Haminan kirjaston Kasper-sali täyttyi ääriään myöten, kun Paavo Lipponen päätti Kymenlaakso -päivänsä ympyräkaupunkiin.
”Edessä on suuntavaali”
Bild: Reijo Hämäläinen.
Sosialidemokraattien presidenttiehdokas Paavo Lipponen on valmis kulkemaan vaikka vastavirtaan, jotta eriarvoistava, suvaitsematon ja demokratiaa nakertava poliittinen trendi saisi vastavoimaa talven vaaleissa.
–Nyt on kysymys Suomen suunnasta. Sisäisesti mennään umpikujaan, jos vähemmistöä edustava trendi pääsee vallitsevaksi. Suomesta tulee hyvin ikävä maa, jos vähemmistöjen syrjiminen ja demokratian väheksyminen saavat lisää jalansijaan. Se johtaa paitsi henkiseen, myös taloudelliseen taantumaan, Lipponen sanoi Eteenpäin-lehdelle vieraillessaan sunnuntaina Kymenlaaksossa.
Suomen menestys perustuu hänen mukaansa keskinäiseen luottamukseen, ja siihen, että kaikki inhimilliset voimavarat ovat käytettävissä.
–Kaikkien tulisi ottaa nyt vastuuta asioista sen sijaan, että vain katsotaan vierestä. Tämä on minun perimmäinen viestini kansalaisille. Pitää näyttää, mitä Suomen kansan enemmistö todellisuudessa ajattelee ja mitä arvoja se kunnioittaa, Lipponen sanoo ja viittaa poliittisen ilmapiirin ja asenteiden kovenemiseen.
Suomesta tulee hyvin ikävä maa, jos vähemmistöjen syrjiminen ja demokratian väheksyminen saavat lisää jalansijaa.–Paavo Lipponen
Halosen linjalla perusarvojen puolesta
Lipponen haluaa tukea nyt maan hallitusta, kun se painiskelee suurten taloudellisten haasteiden kanssa. Viisastelua ulko- ja yläpuolelta se ei kaipaa, Lipponen viitannee varsinkin Sauli Niinistön suuntaan.
–Hallitus on lähtenyt puuttumaan kipeimpiin epäkohtiin, kuten nuorten syrjäytymiseen ja nuorisotyöttömyyteen. Se tarvitsee tukea tässä pyrkimyksessä, Lipponen sanoo.
Presidentinvaali on henkilövaali, mutta kyse on myös maailmankatsomuksesta.
–Emme halua sutta lammasten vaatteissa. Haluan jatkaa Tarja Halosen perinnettä, kun on kysymys hyvinvointivaltion puolustamisesta ja perusarvoista kuten demokratia, tasa-arvo ja vähemmistöjen kunnioittaminen. Nyt on liian helpolla päästy kalastelemaan sameissa vesissä menemällä siinä virrassa, joka puhaltaa aina äärioikealta asti, Lipponen katsoo.
Lelut pidettävä mukana leikissä
Lipponen kummastelee ennakointeja euroalueen hajoamisesta. Ymmärrystä eivät saa myöskään joidenkin presidenttiehdokkaiden esitykset Suomen irrottamisesta eurosta.
–Markkinat odottavat, että asiat otetaan hallintaan. Se on kiinni poliittisista päätöksistä. Ja poliittista tahtoa on ennen kaikkea Saksassa, Ranskassa ja Suomessa.
–Se tästä vielä puuttuu, että me kesken suuren ponnistuksen ottaisimme lelut leikistä. Silloin toteutuisi pahin mahdollinen. Ensiksikin olisimme heikentämässä poliittisesti ja taloudellisesti euroa. Me joutuisimme myös ottamaan vastaan täydellä voimalla kaiken sen, mikä sen jälkeen seuraa. Pahimmassa tapauksessa seurauksena olisi sellainen lama, että sellaista ei ole nähty, Lipponen varoittaa.
Suomi ei jouda marginaaliin
Euroalueen tilalle Suomen pitäisi hakea jotakin yhteistyötä, mutta mistä sellaista löytyisi, Lipponen kyselee.
–On täyttä päiväunta, että Ruotsin, puhumattakaan muiden pohjoismaiden kanssa saataisiin mitään aikaan. Ruotsissakin hallituksen ministerit valtiovarainministeri etunenässä ovat sitä mieltä, että pitäisi liittyä euroon. Me kulkisimme eri suuntaan, Lipponen torjuu Paavo Väyrysen ajatukset pohjoismaisesta valuuttayhteistyöstä.
Suomelle lähtö euroalueesta merkitsisi poliittista marginalisoitumista kertaheitolla.
–Eurohan on Euroopan unionin ydin. Aikanaan ajateltiin, että euro oli erillinen ratkaisu. Me kuitenkin liityimme sellaiseen unioniin, joka oli perustettu tosiasiassa euron varaan. Saksan ja Ranskan kompromissillahan synnytettin euro ja EKP, Lipponen muistuttaa.
Markan haikailijoille Lipponen muistuttaa, millaisessa pyörityksessä oma valuutta oli 1990-luvulla.
–Sellaista me emme enää toivo takaisin. Euroon liittymällä saatiin vahvaa tukea talouden toipumiselle ja korkojen laskulle, Lipponen sanoo.
Niinistö lurjustelee
Lipponen moittii kovin sanoin Sauli Niinistöä, joka pitää pyrkimystä suurempiin kuntiin vain muoti-ilmiönä.
–Niinistö kalastelee ääniä puhumalla asioista, joista ei ole tosiasiassa mitään vastuuta. Onko nyt tosiaan niin, että Niinistön mielestä kuntarakenteen uudistaminen on väärä suunta? Minusta se on lurjustelua kerta kaikkiaan, että tällä tavalla tavoitellaan keskustalaisia ääniä, Lipponen moittii.
Hän pitää tavattomana, että Niinistö puheillaan vetää hallitukselta mattoa jalkojen alta.
–Ne osoittavat myös vakavaa ymmärtämättömyyttä siitä, mihin tässä pyritään. Nyt tarvitaan riittävän vahvoja peruskuntia. Vaihtoehto on se, että kunnat ovat holhouksessa, Lipponen sanoo.
Hän muistuttaa, että vahvat peruskunnat vähentävät oleellisesti tarvetta pitää yllä kallista keskushallintoa. Nekin voimavarat tulisi saada hallinnon sijaan kuntien palvelujen.
