VALIKKO

Orpo sanoi, että “tämä riittää” – VM:n info antoi kuitenkin ymmärtää, että lisäleikkauksiin on yhä painetta

Kun hallitus oli ilmoittanut kehysriihessä noin kolmen miljardin lisäsopeutustoimista, pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi Ylen A-Studiossa, että sopeutukset riittävät, jos maailmalta ei tule uusia yllätyksiä tai shokkeja.

Tänään valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät tuoreen taloudellisen katsauksen ja vastasivat tiedotustilaisuudessa median kysymyksiin.

Kävi selväksi, että Orpon “tämä riittää” -lupaus ei välttämättä pidäkään paikkaansa, ainakaan mikäli katsotaan hallituksen omia tavoitteita ja jos on kuunteleminen VM:n virkamiehiä.

On annettu ymmärtää, että Suomea uhkaa EU:n tarkkailuluokka eli alijäämämenettely, ellei julkisen talouden alijäämä ole tänä vuonna alle 3,5 prosenttia ja ensi vuonna alle kolme prosenttia. Näihin rajoihin näytettäisiin päästävän.

VM ennustaa täksi vuodeksi julkisyhteisöjen alijäämän olevan 3,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, tässä on otettu huomioon syksylle ennakoitu arvonlisäverotuksen korotus. Suhdanteen koheneminen ja hallituksen uudet sopeutustoimet ja hallitusohjelmassa päätetyt sopeutustoimet alkavat vaikuttaa erityisesti ensi vuonna. Julkisyhteisöjen alijäämä saadaan painettua ensi vuonna alle 3 prosentin 2,8 prosenttiin. Alijäämä voisi kohentua niin, että vuonna 2028 mennään jo alle 2 prosentin suhteessa BKT:hen.

VM:N virkamiehiltä kysyttiin myös siitä, että hallitusohjelman tavoitteisiin kuuluu, että talouden alijäämä olisi vain yksi prosentti vuonna 2027. VM:n ennusteessa tuolloin oltaisiin kuitenkin jäämässä 1,9 prosenttiin.

VM:n finanssineuvos Jenni Pääkkönen painotti 1,9 prosentin alijäämätavoitteesta, että joitakin toimia tähän liittyen puuttuu ennusteesta, muun muassa hallituksen kasvutoimet. Kasvutoimilla voisi olla reaalitalouteen ja julkiseen talouteen suotuisia vaikutuksia. Investointien toteutumiseen liittyy kuitenkin suuria riskejä.

Kysymystä, pitäisikö hallituksen toteuttaa tavoitteeseen päästääkseen kolmen miljardin lisäsopeutus Pääkkönen pyöritteli ja antoi ymmärtää, että päässä laskien niin suurista summista ei ainakaan olisi kyse. Tällaisiin leikkauksiin ei ainakaan olisi tarvetta, koska esimerkiksi kasvutoimet voivat vielä parantaa tilannetta. Aika näyttää, Pääkkönen summaili vaikeasti tulkittavan vastauksensa.

EU:n tarkkailuluokan raja on 3 prosenttiyksikköä mutta on arvioitu, että 3,5 prosenttiyksiköllä ei vielä yhden vuoden aikana olisi vaaraa joutua alijäämämenettelyyn.

Alijäämä pysyy siis 3,5 prosentissa tänä vuonna, vaikka alvin korotus tulisi syksyyn.

Pääkkönen vaikutti antavan myöntävän vastauksen, kun häneltä kysyttiin, onko hallituksella painetta tehdä vielä lisätoimia tänä vuonna.

– Hallituksella on tämän mukaan paikka ja mahdollisuus tehdä lisätoimia. 3,5 prosenttiin päästään meidän arviollamme alvin korotuksesta. Virallista vaikutusarviota ei kaiketi tässä vaiheessa vielä ole. Sanotaan näin päin, että siellä ei ole ainakaan varaa lisämenoihin. Pikemminkin toiseen suuntaan. Tarkkana saa olla, hän puntaroi.

Kokonaisveroasteen lasku näyttäisi pysähtyvän noin 42 prosenttiin, mihin johtavat muun muassa hallituksen tekemät veromuutokset sekä inflaation hidastuminen.

