Kunta kuntoon
Kymen Sanomien (30.10) kysely Etelä-Kymenlaakson kuntien valtuutetuille paljasti, että päättäjän vastakarva seudun kattavaa suurkuntaa kohtaan on pysynyt kutakuinkin ennallaan.
Vain Pyhtään päättäjien joukossa on yksi kunta saanut selvästi lisää kannatusta. Nyt enemmistö Kotkan ja Pyhtään valtuutetuista näyttäisi kallistuvat viiden kunnan yhdistämiselle. Kaakonkulman kunnissa kannatetaan sen sijaan vahvasti joko nykyisiä kuntarajoja tai kahta kaupunkia eli voimien kokoamista Kotkan ja Haminan ympärille.
Tehdystä kyselystä ei voi suoraan päätellä, mitä seudun valtuustoissa tapahtuisi, jos ne saisivat käsiteltäväkseen esityksen uudesta suurkunnasta. Jotakin asian kiusallisuudestakin viestii, että Haminan valtuutetuista vain joka kolmas vaivautui vastaamaan kyselyyn, eikä into vastaamiseen ollut juuri sen suurempaa Miehikkälässä ja Virolahdella.
Mielenkiinnon vähäisyys voi kertoa siitäkin, ettei asiaa pidetä valtuustokauden lopun häämöttäessä ajankohtaisena. Myös Kotkan ja Haminan satamien yhdistämisellä lienee vaikutusta valtuutettujen mietteisiin. Tuon naimakaupan seuraushan oli, että ainakin Kotkan luottamusmiesportaan kärki lupasi pysyä hiljaa tämän valtuustokauden kuntien yhdistämisestä.
PÄIN NÄKÖÄ
Halusivatpa Etelä-Kymenlaakson nykyiset valtuutetut sitä tai tätä, on seudun kuntarakenne syytä ottaa vakavaan pohdintaan jälleen kerran juuri nyt.
* * *
Halusivatpa Etelä-Kymenlaakson nykyiset valtuutetut sitä tai tätä, on seudun kuntarakenne syytä ottaa vakavaan pohdintaan jälleen kerran juuri nyt.
Yksin vajaan vuoden päästä pidettävät kuntavaalit ovat riittävä syy keskustelulle ja mahdollisille selvityksille. Kuntalaisilla kun on oltava tiedossa äänestyskopille marssiessaan kaikkien puolueiden ja ehdokkaiden näkemykset seudun kuntarakenteesta ja tavoista turvata kuntapalvelujen saatavuus ja seudun kehittämisen eväät. Pahana en pitäisi sitäkään, että seudun kunnissa järjestettäisiin kuntavaalien yhteydessä kansanäänestys kuntarakenteesta. Sen pohjustamiseksi tarvittaisiin laajaa puheenpitoa ja selvityksiä.
Päivitetty näkemys kuntien määrästä seudulla tulisi olla myös siksi, että maan hallitukselta on luvassa joka tapauksessa linjaus kuntarakenteesta.
Kolmas ja tärkein peruste keskustelun tarpeelle on seudun viimeaikainen kehitys. Katsoi Kymenlaakson ja sen eteläisen osan miltei mitä tahansa tunnuslukua pitäisi ainakin kuntapäättäjille olla selviö, että petrattavaa on ja paljon.
Seudun korkea työttömyysaste, työpaikkojen kato, kuntien velkaantuminen, huolestuttava väestökehitys, liian vähäiset voimavarat kehittämistyössä, vaikeudet ylläpitää nykyistä palvelutasoa kuntapalveluissa ja saada riittävästi osaavaa henkilöstöä kuntiin eläköityvien tilalle sekä monet muut ongelmat kertovat siitä, että seudun olisi saatava puristettua itsestään lisää elin- ja vetovoimaa.
Kilpailussa muiden seutujen, kasvukeskusten ja pääkaupunkiseudun imun kanssa Kymenlaakso ei ole nyt kovin vahvoilla. Kuntarakenteen muuttaminen ei seudulta sen ongelmia poista, mutta antaa isompi ja voimakkaampi kunta nykyistä paremmat edellytykset ratkoa pulmia.
* * *
Olen esittänyt julkisesti aiemmin kuntapäättäjänä ja sittemmin toimittajana Etelä-Kymenlaakson kuntien yhdistämistä yhdeksi kunnaksi 1990-luvun puolivälissä alkaen. Tänä aikana on seudun kuntien päättäjien enemmistö torjunut ajatuksen koko ajan nähdäkseni pääasiassa siksi, että päättäjät pelkäävät omien asemiensa menettämistä. Asiallisemmat argumentit ovat olleet kovin vähäisiä.
Eniten minua ovat ihmetyttäneet ne päättäjät, joiden mielestä koko seudun kattava kunta on varmasti tulevaisuutta, mutta aika ei ole vielä sille kypsä. Raakile asia on heistä erityisesti siksi, että "oma itsenäinen" kunta on asukkaille niin tärkeä asia.
Ja höpön höpön. Meidän identiteettiämme muovaavat ihan muut asiat, kuin jokin hallintorakenne, käy ilmi monista tutkimuksistakin. Oma asuinalue, suku, harrastukset, ammatti, työpaikka ynnä monet muut asiat meille ovat tärkeitä, ei se, mikä sattuu olemaan asuinkunnan nimi ja koko. Pääasiahan meille asukkaille on, että palvelu pelaa ja vaikuttaa voi, kun siihen tulee tarvetta. Nämä ovat niitä järjestelykysymyksiä.
