Kokoomus ja keskusta maksaisivat velkamaiden lainat keskieurooppalaisille pankeille veronmaksajien rahoilla.
Asiantuntijat: EU:n velkapaketit suuren luokan virhe
Bild: Lehtikuva
Ulkomaisissa talouslehdissä asiantuntijat ja poliitikot pitävät Euroopan kriisimaiden hallittua velkajärjestelyä tehokkaampana tapana talousvakauden ja kasvun varmistamiseksi kuin loputonta tukipakettien tietä, minkä katsotaan vain pitkittävän ongelmaa.
Suomessa SDP on sanonut, että velkamaiden auttamisessa pitää olla pankkien ja sijoittajien vastuu mukana. Kokoomus ja keskusta maksaisivat velkamaiden lainat keskieurooppalaisille pankeille veronmaksajien rahoilla.
Seuraavassa talousasiantuntijoiden näkemyksiä Euroopan velkamaiden tukipaketteihin ja takausvastuiden kasvattamiseen, ensin ulkomaisissa ja sitten suomalaisissa talouslehdissä.
Verkkolehtiin (useimpiin) on linkit, joista voi lukea koko artikkelin:
The Economist: (9-15.4.2011)
Pääkirjoitus toteaa lehden jo pitkään kannattaman näkemyksen:
Kreikan, Irlannin ja Portugalin velat eivät tule maksetuksi ja ne on järjesteltävä uudelleen. Nyt kun ko. maat on "pelastettu", poliitikkojen tulisi alkaa pohtia hallittua velkajärjestelyä. Tämä vaatii poliittista rohkeutta, ja on ennakkoedellytys velkakriisin ratkaisemiselle.
('This newspaper has repeatedly argued that the debts of Greece, Ireland and Portugal are unpayable and must be restructured. With all three countries now being 'rescued', the politicians at Europe's core should start work immediately on an orderly restructuring of their debt. That will require a boldness that Europe's policymakers have lacked. But is is a prerequisite for drawing a line under the European debt mess.")
14.4. Athens News:
Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble uskoo, että Kreikka ei välttämättä pysty suoriutumaan lyhennyksistään, vaan voi joutua uudelleenjärjestelemään velkansa jo ennen kuin pysyvä talousmekanismi astuu voimaan 2013.
Linkki juttuun>> (englanniksi)
8.4. BBC:
Useat ekonomistit ja analyytikot uskovat, että Portugalilla on liikaa julkista velkaa ja ainoa tie päästä tielle kohti kestävää taloudellista toipumista on velkojen hallittu uudelleenjarjestely ja kohtuullistaminen.
Linkki BBC:n juttuun >> (englanniksi)
4.4. Der Spiegel:
IMF on kääntämassä kelkkaansa Kreikan osalta ja katsoo, etta hallittu velkajärjestely on toivottava. Velkakirjojen arvonalennuksille on eri vaihtoehtoja, mutta kaikki niistä helpottaisivat Kreikan tilannetta ja toteuttavat sijoittajavastuuta.
Linkki Der Spiegelin juttuun >> (eng.)
31.3. The Economist:
"They're bust. Admit it."
Greece, Ireland and Portugal should restructure their debts now.
Linkki juttuun >> (englanniksi)
29.3. Bloomberg:
Rahoitusmarkkinat pettyneitä EU:n päätoksiin. Tarvetta velkajärjestelyihin ja pankkien pääomittamiseen ei ole vieläkään tarpeeksi ymmärretty.
Linkki Bloombergin juttuun >> (eng.)
29.3. Financial Times kritisoi kriisin hoitolinjaa:
EU-johtajat eivät edes yritä hillitä pankkien holtitonta luotonantoa, vaan keskittyvät pelastamaan ydinalueiden vastuita lappaamalla veronmaksajien rahaa kriisimaihin. FT:n mukaan EU-päättäjien tulisi keskittyä pohtimaan sitä, miten pankit voisivat tehdä alaskirjaukset turvallisesti ja osoittaa tappiot luotottajille eikä veronmaksajille.
25.3. Financial Times:
Pankkien ja muiden rahoituslaitosten tulee hyväksyä tappionsa kriisimaiden suhteen ja aktivoitua uudelleen. Tämän seurauksena eurooppalaiset investoijat voivat jälleen sitoutua kriisimaiden velkakirjamarkkinoihin ja EMU:n ulkopuoliset sijoittajat voivat investoida lisää pääomaa EMU:n velkakirjamarkkinoihin.
Näiden toimenpiteiden ansiosta myös kriisimaiden rahoitusmarkkinat voivat jälleen saavuttaa kestävän tasapainon.