– Tietysti on hyvä huomata, että tälle vuodelle siellä näkyy työttömyysvakuutusmaksun alennus, joka on kyllä se tärkein selittävä tekijä, kun kokonaisveroaste on laskenut, Pääkkönen totesi.

PÄÄKKÖNEN muistutti VM:n tiedotustilaisuudessa, että julkisen talouden ongelmat ovat pitkää perua. Julkisyhteisöjen alijäämä ei ole katoamassa mihinkään.

– Ennustejaksolla velkasuhteen kasvu hidastuu ja voi toki jopa taittua. Näyttäisi kuitenkin siltä, että tämä on väliaikaista.

– Ennusteessa talouden kasvu liikkuu parhaimmillaan 1-1,5 prosentin välimaastossa. Se voi tuntua todella hitaalta suhteessa takavuosiin, mutta siitä on tullut Suomen uusi normaali. Meidän pitää joko tottua siihen ja sopeutua tai meidän pitää pyrkiä sitä muuttamaan.

Viime vuonna julkisen talouden velkasuhde nousi 75 prosenttiiin suhteessa bkt:hen. Kun talous ei kasva, tänä vuonna se nousee yli 80 prosentin.

– Velkasuhteenkin kasvu hidastuu ennustejakson lopulla, mutta se lähestyy 85 prosenttia. Ilman hallituksen toimia se menisi ennustejaksolla yli 90 prosentin.

AVAINSANAT

Nuoret vasemmistoliiton yksi pääteemoista EU-vaaleissa

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vaati päättäväistä politiikkaa nuorten työllisyyden parantamiseksi ja mielenterveyskriisiin puuttumiseksi sekä vahvaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa nuorten tulevaisuuden turvaamiseksi.

– Nuorten tulevaisuudenuskoa koettelee tällä hetkellä niin sodat ja konfliktit, ilmastonmuutos kuin kasvava eriarvoisuus. Siksi olemme nostaneet nuoret yhdeksi eurovaalien pääteemaksi. Nuorten painoarvo on liian vähäinen EU:n päätöksenteossa, vaikka kyse on tulevaisuudesta, Andersson kiteytti puheessaan puolueen eurovaalikampanjan avaustilaisuudessa.

Hänen mukaansa myös talouskurin palaaminen eurooppalaiseen talouspolitiikkaan uhkaa tarkoittaa leikkauksia niin koulutukseen, sosiaaliturvaan kuin terveydenhuoltoon, mikä osuu kipeästi lasten ja nuorten elämään.

– Monissa EU:n jäsenmaissa nuorisotyöttömyys on hälyttävällä tasolla. Se aiheuttaa turhautumista, näköalattomuutta ja syrjäytymistä sekä horjuttaa yhteiskunnan vakautta.

– Tarvitsemme päättäväistä Euroopan tason politiikkaa, jolla parannetaan nuorten mahdollisuuksia työllistyä. Kysymys on mahdollisuudesta aloittaa ja elää omaa elämää. Työstä on myös saatava asianmukainen palkka. Siksi pidän tärkeänä jatkaa EU-tason toimenpiteitä palkattomienharjoitteluiden kieltämiseksi.

Nuorten painoarvo on liian vähäinen EU:n päätöksenteossa, vaikka kyse on tulevaisuudesta.

ANDERSSON nosti nuorten mielenterveyskriisin yhdeksi EU:n tärkeimmistä tehtävistä. Tutkimusten mukaan puolella nuorista eurooppalaisista on ongelmia mielenterveyden kanssa, ja masennuksesta kärsivien nuorten osuus on kaksinkertaistunut.

– Kyseessä ei ole vain suomalaisia nuoria koskettava ilmiö. Euroopalla ei ole varaa olla tekemättä mitään – ei taloudellisesti eikä ennen kaikkea inhimillisesti. Koko unionin tasolla tarvitaan politiikkaa, jolla vahvistetaan nuorten mielenterveyttä: parempaa ja vakaampaa työelämää, riittävää toimeentuloa ja ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa, joka takaa elämän jatkumisen maapallolla, Andersson totesi.

Hän muistuttaa, että vahva ilmasto- ja ympäristöpolitiikka sekä päättäväinen luontokadon torjunta ovat jatkuvasti kyselyissä ensimmäisenä, kun puhutaan nuorille tärkeimmistä asioista poliittisessa päätöksenteossa.

