Jutta on parempi
Sunnuntaina suomalaiset valitsevat, jatkuuko kehitys kohti tasaveroa, vai uudistetaanko verotusta oikeudenmukaisemmaksi. Veroastetta voidaan nostaa Jyrkin esittämällä tavalla, eli korottamalla energia- ja arvonlisäveroja entisestään, tai verotuksen painopistettä voidaan kohdistaa varallisuuteen ja pääomiin.
Valtion velkaantuminen joko jatkuu, tai valtiontalous tasapainotetaan ensi vaalikaudella, niin kuin Jutta on esittänyt. Nykyisen oikeistohallituksen kaudella alijäämä on ennätyksellisesti paisunut.
Vähintään yhtä paljon kuin kansainvälisestä finanssikriisistä, se johtuu hallituksen epäonnistumisesta talouspolitiikkansa päivittämisessä muuttuneeseen tilanteeseen.
Jyrkin jäljiltä valtion kassa on tyhjä. Euromääräisesti velkaa ei ole milloinkaan ollut näin paljon.
***
SDP:n puheenjohtaja Jutta varoitti edessä olevasta taantumasta jo kesällä 2008. Vielä loppuvuodesta 2008 oikeistohallituksen ministerit, kuntaministeri Mari ja valtiovarainminiseri Jyrki etunenässä, vähättelivät finanssikriisin vaikutuksia.
Silloin olisi tarvittu ripeitä päätöksiä talouden elvytyksestä, mutta hallitus ei antanut eduskunnalle edes politiikan normaalirytmin mukaista lisäbudjettia loppuvuodesta 2008. Alkuvuoden 2009 lisäbudjetin loppusumma jäi hieman yli 200 miljoonaan euroon, mitä ei voi erityisenä elvytyksenä pitää.
Jos verojen alentaminen lasketaan elvytykseksi, siis tilapäiseksi, määräaikaiseksi ja suhdannetilanteen takia tehdyksi, on kaikesta oikeistohallituksen elvytyksestä 85 prosenttia ollut veroelvytystä. Se on tutkitusti menoelvytystä tehottomampaa, eikä Suomessakaan juuri lisännyt kotimaista kulutuskysyntää. Kulutusta on sen sijaan pitänyt yllä alhainen korkotaso.
Seurauksena Jyrkin talouslinjasta oli vuoden 2009 Euroopan ennätys kokonaistuotannon laskussa, yli kahdeksan prosenttia. Jutan politiikalla Suomessakin olisi voitu pysyä verrokkimaiden tasolla, mikä olisi tarkoittanut "vain" neljän prosentin laskua kokonaistuotannossa.
Kotitalouksien ostovoiman kasvu on nyt pysähtynyt, harvinainen saavutus sotien jälkeisessä Suomessa sekin. Inflaatio on saatu käyntiin ja korot nousuun. Tässä tilanteessa ei auta, jos arvonlisävero nostetaan 25 prosenttiin. Se leikkaisi kotitalouksien ostovoimaa entisestään ja heikentäisi yrittämisen edellytyksiä.
Lisäksi Jyrkin vaaliohjelmassa on 1,5 miljardia euroa "ympäristöä ja terveyttä" koskevien verojen korotuksia ja "eri verokantojen pienempiä tarkistuksia". Nuo energia- ja muihin tasaveroihin suunnitellut korotukset ovat yhtä suuret kuin kaikki Jutan esittämät veronkorotukset yhteensä.
Jyrki haluaa alentaa progressiivista tuloveroa ja nostaa tasaveroja. Jutta lisäisi verotuksen progressiota esimerkiksi pääomatulojen verotuksessa. Nämä ovat verovaalit.
***
Vaaleissa ratkeaa sekin, tehdäänkö päätös eläkeiän alarajan nostamisesta ensi syksyyn mennessä, niin kuin Jyrki Ylen vaalitentissä 11.4. sanoi. Toimittaja Riikka Uosukainen kysyi eläkeiän alarajan korottamisesta tarkkaan ottaen näin:
"Jos kokoomus on hallituksessa tai pääministeripuolue, pitääkö se kirjata hallitusohjelmaan, että tämä päätös tehdään?"
Jyrkin vastaus ei jätä mitään epäselväksi:
"Katsomme sen sitten, onko se hallitusohjelma vai ensimmäinen kehysbudjettipäätös, joka on varmaan ennen juhannusta tai viimeistään alkusyksystä."
Toinen vaihtoehto on jatkaa joustavalla 63-68 vuoden eläkeiällä. Jutta on kertonut, että SDP ei eläkeikää nosta. Silloin eläkkeelle jäämisen ikä jatkaa nousuaan eli työurat pidentyvät.
***
Vaaleissa on kyse myös siitä, saadaanko Euroopan velkamaat hallittuun velkajärjestelyyn, jossa myös pankit ja sijoittajat kantavat vastuunsa, vai jatkuuko loputon tukipakettien tie.
Jälkimmäinen estää kasvu-uralle pääsyn tukea saavissa maissa ja tulee liian kalliiksi tukea ja takauksia antaville maille. Jyrki kannattaa jälkimmäistä vaihtoehtoa, Jutta ensimmäistä.
Olisi irvokasta, jos kaiken töpeksinnän jälkeen Jyrkin puolue nousisi vaaleissa ensimmäistä kertaa maan historiassa suurimmaksi puolueeksi. Silloin voisi sanoa, että perussuomalaiset ovat tehtävänsä tehneet.
Onneksi suunta näyttää kääntyneen, vaikka täpärälle menee. Sunnuntaina suomalaiset valitsevat pääministerikseen joko Jutan tai Jyrkin. Vaaleissa voi varmaan äänestää jonkin kolmannenkin vaihtoehdon puolesta. Silti toinen tässä kuvatuista vaihtoehdoista toteutuu.
Jutta on Suomelle parempi.