24.3. New York Times:
Markkinat pitävät velkajärjestelyä väistämättömänä. Tästä todisteena on se, että korkotaso 10-vuotisten velkakirjojen osalta on korkeampi nyt kuin silloin kun nämä maat saivat pelastuspakettinsa.
Ekonomisti, euroasiantuntija Barry Eichengreenin mukaan julkisen talouden tasapainotus ongelmamaissa vaatii jonkinasteista velkojen vähentämistä, jossa sijoittajien vastuu toteutuu. Ellei niin toimita, on kyseessä toimimaton ja epäoikeudenmukainen ratkaisu.
Linkki New York Timesin juttuun >> (eng.)
Frankfurter Allegemeine Zeitungissa kahdensadan taloustieteen professorin kirjoitus nykylinjaa vastaan:
Vakausvälineen volyymia ei syytä kasvattaa, koska se luo kannustimia jatkaa menneisyyden virheiden toistamista. Pitkän tähtäyksen toipumisen kannalta tärkeintä on velkojen hallittu uudelleenjärjestely ja yksityisten sijoittajien vastuu. Velkojen uudelleenjärjestely ei vaadi eroa eurosta.
Linkki FAZ:n juttuun >> (saksaksi)
Maaliskuussa think tank CEPS julkaisi raportin, joka esitti ERVV-ratkaisun ja velkasaneerauksen yhdistämistä:
Esityksen mukaan yksityiselle sektorille tarjotaan mahdollisuus poistua kriisimaista pienellä alaskirjauksella, jonka jälkeen ERVV vastaa lainoista. Samalla saamiset ovat ERVV:lla. Tämän jälkeen tehdään ohjelmat, jotka johtavat toipumiseen. ERVV:n saamisilla ei ole etuoikeutta, eli yksityinen sektori voi palata rahoittamaan kriisimaita, kun luottamus palautuu. Myos ERVV-saatavilla voidaan käydä kauppaa.
Helmikuussa 2011 brysseliläinen think tank Bruegel julkaisi raportin, jossa Kreikan velkajärjestelyä pidetään välttämättömänä. Raportin mukaan toipuminen on mahdollista vain, jos yksityisen sektorin velkojen arvoa leikataan. Velkajärjestely tulisi liittää ERVV:n käyttöön, eli ERVV antaisi uudet lainat kevennettyä velkakuormaa vastaan.
Jo viime vuoden puolella mm. taloustieteijä Nouriel Roubini piti väistämättömänä tilannetta, jossa nykyinen linja johtaa taloudellisen tilanteen heikkenemiseen. Hänen mukaansa yksityisten pankkien menetysten kuittaaminen valtion piikkiin ajaa hallitukset itsensä taloudellisiin ongelmiin.
Kreikalle paras vaihtoehto on velkajärjestely, uutisoi Huffington Post 29.6.
Kauppalehdessä 23.11.2010 uutisoitiin Sixten Korkmanin ETLAn sivuille kirjoittama blogikirjoitus, jossa hän vaati EU:n ongelmavaltioiden ottamista hallitun velkojen uudelleenjärjestelyn kohteeksi. Hän toteaa, etta "vuorossa saattaa olla myös Portugali". Hän katsoo, että päävastuun kriisistä tulee kantaa yksityisten sijoittajien.
Linkki juttuun >> (eng.)
Kotimaista keskustelua aiheesta:
11.4. Taloussanomat: Saksa varoittaa: Kreikka ei selviä veloistaan
Linkki juttuun >>
10.4. Taloussanomat: Näin EU pahentaa velkakriisia.
Linkki juttuun >>
Jan Hurrin kirjoittamassa artikkelissa lainataan mm. saksalaista asiantuntijaa, jonka mukaan väistämättömät velkasaneeraukset ovat jo markkinoiden tiedossa ja siksi pelastuspaketit eivät toimi. Samalla yksityiset sijoittajat ovat vetäneet varansa pois ja saneeraukseen jäävät vain veronmaksajien rahat. Hänen mukaansa valtioiden rahoitushistoria kertoo, etta järjestäytyneet ja hallitut velkasaneeraukset ennemmin
estävät ylivelkaisten valtioiden suistumista kaaokseen kuin aiheuttavat kaaosta.
Ote artikkelista: "Deutsche Bankin Euroopan pääekonomisti Thomas Mayer käsittelee EU:n neuvoston viime kuun huippukokouksen saavutuksia – tai paremmin saavuttamatta jättämisiä – kriittisessä artikkelissaan Political risks to EMU rising. [...]