– Kysymys ei ole vähemmästä, kuin planeettamme elinkelpoisuudesta ja yhteiskuntien tulevaisuudesta. Silti näitä asioita ei oteta vieläkään riittävän vakavasti niissä pöydissä, joissa päätöksiä tehdään. Nuoret tulee saada vahvemmin mukaan päätöksentekoon sekä ongelmien määrittelyyn Euroopan unionissa, Andersson sanoi.

AVAINSANAT

SDP:n Berg: Orpo hermoilee, kun hallituksen oma peli on sekaisin ja lupaukset petetty

SDP:n kansanedustaja Kim Berg ymmärtää, miksi pääministeri Petteri Orpo (kok) vetosi tänään kokoomuksen puoluevaltuuston kevätkokouksen yhteydessä voimakkaasti suurimpaan oppositiopuolueeseen SDP:hen ja sen puheenjohtajaan Antti Lindtmaniin, jotta nämä esittäisivät omat ratkaisunsa Suomen julkisen talouden kuntoon panemiseksi ja EU:n alijäämämenettelyn välttämiseksi.

– Ymmärrämme, että pääministeri Orpoa hermostuttaa tiistaina käytävä julkisen talouden suunnitelman käsittely, kun hallituksen oma peli on sekaisin ja lupaukset petetty. Pyydämme häntä malttamaan vielä siihen asti, SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kim Berg sanoo.

– Orpoa hermostuttaa, koska hallituksen talouspolitiikalta on pudonnut pohja pois. Hallitus on laiminlyönyt kasvutoimet ja perusti budjettinsa aivan liian ruusuisen kasvuennusteen varaan. Hallitus laiminlyö veropohjan vahvistamisen ja nyt se joutuu ennätysnopeasti ja paniikissa nostamaan arvonlisäveroa historiallisen paljon. Lisäksi hallituksen aiheuttama työmarkkinakaaos on jo keväällä käynyt todella kalliiksi, ja uhkaa painaa Suomen taloutta vielä pitkään, Berg kuvailee.

Hallituksen olisi nyt syytä keskittyä omaan peliinsä, eikä turhaan haaskata voimiaan hyökkäilemällä Antti Lindtmania kohtaan.

– Hallitus julkaisi oman julkisen talouden suunnitelmansa vasta viikko sitten ja se tulee jo ensi viikolla eduskunnan käsittelyyn. Siinä yhteydessä SDP kertoo kyllä omasta oikeudenmukaisemmasta mallistaan. Hallituksen olisi syytä keskittyä omaan peliinsä, joka on täydellisen sekaisin, eikä turhaan haaskata voimiaan hyökkäilemällä puheenjohtaja Lindtmania kohtaan, toppuuttelee Berg.

– SDP korostaa, että sopeutukset ovat tarpeellisia, mutta ne pitää tehdä huomattavasti oikeudenmukaisemmin kuin mitä tämä hallitus tekee. Hallitus on rajannut suurituloiset ja rikkaat pois. Suomi ei selviä ilman vihreitä investointeja ja työperäistä maahanmuuttoa, joita hallitus omalla toiminnallaan jarruttaa kohtalokkaasti.

Berg arvelee, että Orpo pyrkii vetämään huomion pois omasta toiminnastaan:

– Orpon hallitus ajaa Suomen syvemmälle leikkauskierteeseen ottamalla vain entistä enemmän velkaa, tekemällä sen epäoikeudenmukaisesti ja runnoo työmarkkinauudistuksiaan läpi lainsäädännön arviointineuvostonkin kyseenalaistamalla tavalla. Hallitukselta taitaa olla omat eväät vähissä, kun reseptejä pyydetään jatkuvasti demareilta.

AVAINSANAT

VM: velkaantumisen kasvun pysäytys ei vaadi hallitukselta lisätoimia – väärinkäsitys liittyi huonoon sanavalintaan

Valtiovarainministeriö selkiytti viikonloppuna viestintäänsä huhtikuun lopulla julkaistun talouskatsauksen ennusteesta, josta VM:n mukaan lähti liikkeelle väärä käsitys STT:n uutisissa.

