Kohtuus puuttuu yhteiskunnasta
Ajankohtaiset verotustiedot viime vuodelta kertovat karua kieltä yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta ja yhteiskunnan hyväksikäytöstä. Eipä tarvitse olla kummoinenkaan palkansaaja, kun joutuu maksamaan korkeampaa veroprosenttia kuin miljoonasijoittaja.
Ei voi olla oikein myöskään se, että toinen miljoonia ansainnut maksaa tuloistaan veroa 48 prosenttia, mutta pääomatuloillaan elävä vain 28 prosenttia. Eli se, joka tekee työtä ja kantaa vastuuta, maksaa tuloistaan veroja lähes puolet, mutta se, joka sijoittelee "laiskana" olevaa – vaikkapa perintörahaa – erilaisiin sijoituksiin, maksaa tästä rahan siirtelystä – joka usein on vielä ulkoistettu – vajaan kolmanneksen.
Ja sitten vielä jotkut tahot ovat mitä mieltä, että verotustilastoja ei saisi julkistaa. Julkisuushan on ainoa tapa tietää, millaisia epäoikeudenmukaisuuksia yhteiskunnassa suvaitaan. Kyllä kaikki tulot pitäisi olla samalla viivalla.
PIIPARI
Verotustiedot osoittavat myös sen, että yksityistetty terveydenhoito ja muut samantyyppiset yhteiskunnalliset palvelut luovat tekijöilleen vaurautta.
* * *
Mutta eipä se ole tuo palkanmuodostuskaan tasapuolista. Siihenkin järjestelmään on luotu eliitti, jonka ansiot, kannustuslisät ja erorahat eivät ole millään perusteltavissa ammattitaidolla, osaamisella taikka työpanoksella. Eikä tunnu uskottavalta syyllistää kilpailukyvyn heikkenemistä sillä, että työväki haluaa kohtuullisen osuuden työnsä vastineeksi yrityksen yhteisestä tuloksesta. Ilman sitä perustason duunaria kun sitä bonuksina ja osinkoina jaettavaa tulosta ei olisi käytössä.
Kyllä yrityksen huono tulos johtuu useimmin tekijöistä, joihin työmies ei pysty vaikuttamaan, vaikka olisi kuinka kova työntekijä. Yrityksiä kaatavat omistajien ja johdon väärät valinnat, unohdettu kehitystyö, kova kilpailu ja suurempien firmojen tarve poistaa pienet kilpailijat markkinoilta. Mutta kun vaikeuksia tulee, ensimmäinen saneerauskohde on aina se pienipalkkaisin työntekijä.
* * *
Verotustiedot osoittavat myös sen, että yksityistetty terveydenhoito ja muut samantyyppiset yhteiskunnalliset palvelut luovat tekijöilleen vaurautta. Niin apteekit, yksityiset lääkäriasemat kuin erilaiset hoivapalveluyritykset menestyvät erinomaisesti, ja osa ammatinharjoittajista "yritystää" työnsä ja ottaa tulonsa osinkoina eli kiertää veroja. Ensinnäkin suurin osa tästä bisneksestä menestyy siten, että sinne lapioidaan yhteistä rahaa elikkä veroina kerättyjä euroja. Paljonkohan sieltä menee vaalirahaa sellaisten ehdokkaiden kampanjakassaan, jotka voimakkaasti ajavat yhteiskunnallisten peruspalveluiden yksityistämistä?
* * *
Eipä se nyt pienentymään tuleva kotitalousvähennyskään auta vähävaraista kansalaista. Kyllä silläkin verovaroin luodulla järjestelmällä on rahoitettu parempituloistan ihmisten kotiapu- ja peruskorjaustoimintaa. Pienituloisella kun ei vähennyksestä huolimatta ole varaa palkata "sisäpiikaa" taikka kesämökin ulkomaalausta.
* * *
Pitkään jatkunut eläikäkeskustelukaan ei ole aivan rehellistä. Niin kauan, kun yritysjohtajien ja vaikka maatalouden eläkeikä on tuntuvasti muiden lakisääteistä ja jopa toteutuvaa eläkkeellelähtöikää alhaisempi, eivät puhujien sanomat vakuuta. On varmaankin totta, että jotta kunnollinen eläketaso turvataan tulevillekin ikäluokille, on eläkemaksujen korotuksen lisäksi ihmisten työssäoloaikaa saatava pidemmäksi, koska myös keski-ikä kasvaa. Se on jo vakuutusmatemaattisesti realismia, mutta sitten sen pitää koskea kaikkia ihmisryhmiä. Nythän se ei ole tasapuolinen. Ei vakuuta, kun vaatii eläkeiän nostamista, mutta itse lähtee oloneuvoksen päiville viimeistään kuusikymppisenä.
Kyllä työväenliikkeellä rittää vielä työtä tasa-arvon puolesta.