Laaja artikkeli ei jätä arvailulle sijaa, vaan sanoo hyvin suoraan, että velkakriisin pitkittäminen vuoteen 2013 ja ESM:n aloittamiseen asti on turhaa ajan ja rahan tuhlaamista, sillä väistämättömät velkasaneeraukset ovat jo nyt markkinoiden tiedossa, ja ESM:lle kaavaillut saneerauskeinot yhdessä väistämättömänä pidettyjen saneeraustarpeiden kanssa estävät tehokkaasti kriisimaiden paluun rahoitusmarkkinoille, ja suistavat kriisimaat näin ollen pysyvasti ESM:n hoteisiin.
Tässä näkymässä on Mayerin mukaan ainekset rahaliiton poliittiseen kriisiin.
8.4. Yhteiskuntapolitiikka -lehden blogi, Matti Virtanen:
Väliaikaisen rahaston takauspäätökset tehdään aina tapauskohtaisesti, ja ehtoja voidaan Portugalin pakettiin rakentaa vallan hyvin. Pankkien stressitestit valmistuvat myos vielä keväällä. Tämäkään linja ei ole riskitön, mutta se on pienempi paha kuin kaksi vuotta avoimeksi jätetty veronmaksajien piikki.
1.4. Talouselämä s.34-37 professori Bengt Holmströmin ja ETLA:n Sixten Korkmanin ajatuksia:
MIT:n professori Bengt Holmströmin mukaan on outoa, etta Euroopassa syytetään velkakriisistä vain lainanottajia. Myös sijoittajilla ja luotottajilla on vastuu ongelmista. Holmströmin mukaan loogisempaa olisi se, etta Saksa pelastaisi suoraan omat pankkinsa. Peittelemällä lainaa antaneiden pankkien vastuuta saadaan muut maat kanssamaksajiksi.
Samassa artikkelissa myös Sixten Korkman: "monet riippumattomista instituutioista pitävät Kreikan velkasaneerausta välttämättömänä". Sopiva hetki olisi pankkien stressitestien yhteydessä. Korkmanin mukaan: "mitä tahansa näille sitoumuksille tapahtuu, ei se heilauta Suomen valtion luottokelpoisuutta."
Korkmanin mukaan Suomen pankkien riskit Kreikassa, Irlannissa ja Portugalissa ovat olemattomia. Hänen mukaansa se, etta "lainoitetaan ja lainoitetaan maita, jotka ovat kanttuvei . Se on moraalisesti väärin eikä ole taloudellisesti viisasta".
Linkki kirjoitukseen >>
24.3. Sixten Korkman, vieraskynä Helsingin Sanomat:
Suomi voisi jopa vaatia velkasaneerauksen toteuttamista. Tämä voidaan kuitenkin tehdä vasta kun tarvittavat tiedot ja arviot ovat käytettävissä.
Linkki Korkmanin kirjoitukseen HS:ssa >>
24.3. Sauli Niinistö YLEn Politiikkaradiossa:
Niinistö ihmettelee savyja, joiden mukaan Suomen tulee olla mukana rahoitusvakausvälineiden toteuttamisessa tai sen tulee erota eurosta. Tämä kanta on hänen mukaansa "käsittämätön".
Niinistön mukaan Suomen kriittistä kantaa ymmärretään Euroopassa eikä Suomi ole Euroopan häirikkö. Niinistö pitää keskustelua moisesta "lapsellisena yliherkkyytenä. Hän muistuttaa Saksassa käydystä keskustelusta, jossa parisataa taloustieteilijää allekirjoitti vetoomuksen (yllä oleva FAZ 8.3.), jonka mukaan nyt kuljetulla tiellä ei enää pitäisi jatkaa.
Linkki YLEn juttuun >>
23.3. Taloussanomat: Pankit ovat rahastaneet kriisimaista satoja miljardeja.
Kriisimaiden luotot ovat olleet erittäin tuottoisaa liiketoimintaa, josta kansainväliset suurpankit ovat pelkästään viiden viime vuoden kuluessa tienanneet yhteensä satojen miljardien eurojen korkotuotot. Pankit luottavat muiden euromaiden, EU:n ja Kansainvalisen valuuttarahaston IMF:n varmistavan, etteivät kriisimaiden luottoriskit koidu ainakaan pankkien omiksi tappioiksi, ja että ylivelkaisten euromaiden rahoittaminen pysyy pankeille vastakin tuottoisana liiketoimintana.
Linkki Taloussanomien juttuun >>
19.1. Taloussanomat: Nyt pelastetaan pankkeja.
Tiivistettynä artikkelin viesti on, että 1) Meneillään eivät ole suinkaan ylivelkaisten eurovaltioiden eivätkä varsinkaan kriisimaiden kansalaisten pelastustalkoot, vaan 2) Meneillään ovat kaikkien aikojen pankkitukitalkoot.
Linkki Taloussanomien juttuun >>
