Satusedille kyytiä
"Oikeiden johtopäätösten tekeminen tulee olemaan suomalaisille vaikeaa, koska olemme juuttuneet yksinkertaiseen moraaliseen asetelmaan, jossa Suomi on hyvis ja Kreikka pahis.
Se on fiktiota."
Näin herätteli suomalaisia eurooppalaiseen todellisuuteen ja euroalueen velkakriisin ymmärtämiseen toimittaja Elina Grundström tiistain Hesarin (18.10.) kolumnissaan.
Hänestä meillä ei ole syytä moralisoida kreikkalaisia ja muita eteläeurooppalaisia holtittomasta elämisestä yli varojen. Me kun olemme yhteisvaluutasta hyötynyttä Euroopan vahvaa ydintä.
Ei pidä uskoa myöskään poliitikkoihin (ja pääkirjoittajiin), jotka rakentavat nyt kilvan tarinaa asiansa hyvin hoitaneesta Suomesta, joka on laitettu Euroopan hulttioiden velkojen maksumieheksi, kolumnissa varoitellaan.
Olen itse yrittänyt todistella näilläkin palstoilla vuoden päivät, etteivät euroalueen heikkojen kansantalouksien ongelmat johdu pohjimmiltaan tuhlailusta, budjettivajeesta, korruptiosta tai heikon valtiotalouden tilan salailusta. Syy näiden valtiontalouksien velkakriisiin on euroalueessa, joka on hyödyttänyt valuutta-alueen vahvoja maita kuten Saksaa ja Suomea, ja joka on velkaannuttanut nopeasti esimerkiksi Irlantia, Kreikkaa, Espanjaa ja Portugalia.
Grundströmkin muistuttaa nyt Paul Krugmania siteeraten, että euroalueen pitikin avata EU:n köyhemmille maille lainahanat. Kun se siinä onnistui, ei näiden maiden hallituksilla itse asiassa edes ollut välineitä hallita velkarahan tuloa maahan.
Kriisin laukaisi muutaman vuoden takainen, Yhdysvalloista Eurooppaan levinnyt rahoituskriisi ja sitä seurannut talouskriisi. Tämä säikäytti sijoittajat, ja pankit alkoivat vetäytyä heikoista maista, jolloin seurauksena oli nyt päälle kaatunut euroalueen velkakriisi, todistelee Grundström.
PÄIN NÄKÖÄ
Oleellista minusta onkin nyt se, ettemme tyydy niin simppeleihin tarinoihin Euroopan hyviksistä ja pahiksista, joita "persuajattelu" meille jatkuvasti syöttää
* * *
Mikään yksittäinen kirjoitus euroalueen velkakriisistä, sen valuvioista ja todellisesta luonteesta ei ole tietenkään koko totuus parin viime vuoden tapahtumista Euroopan rahoitusmarkkinoilla ja valtiontalouksissa.
Oleellista minusta onkin nyt se, ettemme tyydy niin simppeleihin tarinoihin Euroopan hyviksistä ja pahiksista, joita "persuajattelu" meille jatkuvasti syöttää, ja joilla nostatetaan ja ruokitaan kasvavaa närkästystä ja suoranaista vihaa Euroopan unionia kohtaan.
Huonoa lopputulemaa tietää myös se, jos rakennamme itsestämme ja toisista Euroopan kansoista harhaisia ja katkeroittavia mielikuvia. Sellaisilla on ennenkin saatu aikaan lähinnä sotia ja muita selkkauksia ihmiskunnan historiassa.
Totuuden kaivelu kansan- ja valtiontalouksien toiminnasta, globaaleista valtarakenteista ja erilaisista häiriötilanteista taloudessa on tietenkin tärkeätä myös siksi, että vain näiden mekanismien parempi ymmärtäminen auttaa meitä pelastamaan se, mikä pelastettavissa on. Todellisuuden tutkailu on myös avain välttää vastaisuudessa nyt tapahtuneet kompuroinnit.
* * *
Euroopan unionin ja euroalueen ongelmien parempi ymmärtäminen on tärkeää suomalaisille tässä ja nyt myös presidentinvaalien läheisyyden vuoksi.
Itsestään selvää on, että suhtautumisesta unioniin tulee ja siitä rakennetaan tietoisesti keskeistä vaalien teemaa ja vedenjakajaa ehdokkaiden kesken. Kun kisassa ovat ehdokkaina Paavo Väyrynen ja Timo Soini, on tämä kaksikko jo takeena sille, että unioni ja euroalue tulevat kirotuiksi jokaikisessä vaalien alla käytävässä väittelyssä, jossa he ovat mukana. Varmana voi pitää myös sitä, että Euroopan "hulttiot" ja me hyvät ja kunnolliset tulevat nimetyiksi moneen otteeseen loppusyksyn ja alkutalven aikana.
Ennen noita tuomioita haluan liittyä puolestani siihen joukkoon, joka seisoo yhteisen Euroopan ja yhteisen unionin takana silloinkin, kun se on heikko ja vaikeuksissa. Oikea vastaus ongelmiin ei ole näet se, että pötkimme niitä pakoon. Oikea vastaus on koota voimat paremman Euroopan ja unionin puolesta tehtävään työhön. Tälle rakennelmalle kun on vaikea keksiä parempia vaihtoehtoja rauhan ja yhteistyön maanosan turvaamiseksi.
Siis missä EU, siellä mahdollisuus.
