Muusikon leipä on tunnetusti pieninä palasina maailmalla. – Paljon tulee istuttua ratin takana, sanoo ahkera keikkamies Matti Esko.
Rekkamiehen levytyksestä neljännesvuosisata
Koko kansan rekkamies Matti Esko on viihdyttänyt suomalaisia lavoilla jo pitkään, kuusikymmentäluvulta lähtien. Hänen sielukas musiikkinsa puhuttaa yleisöä kautta maan.
Bassobaritoni Matti Esko on tänä päivänä tanssipaikoilla suositumpi kuin koskaan ennen. Hänen tulkinnoissaan on jotakin aitoa ja jäljittelemätöntä, mikä on kotimaisen iskelmä- ja kantriväen mieleen.
Matti Esko
Syntynyt 1947 Oulussa.
Laulaja, soittaa huilua, klarinettia ja saksofonia
Asuu Pirjo-vaimonsa kassa Järvenpäässä, kaksi tytärtä, Anna ja Kaisa, jotka ovat ammattimuusikoita
Suurimpia hittejä: "Rekkamies", "Jennie" sekä "Lämmin, hellä ja pehmoinen"
Pitää yllä maantielaulujen perinnettä, uudella Halleluja-albumilla tätä musiikin lajia edustaa mm. kappale "Pipsan baari"
Näytellyt teatterissa Rovaniemellä
Harrastaa kuntoilua villakoiransa Aapon kanssa sekä mökkeilyä Kuusamossa ja Puumalassa
Rekkakuskit ovat maanteiden yksinäisiä kulkijoita – niin kuin laulajatkin.
– Porukkaa liikkuu keikoilla hyvin. Se on mahtavaa. Tämä on etuoikeutettua hommaa. Saan laulaa ihmisille kappaleita, joista pidän itse kovasti.
– Kaikkea tässä on tullut uran varrella kokeiltua, monenlaista musiikkia, mutta rokkareiden annan kyllä hoitaa rockin. Heiltähän se sujuu, laulaja kiteyttää.
Oikealta nimeltään Matti Eskonniemi on Oulun poikia. Hän on kotoisin maineikkaasta Heinäpään kaupunginosasta, kuten niin moni muukin tunnettu muusikko, esimerkiksi laulajalegenda ja fonisti Jamppa Tuominen (1949-1998).
Nuorena miehenä, 1960-luvulla, Eskonniemi työskenteli oululaisessa kirjapainossa oppisopimuksella.
Hän perehtyi käsinladontaan ja seurasi näin isänsä viitoittamia jälkiä.
– Ensimmäinen Suomessa ilmestynyt Jerry Cotton on isäni latoma. Minäkin ladoin niitä paljon.
Musiikki oli Eskonniemellä verissä jo nuorena; latojan ja tsupparin töiden lomaan hän opiskeli klarinetin soittoa Oulun musiikkiopistossa. Ensimmäisestä tsupparin palkastaan hän osti Westerlundilta saksofonin.
– Palkkani ei ollut huimaava, 32 penniä tunnilta, ja soitin maksoi paljon Pyysin sitä varten förskottia. Saksofonista tuli minulle sittemmin leipäkone, jota soittelen vieläkin.
Ura alkoi puhaltajana
Kuusikymmentäluvun alussa Eskonniemi liittyi oululaiseen viihdeorkesteriin, Polar Big Bandiin, jossa hän teki ensikeikkansa puhaltajana vappuna 1963.
– Klarinetti vaihtui keikoilla pian saksofoniin, ja sain bändistä lisää hommia laulajana, kun vakituinen solisti sairastui, hän kertoo.
Vähitellen Eskonniemi omistautui musiikille kokonaan.
– Musiikki veti puoleensa. Minun oli pakko soittaa bändissä ja laulaa suosikkilaulujani, kuten Muukalaisia yössä. Sille tielle minä jäin.
Kesällä 1969 hän osallistui valtakunnalliseen Tähtijahti-kisaan, mutta ilman menestystä. Hän sai kuitenkin levyttää Tähtijahti-levylle kappaleet "Koskaan et muuttua saa" ja "Mä luulen vain".
Syksyllä 1970 Matti Eskonniemestä tuli Matti Esko. Nyt hän osallistui Syksyn Sävel-kilpailuun balladilla "Tietää saat viimeinkin" ja sijoittui kolmanneksi. Samana syksynä häneltä ilmestyi esikoisalbumi Pohjatuuli.
– Alkoi hiljalleen tuntua siltä, että olen oikea laulaja, hän sanoo.
Talvella 1980 keikkamies Matti Esko muutti Pirjo-vaimonsa kanssa Oulusta töiden perässä Uudellemaalle Järvenpäähän, missä pariskunta asuu yhä.
– Keikkoja oli nyt tosi paljon. Olin reissun päällä parikin viikkoa yhtä soittoa. Vaimoani Pirjoa saan kiittää paljosta. Hän hoiti penskat ja myös ukkonsa.
Hittilevyä myytiin kuin ruisleipää
Matti Eskon tunnetuin kappale on keväällä 1986 levytetty "Rekkamies". Laulu ankkuroitui heti syvälle suomalaisten mieliin, ja laulajan samanniminen albumikin myi nopeasti 50 000 kappaletta eli silloisen timanttilevyn verran.
– Levyä myytiin kuin ruisleipää. Eräässä Itä-Helsingin marketissa sitä meni kaupaksi viisisataa kopiota päivässä. Ihmisiä oli paikalla joka päivä runsaasti, ujoimmat kurkistelivat meikäläistä hyllyjen välistä.
Esa Niemisen ja Juha Tapanisen mestariteos Rekkamies siivitti Matti Eskon uran uuteen nousuun – tasan 25 vuotta sitten.
– Esitän Rekkamiehen aina keikoillani. On kunnia saada laulaa tuota laulua. Sillä on mielenkiintoinen historiakin. Alunperin se tehtiin puuromainokseen. Laulaja tapaa rekkamiehiä keikkamatkoillaan ja arvostaa heidän työtään.
– Rekkakuskit ovat maanteiden yksinäisiä kulkijoita – niin kuin laulajatkin. Lasti on saatava perille ajoissa. Se on kovaa leikkiä vaikeissa olosuhteissa.
Matti Esko hiljattain ilmestyneellä albumilla Halleluja on kaksi Leonard Cohenin kappaletta: levyn nimimelodia sekä "Oon sun mies" ("I´m Your Man").
– Levytän Cohenia tuonnempanakin. Hän tekee hienoa musiikkia. Toisaalta hänen laulujaan on vaikea tulkita, koska niissä ei oikein tapahdu mitään. Ovat enemmänkin tunnelmia.
KARI KUMPULAMPI
