Kolumnit 29.09. 00.00 Kommentera

Ikkunat rauhan Eurooppaan

Yhdentyvä Eurooppaa on kriisissä, joka onneksi on vain taloudellinen.

Euroopan Unioni on perustettu ulkoministeri Jack Deloresin ideoinnin, mutta perimmiltään polttavan historiallisen tarpeen ja ymmärryksen pohjalle, jotta Euroopan nuoret eivät enää vuodattaisi verta mielipuolisissa sodissa. Tähän pyritään taloudellisen yhteistyön keinoin. Olen kuullut saksalaisen vanhemman virkamiehen toteavan, että pelkkä rauha – sodan välttäminen – oikeuttaa Euroopan Unionin ja korvaa kaikki sen investoinnit, vaikka mitään muuta tuotosta ei olisi. Kun suomalaiset pysähdymme historiamme ääreen, olemme uskoakseni samalla kannalla. Kuka meistä haluaisi jälleen asettaa nuorison ja kansakunnan sen haasteen eteen, jonka Neuvostoliiton ja Natsi-Saksan sotapolitiikka heittivät Puolalle, Baltian maille ja lopulta Suomelle marraskuussa 1939?

PEKKOLA

pelkkä rauha oikeuttaa Euroopan Unionin ja korvaa kaikki sen investoinnit, vaikka mitään muuta tuotosta ei olisi


* * *
EU on poliittinen järjestelmä. Kreikka, Portugali ja Espanja otettiin Unionin jäsenyyteen, jotta ne saisivat sotilasdiktatuurien raiskaaman yhteiskuntansa säälliseen kuntoon. Näiden jäsenmaiden talous ei alkuaankaan ollut toivottavalla tasolla. Samaa periaatetta on harjoitettu monien Itä-Euroopan maiden osalta. Maksamme edellisen maailmansodan ja kuolleiden diktaattoreiden tekemää laskua vielä vuonna 2011. Tämän konkurssin rahoittaminen jatkuu yksinkertaisesti siksi että sille ei ole vaihtoehtoa. Historian katastrofin jälkihoito kestää vielä 1–2 sukupolven ajan. Eihän meillä ole muuta Eurooppaa eikä Suomea, jonka talous ja politiikka on pantava kuntoon. Kulutamme toki eurojamme, mutta emme sentään hautaa poikiamme, puolisoijamme ja isiämme, mihin edelliset sukupolvet oli pakotettu.

Euroopan Unioni on suomalaisille ennen kaikkea turvallisuusjärjestelmä. Lisäksi EU on talouden tukiranka, jonka valuutan, standardien ja politiikan varaan olemme mm. voineet rakentaa toipumisen 1990-luvun lamasta. Suomi on suurimpia nettohyötyjiä Euroopan integraatiossa. Suomi kuuluu Länsi-Rooman kulttuuriperintöön, joka kunnioittaa ihmisyyttä ja yksilöä ja demokratiaa. Kun asia ajatellaan loppuun asti, lähin geopoliittinen vaihtoehto olisi Valko-Venäjän malli.


* * *
Euroopan Unionia parjataan käytännön toimista. Usein tarkoituksella unohdetaan, että rakennerahastojen ja monien muidenkin Unionin tarjoamien rahoituskanavien Suomea koskeva ohjelma painotuksineen sekä hallinto ovat pääosin kotimaista tekoa kaikkine lyhytnäköisine aluepoliittisine intresseineen, puhumattakaan kansallisesta maataloustukiaisbyrokratiasta. Virheet ja murheet mieluusti ripustetaan EU-komission kaulaan, kun tehottomuuksien aiheuttaja, jopa suunnittelija ja toimeenpanija, sijaitsevat usein paljon Brysseliä lähempänä.

Kun rakennerahastojen tavoitteena on ollut yhteiskunnallisen ja taloudellisenrakennemuutoksen tukeminen, tulisi kysyä, onko kansallinen tavoite, toiminta, rahoitus sekä toimintojen arviointi ollut likempänä rakennemuutoksen toteuttamista vai sen viivyttämistä? Olisiko "syyllinen" alueiden ja talouden taantumaan rakennerahastojen miljardeista huolimatta todellakin Brysselissä saakka? Kuka uskaltaa kysyä ja kuka vastata? Valtion – poliitikoista koostuvien - tilintarkastajien raportit ovat viitteellisiä, mutta julkisuudessa käsittelemättömiä dokumentteja. Millaisen arvion tuottaisikaan päätöksentekijöistä riippumaton asiantuntija?

Suomen kansallinen etu on tukea komissiota EU:n budjetin uudistamisessa. Nykyisellään EU:n varat haaskaantuvat miltei täysin maatalous- ja aluetukiin. Hukkaan heitettyjä maataloustukiaisia ja heikosti jäsenmaissa käytettyjä rakennerahastojen varoja on nopeasti vähennettävä ja painopistettä on siirrettävä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suomen, aluepolitiikan ja kansalaisten etu on käyttää yhteiset varat innovatiiviseen ja taloudellisesti stimuloivaan T&K-toimintaan. Lahonneiden rakenteiden pönkitys on viimein lopetettava.

Suurin osa suomalaisista on syntynyt Talvi- sekä Jatkosodan jälkeen. Köyhyys, kärsimys ja kuolema ovat nuorempien kokemuspiiristä kadonneet isovanhempien myötä. Suokoon Luoja ja historian henki viisautta ymmärtää olemassaolomme ehdot harmaantuvassa Euroopassa ja pienessä Suomessa, joka lopulta saattoi avata ikkunat Eurooppaan.

Juhani Pekkola

Viikko-Eteenpäin