STT kertoi sekä torstaina 25. huhtikuuta katsauksesta tehdyssä uutisessa että perjantaina 3. toukokuuta julkaistussa pääministeri Petteri Orpon (kok.) haastattelussa VM:n todenneen taloudellisessa katsauksessaan, että hallituksen kehysriihessä päättämät toimet eivät vielä riitä velkaantumisen kasvun taittamiseen.

STT:n uutisointi perustui VM:n katsauksen esipuheen muotoiluihin. Hallituksen kehysriihen jälkeen julkaistun katsauksen esipuheessa VM sanoo ennusteessa kertovansa “miten hallituksen toimet – aiemmin päätetyt ja tuoreimmat – vaikuttavat talouteen sekä julkisen talouden alijäämään ja velkaan”.

Tämän perään sanotaan talouden nousevan taantumasta, mutta että alijäämien pienentäminen ja velkaantumisen taittaminen “vaativat hallitukselta nopeasti sekä lisää säästöjä että verojen korottamista”.

Jos yllätyksiä tulee, joudumme uudelleen tarkastelemaan asiaa.

VM:N kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolander kertoi lauantaina STT:n haastattelussa ja viestipalvelu X:ssä, että ministeriön viestiä on tulkittu väärin ja että lisäsäästöjen tarve kuvasi tilannetta ennen hallituksen riihessä tekemiä päätöksiä. Spolanderin mukaan väärinkäsitys liittyi sanavalintaan.

-  Se keskeinen sana siinä on se “vaativat”. Kirjoitin sen menneessä aikamuodossa, ja nyt vasta myöhemmin huomasin, että sana “vaativat” on tietenkin sekä imperfektissä että preesensissä sama. Myönnän, että tässä suhteessa tämä ei ole parhaalla mahdollisella tavalla muotoiltu, Spolander kertoi.

Lisäsäästöjen tarpeen kiisti perjantaina myös valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) X-tilillään. Purran mukaan tilanne voi kuitenkin vielä muuttua.

-  Puskuria ei kuitenkaan juuri ole, ja kaiken pitää mennä nappiin. Paljon on kiinni reaalitalouden kehityksestä, verotuotoista ym. Jos yllätyksiä tulee, joudumme uudelleen tarkastelemaan asiaa, Purra kirjoitti.

SPOLANDERIN mukaan hallitus “otti viestistä vaarin” ja päätti kehysriihessä toimista, joilla julkista taloutta vahvistetaan noin 3 miljardilla eurolla vuoteen 2028 mennessä.

-  Jos hallitusohjelmassa ja riihessä päätetyt toimet toteutuvat suunnitellussa aikataulussa ja tavoitellussa mittaluokassa, silloin velkasuhteen kasvu tasaantuu hallituskauden aikana, Spolander sanoi.

VM:n arvion mukaan kehysriihessä tehtyjen päätösten ja hallitusohjelman toimien toteutuessa täysin velkasuhde asettuu vajaaseen 83 prosenttiin bruttokansantuotteesta hallituskauden lopulla vuonna 2027.

AVAINSANAT

Orpo uskoo EU-vaalien jälkeen syntyvän vastuullinen komissio – ”budjettiriihen eläkepäätökset kohtuullisia”

Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo olevansa huolissaan äärioikeiston noususta Euroopassa. Hän kuitenkin uskoo, että kokoomuksen parlamenttiryhmä EPP saa vaalivoiton ja rakentaa maltillisen komission.

-  Uskon, että EPP tulee ykkösenä maaliin ja lähtee rakentamaan vastuullista komissiota siltä pohjalta, Orpo sanoi lauantaina tiedotustilaisuudessaan kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä Helsingissä.

EPP:stä oikealle oleville ryhmille on ennakoitu Euroopan tasolla hyvää tulosta.

Orpon mukaan on huolestuttavaa, että äärioikeistolaiset ovat monesti Venäjä-mielisiä, vastustavat Ukrainan tukemista eivätkä välitä oikeusvaltiosta.

-  Samoja piirteitä löytyy äärivasemmistosta. Ääriliikkeet kaiken kaikkiaan on tällä hetkellä nousussa Euroopassa, ja se on huolestuttava asia.

Orpon mukaan on tärkeää, että EU-vaaleissa pärjäisivät ne ryhmät, jotka ovat valmiita jatkamaan nykyistä Ukraina-politiikkaa.

