Väärinkäsityksiä
Eläkeläiset ovat tunnetusti tunteneet tulleensa kohdelluiksi kaltoin, kun heiltä vietiin puoliväli-indeksi 1990-luvun lamavuosina. Sen mukaanhan eläkkeen muutokseen vaikutti hintojen nousu 50 prosentin voimakkuudella ja palkkojen nousu saman verran. Nykyisin käytössä olevan taitetun indeksin mukaan hintojen vaikutus eläkkeen nostamiseen on ollut 80 prosenttia ja palkkojen "vain" 20 prosenttia.
Taitettu indeksi on ollut syntymästään asti eläkeläisen tuntemista kirosanoista pahin ja yhteiskuntamme vääryyksistä suurin. Sillä on lyöty poliitikkoa päähän vaalista toiseen. Se on ollut ilmeisesti syynä kutakuinkin kaikkeen ikäihmisen pahoinvointiin, jos itkua ja vaikerrusta olen oikein ymmärtänyt.
Armoa taitettu indeksi ei ole saa vieläkään, vaikka se turvaa laskelmien mukaan tänä vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin eläkeläiselle palkansaajaa paremman ansiotason nousun.
Me työelämässä mukana olevat – puhumattakaan työttömistä tai opiskelijoista – emme ole aina täysin ymmärtäneet, mikä tuossa eläkkeen indeksissä on pielessä.
Että eläkkeissä on korotusten automaatti, on tuntunut oikeudenmukaiselta ja toimeentuloa turvaavalta systeemiltä. Muussa toimeentulon tuessahan oli se opintotukea ja työttömyysajan ansioturvaa on käynyt niin, että ne ovat jääneet 90-luvun lamavuosien tasolle ja osin tuet ovat reaalisesti jopa laskeneet. Eläkeläisille rapsahtaa sen sijaan euroja aina lisää nousivat hinnat tai palkat. Se on hiukan sama kuin tuottajien satokorvaukset. Valtio maksaa aina, tuli kato tai liika sato.
Duunari voisi muistuttaa siitäkin, että palkankorotukset tulevat – jos ovat tullakseen – pääosin siitä syystä, että palkansaaja on puurtanut työssä entistä enemmän ja tuottavammin. Työnantajalleen tuottamastaan lisäarvosta on ollut näin oikeus ja kohtuus ottaa itselleen osanen. Että siitä pitää oloneuvoksenkin saada osansa, on kinkkisempi kysymys ja harkinnan paikka. Voisi oikeutta väärinkäsityksenäkin pitää.
Repostelematta tunteita nostattavaa edunvalvonnan kysymystä enempää kysyn vielä sen verran, olisiko esimerkiksi tulevissa presidentinvaaleissa tähdellisempää puhuttavaa kuin se, mikä oli kunkin ehdokkaan panos taitetun indeksin syntyyn ja mitä mieltä he ylipäätään asiasta ovat. Jouduin näet seuraamaan jo kertaalleen sellaista vaaleja koskenutta keskustelua, jossa taitettu indeksi oli nousta presidentin huoleksi laitettavista asioista ykköseksi.
PÄIN NÄKÖÄ
Armoa taitettu indeksi ei ole saa vieläkään, vaikka se turvaa laskelmien mukaan tänä vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin eläkeläiselle palkansaajaa paremman ansiotason nousun.
* * *
Helsingin Sanomat teetti hiljattain tutkimuslaitoksella selvityksen kansalaisten sutautumisesta ulkomaalaisiin, maahanmuuttajiin ja vähemmistöihin (HS 12.11.). Sen tulosten mukaan perussuomalaisten kannattajat näyttävät poikkeavan selkeästi muiden puolueiden kannattajista.
Joka toinen persujen kannattaja esimerkiksi katsoi, että "joihinkin rotuihin kuuluvat ihmiset eivät kerta kaikkiaan sovi asumaan modernissa yhteiskunnassa". Joka kolmas heistä oli sitä mieltä, että olisi tunnustettava "se tosiasia, että jotkut kansat ovat älykkäämpiä kuin muut". Yli neljännes heistä tunnisti itsessään paljon tai melko paljon rasistisia piirteitä ja joka viides arveli, että ulkonäöltään ja kulttuuriltaan suomalaisista poikkeavat ovat ennustamattomia ja pelottavia.
Timo Soini mollasi tutkimuksen oitis tarkoitushakuiseksi. Hän ei nähnyt tuloksissa mitään huolestuttavaa. Kun presidentti Tarja Halonen pyydettynä kommentoijana puolestaan luki tuloksesta sen minkä kuka tahansa tutkija tai muu tuloksen tulkitsija olisi voinut todeta, että ilmeisesti "ihmiset, jotka tunnistavat itsessään rasismia, ovat päätyneet äänestämään perussuomalaisia", riehaantuivat ja loukkaantuivat persut kansanedustajia myöten niin, että innokkaimmat olivat jo viemässä presidenttiä saunan taakse kuin menneiden aikojen (?) muiluttajat konsanaan.
Pelottavinta Soinin ja hänen peesaajiensa reaktioissa on tietenkin se, että niissä kiistetään jenkkien uuskonservatiivien lailla tieteen ja tutkimuksen tulos ja tekeydytään poliittisen vainon uhreiksi. Ehkä mekin saamme seurata vielä joku päivä oikeudenkäyntiä siitä, oliko Darwin lopulta satusetä ja mahtoiko hän sittenkään tarkoittaa meitä valkoihoisia eurooppalaisia sepitellessään tarinaansa apinoiden jälkeläisistä.
No, menisihän se muun tosi-tv:n seassa, eikä edes jäisi henkiseltä tasokkuudeltaan niistä jälkeen.
