Seiskan Siskojen alku ja loppu
Eteenpäin-lehdessä mietittiin aikoinaan, että pitäisi saada lehteen palsta, jossa olisi ohjeita erilaisten ruokien valmistamisesta, helposti ja halvalla. Eri ihmisten reseptejä vaikka esimerkiksi perinneruuista. Todettiin, että Kotkan Työskillä kokoontuvat demarinaiset viikoittain pohtimaan maailman menoa ja politiikan kiemuroita. Eteenpäistä tiedusteltiin, kiinnostaisiko meitä ryhtyä kirjoittajiksi ja viedä Eteenpäin-lehden lukijat omaan keittiöömme näin lehden välityksellä. Meitä oli silloin koolla noin 10 entisen naisyhdistyksen naista viettämässä omaa kerhoiltaamme. Mietimme asiaa. Olimme innostuneitakin, koska ruokaohjeiden ohella voisimme kirjoittaa muitakin ajankohtaisia asioita. Päätimme ryhtyä kirjoittajiksi.
Mietimme silloin, että yhteinen nimi kirjoituksille pitäisi olla. Ehdotuksia oli kymmeneiä. Anna-Liisa ehdotti Seiskan Siskoja.
Ensimmäisen siskon, Anna-Liisa Kasurisen, kirjoitus oli Eteenpäin -lehdessä 31. tammikuuta vuonna 2002. "Kattilakunta kokkaili hääpäivälounaan". Pääkokki Anna-Liisan kokkaama pääruoka oli tavallista juhlavampi, mutta se sallittakoon, koska vuoro sattui hääpäivän aattoon.
Oma ensimmäinen kirjoitukseni oli 11. huhtikuuta vuonna 2002. Hailii happamii talonpojan tappamii. Meillä syötiin paljon hailia. Kirjoitin muutaman helpon ohjeen hailien valmistamisesta. Toinen resepti oli Hietasen pakarissa tehty Läskilaatikko. Tämä oli herkkuruoka Hietasen joka kodissa.
Politiikassa annoin kansanedustajille lakivinkin joukoilta, joka pätee vielä tänäkin päivänä, koska siihen ei ole tullut mitään muutosta. Kaikille 65 vuotta täyttäneille, joiden eläketulo on alle 150 000 markkaa vuodessa, maksetaan kansaneläkkeen pohjaosa saman suuruisena kuin se oli aiemmin, noin 430 markkaa per kuukausi. Vaikka kuinka mietin, en ymmärrä kuinka joku (Esa Härmälä) saa palkkaa kuukaudessa yhtä paljon kuin toinen saa eläkettä kymmenessä vuodessa.
Kirjoituksiin liittyivät aina suuret valokuvat. Lukijat antoivat niistä ruusuja.
SEISKAN SISKOT
Kiitokset kymmenestä vuodesta.
* * *
Olen arkistoinut kaikki Seiskan Siskojen kirjoitukset. Nyt selailen niitä, kahta mapillista kymmenen vuoden ajalta. Olen erikoisen nostalgisissa muistoissa. Tämä on minun viimeinen kirjoitukseni näissä merkeissä. Kaikki päättyy aikanaan... Olisimme täyttäneet tammikuussa 2012 jo kymmenen vuotta.
Seiskan Siskoissa ovat samat henkilöt olleet alusta lähtien: Anna-Liisa, Jatta, Lissu, Ritva, Raija, Eija ja Airi. Tuula Nironen oli mukana, mutta lopetti vuonna 2003. Meitä on siis seitsemän siskoa. Kokoonnumme kokous seiskassa, Kotkankatu 7:ssä. Lukijoilta saamamme arvosana ei kuitenkaan ole seiska vaan kymppi.
Nostalgista tunnelmaani lisää vielä kirjoitukseni heinäkuulta vuonna 2002, jossa muistelen Kotkan Sos.dem Naisyhdistyksen aikoja ja niiden naisten aikaansaamia yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita. Mainitsen naiset: Lahtisen Alli, Koiviston Ida, Kaarron Sigrid, Lumpeen Martta, Salokankaan Saimi, Sievisen Tekla, Vuoksion Liida, Forssin Helga, Harjun Ester, Laineen Eevi ja monet, monet aatteelliset naiset uurastamassa kukin tärkeiden asioiden puolesta.
Tuolloisen ihmettelyni syy oli lehtiartikkeli paikallisessa päivälehdessä, jossa kirjoitettiin että vanhusten laitoshoidon palvelut on kilpailutettu Kotkassa vuonna 2002. Koskenrinteen kotien töitä tekemään oli valittu monikansallinen yhtiö. Sen vielä ymmärtää, että teitä, siltoja ja rakennusurakoita kilpailutetaan – mutta vanhusten hoitoakin. Uskomatonta. Nämä naisetkin ovat antaneet oman työnsä vapaaehtoisesti Koskenrinteellekin. Nyt siellä ventovieraat häärivät reput selässä hoitamassa asukkaita.
* * *
Seiskan Siskot ovat jokainen ottaneet kantaa yhteiskunnallisiin asioihin monelta eri kannalta koko kymmenen vuoden ajan. Valitettavasti täytyy todeta, että tavallisten kuntalaisten asiat eivät ole parantuneet.
Vuodet vierivät. Kirjoitin 11. elokuuta vuonna 2011 naisten asemasta. Uskomatonta, että naisten täytyy vieläkin puolustaa oikeuksiaan oikein joukkomarsseilla.
Selatessani kirjoituksia kymmenen vuoden ajalta, tulee surumielinen olo. lapset, nuoret, vanhukset, työttömät ym. vähempiosaiset ovat Kotkan kaupungissa aina vaan yhtä huonossa asemassa. Mitään parempaa ei mielestäni ole näköpiirissäkään, päin vastoin. terveydenhoito, sairaat, koulut, päiväkodit ym. kaikista kuuluu vain huonoja uutisia.
Tänään on markkinapäivä. Vietämme perinteistä pikkujoulua Huru-ukkojen kanssa Vanhassa Fiskarissa. Tämä sakki on suuresti pettynyt demareiden päätökseen lopettaa paikkakuntakohtaiset työväenlehdet. Hävettää jäsenistön puolesta.
Kiitän lämpimästi Eteenpäin lukijoita Seiskan Siskojen palstan mielenkiinnosta. Huhuja on kuulunut, että meidän kirjoituksia on luettu ja niistä on keskusteltu. Henkilökohtaisesti olen saanut ruusuja. Ojennan nyt lukijoille miljoona, miljoona ruusua. Kiitokset kymmenestä vuodesta. Ehkä tapaamme joskus samoissa tunnelmissa. Terveisiä Salosen Sepolle.
