Valtuustokolumni: Uutta suuntaa toimintaan ja politiikkaan
Valtuusto kokoontui kuluvan viikon maanantaina. Merkittävimmät pykälät koskivat vuoden 2011 talousarvion muutoksia ja sivistystoimen johtosäännön määräämistä vuodelle 2012. Menopuolelle muutoksia aiheuttivat etenkin sivistystoimen ylityspaineet. Näitä olivat mm. perusopetuksen väistötilojen käytöstä aiheutuvat kuljetuskustannukset sekä henkilöstömenojen kasvu. Valtionosuudet jäänevät noin 300 000 euroa arvioitua pienemmiksi. Verotuloja arvioidaan kuitenkin kertyvän 6,5 miljoonaa ennakoitua enemmän ja kokonaisuudessaan muutokset parantavat vuosikatetta lähes kolmella miljoonalla eurolla. Sivistystoimen johtosääntöä tarkistettiin päivähoidon ja varhaiskasvatuksen hallinnollisen siirron takia.
Varsinaista asialistaa enemmän keskustelua herätti palvelu- ja organisaatiouudistus, jota käsiteltiin kokousta edeltäneessä seminaarissa. Valtuutetuille esiteltiin luonnoksia tulevista palvelukokonaisuuksista. Elinympäristöön ja kaupunkirakenteeseen liittyen keskeiset kysymykset koskevat mahdollisuutta rakentaa, liikkumisen turvaamista ja puhdasta ympäristöä. Kasvun, oppimisen ja perheen haasteet liittyvät monin tavoin yleisen pahoinvoinnin lisääntymiseen.
Olisi äärettömän tärkeää pysähtyä kysymään, miksi pahoinvointi on lisääntynyt. Ihmisten syyllistämisellä sinänsä ei ongelmia ratkaista.
Tiedämme esimerkiksi, että huostaanottojen takana on yhä edelleen vanhempien rankka päihteiden kulutus. Erilaisiin korjaaviin toimenpiteisiin on laskettu kuluvan vuositasolla n. 135M euroa. Ennaltaehkäisevien toimien ja palvelujen vaikuttavuus tunnustetaan nykyään laajalti ja pahoinvoinnin haltuunotto edellyttää merkittävää panostusta varhaiseen ja tasoltaan riittävään tukeen ja apuun. Työttömyyteen, huono-osaisuuteen ja köyhyyteen on puututtava niin valtakunnallisella kuin täällä kuntatasolla. Olisi äärettömän tärkeää pysähtyä kysymään, miksi pahoinvointi on lisääntynyt. Ihmisten syyllistämisellä sinänsä ei ongelmia ratkaista.
Arjen sujuvuus ja toimintakyky (vanhus- ja vammaispalvelut) ja terveys ja sosiaalinen turvallisuus (julkinen terveydenhuolto ja sosiaalityö) oli aikaisemmin eräiden kaavailujen myötä erotettu omiksi hallinnollisiksi kokonaisuuksikseen. Esimerkiksi vanhuspalvelut kytkeytyvät terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin sekä näitä säätelevään lainsäädäntöön hyvin tiiviisti. Keinotekoinen hallinnon ja toiminnan eriyttäminen ei taatusti tuo järkeä palvelukenttään saati tehosta hallintoa. Tämä tosiasia on valmistelussa otettu aikaisempaa paremmin huomioon.
Kaupungin elinvoimaisuuden, kilpailukyvyn ja kaupunkipolitiikan kehittäminen jäänee kaupunginjohtajan harteille jatkossakin. Keskustelussa valtuutettu Fredrikson (kok.) painotti, että liikelaitoksilla ja tytäryhtiöillä tulee olla pätevät toimitusjohtajat ja hallituksensa. Päätösvalta ei voi jäädä yksin kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan varaan. Ei ole kohtuullista saati realistista olettaa, että nämä hallitsisivat kaiken mahdollisen laajaan kenttään liittyen.
Kysymys on tärkeä ja lopullisesta ratkaisusta tullaan varmasti keskustelemaan hartaudella. Aivan pieni kysymys kun ei ole sekään, miten valtuutettujen päätösvallan kaventaminen keskeisissä asioissa pysäytetään. Painopistettä on siirretty viranhaltijoille jo liiaksi.
Luottamushenkilöiden ja kuntalaisten on yhdessä vaadittava, että imagon rakennuskampanjan takaa löytyy jotain konkreettista kosketuspohjaa todellisuuteen. Työllisyyden parantamisen ja yrittämisen perusedellytykset tulee olla kunnossa, mutta ilman laadukkaita, arjen kannalta tärkeitä peruspalveluja imagon pönkitys jää pelkäksi kuplaksi. Olisikin hienoa nähdä, että toimivat palvelut voitaisiin tunnistaa ja nähdä kunnan erityisenä kilpailuvalttina. Että Jyväskylä olisi aidosti hyvä paikka asua ja elää, kaikille yhtäläisesti ja varallisuudesta tai elämäntilanteesta riippumatta. Jo kauan on puhuttu siitä, että taloudelliset panostukset ihmisten terveyteen, koulutukseen, hyvinvointiin ja turvaan tulee nähdä tulevaisuuteen kantavina investointeina eikä menoina, jotka kaatavat kuntien talouden. Yhteisymmärrys kaupungin perustehtävistä onkin palvelurakenneuudistuksen yksi merkittävimmistä haasteista.
Valtuustotyöskentely jatkuu valtakunnallisten vaalien jälkeen. Nyt on aika vaikuttaa. Ihmisten eriarvoistamisen, itsekkyyden ja loputtoman ahneuden aika on ohi. Tarvitsemme taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kasvua ja sitä ei keinottelulla saada aikaiseksi. Mars joukolla äänestämään, ihmiset!
RIITTA MÄKINEN
kaupunginvaltuutettu (sd.)
perusturvalautakunnan puheenjohtaja
Jyväskylä
