Martti Salmen mukaan velkaantumalla Euroopan maat ovat tehneet itsestään sijoittajien renkejä.
”Velkasaneeraus on iso asia”
Bild: Veli-Pekka Kelloniemi
Martti Salmen mukaan sijoittajia ei voida laittaa vastuuseen ennen kahden vuoden siirtymäaikaa, tai he karkaavat – Saksaan.
Euroopassa eletään tällä hetkellä täysin sijoittajien armoilla. Päättivissä piireissä kytätään jäsenmaiden valtionlainojen korkokäyriä pelonsekaisin tuntein. Pelätään sijoittajien kaikkoamista yhdestäkään jäsenmaasta ja sen mahdollisesti aiheuttamaa dominoefektiä, joka oletettavasti aiheuttaisi Euroopan laajuisen työttömyyden ja laman.
Opposition taholta Suomen on kritisoitu kykenevän vain syytämään veronmaksajien rahaa ja takauksia pohjattomaan kaivoon varsinaisten tekojen sijaan.
–Näin ei ole. Suomi ei mene EU:ssa vain ajopuuna. Tärkein asia, jota me ajamme, on se, ettei yhteisvastuuseen toisten jäsenmaiden veloista mennä, sanoo valtiovarainministereiden EU-kokouksia valmisteleva virkamies Martti Salmi luennoidessaan EU-talouden kriisijärjestelyistä Kouvolassa perjantaina.
Salmen mukaan moni EU maa haluaisi, että jokainen euromaa vastaisi täysimääräisesti toisten euromaiden valtionveloista.
–Yksi esitys asian suhteen on ollut ns. eurobond-järjestely, joka tarkoittaisi edullisesti markkinoilta lainaa saaville maille kuten Suomelle ja Saksalle lainakulujen kasvamista, koska eurobondin korkotaso olisi jotain nykyisten euromaiden valtionlainojen korkotasojen välimaastossa. Esimerkiksi Italia ajaa tällaista.
Läntinen teollisuusmaa on laitettu velkasaneeraukseen edellisen kerran 63 vuotta sitten.
Vakaus- ja kasvusopimus vesitetty kahdesti
Toinen Suomen ajama asia on se, että kriisit saataisiin jatkossa estettyä. Talouskomissaari Olli Rehnin johdolla on valmisteltu lainsäädäntöpaketti, jonka tehtävä on "palauttaa vakaus- ja kasvusopimuksen uskottavuus".
–Vakaus- ja kasvusopimus on tiivistettävissä kahteen lukuun: 3 ja 60 prosenttia. Maan vuosittainen velkaantuminen ei saa ylittää 3 prosenttia ja kokonaisvelka ei saa ylittää 60 prosenttia BKT:sta.
Tällä hetkellä Suomi on rajojen sisällä kun taas esimerkiksi suuret jäsenmaat Saksa, Ranska ja Iso-Britannia eivät.
–Rajat on vesitetty kahdesti todella pahasti. Ensimmäisen kerran se tehtiin, kun valittiin euromaita. Silloin katsottiin vain 3 prosentin rajaa, mikä oli virhe. Toinen vesitys tapahtui vuonna 2003, kun Saksa ja Ranska rikkoivat näitä rajoja ja jäivät ilman uhkasakkoa. Nyt näemme mihin näiden rajojen rikkominen johtaa.
Salmen mukaan jatkossa asiaa tarkastellaan vuosittain, mutta sanktioita ei ole luvassa edelleenkään.
Sijoittajien vastuu kaksiteräinen miekka
Kolmas Suomen EU:ssa ajama asia on ollut uutisissakin keskeisesti esillä ollut pankkien ja sijoittajien vastuu.
–Sijoittajien vastuu on kuin kaksiteräinen miekka. Toisaalta ei voida hyväksyä nykyistä tilannetta, jossa sijoittajilla ei ole pelkoa pääoman menettämisestä valtionlainoissa. Toisaalta euromaan velkasaneeraukseen laittaminen on todella iso asia. Läntinen teollisuusmaa on laitettu velkasaneeraukseen edellisen kerran 63 vuotta sitten. Se muuttaisi sijoittajien näkemyksen EU:sta ja heijastuisi valtionlainojen korkokäyriin.
