuuden näkökulmasta, että tehtävää hoidettaisiin kirjavilla opinnoilla.

Talentiassa kummastellaan, miksi hallitus ei ole lisännyt sosiaalityön aloituspaikkoja yliopistoissa sosiaalityöntekijöiden saatavuutta parantamaan. Lisäksi aikuiskoulutustuki on parantanut sote-ammattilaisten saatavuutta, mutta nyt tuki lakkautetaan.

“Kestäviä keinoja sosiaalityöntekijöiden saamiseksi on.”

Sosiaalihuollon ammattihenkilörekisterissä on noin 9 000 laillistettua sosiaalityöntekijää ja hyvinvointialueilla tarve on vain reilun 5 000 sosiaalityöntekijän verran.

– Oleellista on ymmärtää, että heikot työolot ja vaativuutta vastaamaton palkka karkottavat sosiaalityöntekijöitä pois lastensuojelusta. Kun hyvinvointialueet laittavat nämä asiat kuntoon, niin takuulla löytyy työntekijöitä, Karsio painottaa.

Talentia on esitellyt myös muita keinoja sosiaalityöntekijöiden saatavuuden parantamiseksi. Esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien työnjakoa kehittämällä päästäisiin hyviin tuloksiin. Lisäksi tarvitaan tukiresursseja, kuten sihteereitä.

– Kestäviä keinoja sosiaalityöntekijöiden saamiseksi siis on, nyt niitä pitäisi vaan alkaa ottaa käyttöön. Varmaa on, että nämä tulevat edullisemmaksi kuin esimerkiksi kelpoisuuksilla kikkailu. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on se, että näillä keinoilla pidämme huolta myös sosiaalihuollon asiakasturvallisuudesta ja oikeusturvasta.

AVAINSANAT

Ammattijärjestöt vaativat palauttamaan sotealan työntekijöiden vaalikelpoisuuden aluehallitusten vaaleissa

Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden kelpoisuus asettua ehdolle aluehallitusten vaaliin on palautettava. Näin edellyttävät sote-alan ammattijärjestöt kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikoselle (kok.) luovuttamassaan kannanotossa.

Järjestöjen mukaan kannanoton tavoitteena on korjata hyvinvointialueilla vallitseva tilanne, jossa yli 200 000 suomalaisella ei ole oikeutta osallistua päätöksentekoon palveluistaan.

Kannanoton Ikoselle luovuttivat sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutettujen ammattijärjestö Tehy, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super, Suomen Lääkäriliitto ja sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia.

Järjestöjen mukaan aluehallituksen vaalikelpoisuus on palautettava niille hyvinvointialueiden palveluksessa oleville terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille, jotka eivät työskentele johtotehtävissä.

Järjestöjen mukaan kaikkien hyvinvointialueen palveluksessa olevien työntekijöiden rajaaminen aluehallituksen ulkopuolelle on täysin suhteetonta. Lisäsi se on mahdollisesti perustuslain vastaista, eikä ole ollut lainsäätäjän tarkoitus soteuudistuksesta säädettäessä.

– Hyvinvointialueet ovat hallituksen leikkausten vuoksi suurten säästöjen edessä. Näiden raskaiden toimenpiteiden läpivienti ilman, että koko järjestelmä romahtaa, edellyttää päätöksentekijöiltä syvällistä ymmärrystä sosiaali- ja terveydenhuollon arjesta. Henkilöstön sivuuttaminen päätöksenteosta pahentaa jo nyt vaikeaa tilannetta, järjestöt katsovat.

AVAINSANAT