On tärkeää, että EU-vaaleissa pärjäisivät ne ryhmät, jotka ovat valmiita jatkamaan nykyistä Ukraina-politiikkaa.

PUHEESSAAN kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksessa Orpo perusteli kehysriihen päätöksiä.

-  Kokoomuksen puoluevaltuutetut, me suojasimme hallitusohjelman ja kokoomuksen politiikan ydintä, työtä, turvallisuutta ja osaamista. Näiden varaan tuleva hyvinvointi rakentuu, sanoi Orpo.

Orpo sanoi, että eläkeläisten veroratkaisu on puhuttanut. Sen on uumoiltu olevan kova pala osalle kokoomuksen kannattajista.

-  Mielestäni eläkeläisten 200 miljoonan veronkiristystä voi pitää yhdeksän miljardin kokonaisuuteen peilaten kohtuullisena. Pienituloisten eläkeläisten veroja ei kiristetä, eläkeindekseihin ei kosketa.

Eläkeläisten niin sanottua raippaveroa ei koroteta eikä solidaarisuusveron alarajan korottamista peruta, muistutti Orpo. Raippavero kohdistuu suuriin eläkkeisiin.

Orpo korosti myös panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen. Panostuksesta tutkimukseen ei haluttu luopua.

-  Voisi sanoa niin, että köyhtyvä kansakunta antaa viimeiset rahansa tutkimus- ja tiedeyhteisön käyttöön.

AVAINSANAT

Nyt tietää kenelle EU-ääni ei mene: Euroopan sosialidemokraatit ei tee yhteistyötä äärioikeiston kanssa EU-parlamentissa

Kesän EU-vaaleissa voi äänestäjä olla hukassa, kun pohtii mille ryhmälle ja mihin yhteistyökoalitoon oma ääni menee.

Sosialidemokraattien osalta tilanne helpottuu. Euroopan sosialidemokraatit ovat antaneet yhteisen lupauksen siitä, että he eivät tee yhteistyötä eivätkä muodosta koalitiota äärioikeiston kanssa Euroopan parlamentissa.

– Jokainen suomalainen äänestäjä voi luottaa siihen, että SDP:lle annettu ääni ei takuuvarmasti edistä laitaoikeiston valtaanpääsyä Euroopassa, kiteyttää SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.

EUROOPAN sosialidemokraattisen puolueen mielestä äärioikeiston nousu Euroopassa uhkaa EU:n tulevaisuutta ja kansalaisia, heidän oikeuksiaan ja henkilökohtaista hyvinvointiaan.

Puolue toteaa, että niissä maissa, joissa äärioikeisto on tällä hetkellä hallituksessa, heikennetään lakko-oikeutta, työntekijöiden oikeuksia, lehdistön vapautta ja oikeusvaltioperiaatetta, hyökätään naisten oikeuksia vastaan ja pyritään heikentämään seksuaalivähemmistöjen saamia oikeuksia.

Puolue tuomitsee konservatiiviset ja liberaalit puolueet, jotka ovat mahdollistaneet äärioikeistopuolueiden valtaanpääsyn joko koalitioiden tai parlamenteissa tehtyjen sopimusten nojalla.

EUROOPAN sosialidemokraattisen puolueen lupauksen tarkempi sanamuoto on:

”Annamme horjumattoman lupauksen, johon jokainen eurooppalainen en äänestäjä voi luottaa: Emme koskaan tee yhteistyötä emmekä muodosta koalitiota äärioikeiston kanssa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että emme tee yhteistyötä tai muodosta liittoutumia ECR- tai ID-ryhmän kanssa Euroopan parlamentissa.

Samalla kehotamme kaikkia demokraattisia eurooppalaisia puolueita vastustamaan tiukasti kaikkea suhteiden normalisointia, yhteistyötä tai liittoutumista äärioikeiston kanssa. Odotamme heidän sisällyttävän tämän muodollisesti ja yksiselitteisesti vaaliohjelmiinsa ja puoluejulistuksiinsa, kuten S&D tekee manifestissamme ja tässä S&D:n johdon antamassa julistuksessa. Vain näin äänestäjät voivat luottaa siihen, että eurovaalien jälkeen äärioikeistoa vastaan on olemassa luotettava ja luja palomuuri.”

 

 

AVAINSANAT