Esimerkin sijoittajien herkkyydestä Salmi kertoo viime lokakuulta, jolloin Ranskan ja Saksan johtajat antoivat hieman epämääräisen tiedotteen, jonka mukaan sijoittajien vastuunottamista pitäisi harkita jo ennen vuotta 2013. Tuolloin Irlanti keikkui avun tarpeen rajalla ja sijoittajien paineet kohdistuivat siihen.
–Tiedotteen jälkeen Irlannin valtionlainan Korko pomppasi niin että Irlanti oli pakotettu pyytämään apua.
Omilla toimilla voi vaikuttaa markkinoihin
Sijoittajien vastuu tulee voimaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen, kun pysyvä kriisinhallintamekanismi (EVM) astuu voimaan. Sijoittajavastuu toteutuu mahdollisuutena laittaa maa velkasaneeraukseen. Sen pitäisi kannustaa jäsenmaita pitämään taloutensa kunnossa.
–Mahdollisessa velkasaneerauksessa EU-maiden ja IMF:n lainat ovat etuoikeutetussa asemassa sijoittajiin nähden, kertoo Salmi.
Salmen mukaan ennen vuotta 2013 sijoittajien vastuuta ei voida ottaa voimaan, jottei sijoittajia karkoiteta liian voimakkailla ja nopeilla toimilla.
–Tämä on tulkinta kysymys, mutta korkopiikki, joka kaatoi Portugalin, lähti nousemaan sinä päivänä, kun Eurooppa-neuvostossa sovittiin sijoittajien vastuusta EVM:ssä.
Salmi on tyytyväinen siihen, että Espanjan korko ei ole seurannut Portugalin korkoa. Espanjan toimenpiteet, mm. eläkeiän nostaminen ja eläkkeiden heikentäminen, on otettu markkinoilla iloisesti vastaan.
–Tämä todistaa, ettei markkinat ole järjettömiä, vaan omilla toimilla voi vaikuttaa niihin, vakuuttaa Salmi.
Ei Suomen kohtalon kysymys
Martti Salmi totesi luennollaan, ettei olisi uskonut, että ERVV ja EVM ottavat näin suuren sijan vaalikeskuteluissa.
–Nähdäkseni nämä eivät ole Suomen kohtalon kysymyksiä seuraavalla vaalikaudella. Kuulisin mieluummin puolueiden puheenjohtajilta, kuinka Suomen alijäämä katetaan ja velkaantuminen lopetetaan. Tästä voisi keskustella, hän mainitsee.
Yleisön joukosta esitettiin lopuksi kommentteja, joissa virkamiehen ansiokkaasta esitelmästä huolimatta kyseenalaistetiin Suomen kyvyt ja tahto EU-politiikassa.
Eräs mies piti harjoitettua politiikkaa EU:n omien lakien vastaisena. "Suomen metsäteollisuuden kriisin aikoina ei voitu neuvotella toimenpiteistä, kun komissio ei suostunut. Sitten rikotaan omia sopimuksia!". Salmi oli kuitenkin jo aiemmin esittänyt "kriisiavun" olevan EU:n lakimiesten mukaan nipin napin sallituissa puitteissa.
Yleisön väitteet siitä, että kyseessä olisivat nyt pankkien pelastustalkoot, Salmi käänsi niin, että etusijassa ollaan pelastamassa maita ja vasta toissijaisesti pankkeja. Salmen mukaan, jos EVM:n rahoitusosuus laskettaisiin suhteessa maiden pankkien saataviin kriisimaissa – mitä ehdotettiin yleisöstä –, neuvottelua asiasta "väännettäisiin loputtomiin" päätöstä saamatta.
Yleisön joukossa epäiltiin myös sitä, että vastuu todella karkoittaisi sijoittajat. "Minne ne menisivät?"
–Saksaan, vastasi Salmi.
Epäily jäi elämään myös sen kysymyksen ylle, vastaako tehdyt toimenpiteet estävästi kriisien syntyyn vaiko vain niiden jälkipyykin pesuun. Salmen yleisölle jakamassa monisteessa mainitaan tärkeää olevan, että EU:n rahoitusmarkkinoiden sääntelyä parannetaan ja selvitetään mahdollisuuksia uusiin toimiin rahoitusmarkkinaverojen suhteen. Puheessaan Salmi suhtautui kuitenkin epäillen esimerkiksi vain EU:ssa käyttöön otettavaan transaktioveroon.
–Ja kansainvälisestä transaktioverosta puhuttaessa Yhdysvaltain edustaja kävelee aina ulos huoneesta sanoen, että se on sosialismia.
