Seija Ilmakunnas on samaa mieltä Joseph Stiglitzin kanssa siitä, että finassimarkkinoiden sääntelyä on kiristettävä, ettei kuplatalouksia pääse syntymään.
Suomen talouskasvun jatkumiselle on edellytykset
Bild: Veli-Pekka Kelloniemi
Palkkaneuvottelujen alla on synkistelty Suomen talouden kasvunäkymistä. Euroopan talouskriisi ja kestävyysvaje painavat päälle.
–Esimerkiksi Teknologiateollisuuden kohdalla kyseessä on ollut myös taktisesta kuviosta. Elinkeinoelämällä ei ole ollut tarvetta muistuttaa, miten esimerkiksi euron arvon aleneminen hyödyttää vientiteollisuutta, totesi Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas lauantaina Kotkassa Kymen demareiden yhdessä TSL:n kanssa järjestämällä talouskurssilla.
Synkistely kuuluu VM:n toimenkuvaan
PT:ssä ei jaeta valtiovarainministeriön pessimistisiä näkemyksiä talouden kasvusta.
Ilmakunnaksen mukaan puolestaan valtiovarainministeriön "toimenkuvaan" kuuluu perinteisesti synkistellä talousnäkymistä, ettei vain lähdetä löysäilemään ja kasvattamaan hyvinvointivaltiota.
–PT:ssä ei jaeta valtiovarainministeriön pessimistisiä näkemyksiä talouden kasvusta. Talouden kasvu hiipuu ja voi käydä tilapäisesti miinuksellakin, mutta mistään pysyvästä kuopasta ei ole kyse. Mitkään talouden perusedellytykset eivät ole menneet sijoiltaan.
Ilmakunnas muistuttaa alkuvuoden olleen suhteellisen vahvan talouskasvun aikaa.
–Palkkasummakin on kehittynyt viidellä prosentilla edellisestä vuodesta. Työllisyys on ollut kasvussa. Vuoden 2009 notkahdus ei ole jättänyt pysyvää lovea kykyymme sopeutua maailman markkinoiden muutokseen.
Tiukka reunaehto problemaattinen
Ilmakunnas on huolissaan valtion mahdollisessa tavasta reagoida hitaan talouskasvun aikana.
–Hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, ettei työn verotusta tulla kiristämään. Tällainen tiukka reunaehto on problemaattinen. Työn verotus on progressiivista ja tuloeroja tasoittavaa. Jos kunnat joutuvat paikkaamaan valtion verotusta, se lisää tuloerojen kasvua ja laittaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan asuinkunnasta riippuen.
Veronkorotuksen vaihtoehtona on kokoomusleirin kannattama valtion menojen leikkaaminen.
–Leikkauksissa on se riski, että ne syövät talouskavua.
Vientimaillamme menee hyvin
Ilmakunnas vakuuttaa, että Suomen talouskasvun jatkumiselle on edellytykset, sillä vientimaissamme Saksassa, Ruotsissa ja Venäjällä kasvu jatkuu.
Naftaliinista kaivettu raamisopimus nostaa sekin palkansaajien ostovoimaa ensi vuonna prosentilla.
–Yksityinen kulutus on avainasemassa kun vientinäkymät heikkenevät.
Uhkana on vain se, että Euroopassa "sössitään pahasti".
Kierteelle pitää saada stoppi
PT:n johtajan mukaan Euroopan talouskriisin hoidossa on virheellisesti kiinnitetty huomiota vain valtioiden velkaongelmaan.
–Se on pikemminkin oirepuolta kuin sitten ongelman ydintä.
Nyt oiretta koetetaan hoitaa euromaiden julkisten kulujen kiristyksellä, joka johtaa pahaan kierteeseen.
–Ongelmamaiden ja varmuuden vuoksi AAA-maidenkin julkisen sektorin leikkaukset syövät ostovoimaa, se taas syö naapurimaan vientimahdollisuuksia, se taas johtaa siihen, että siellä joudutaan leikkaamaan taas lisää. Tälle pitäisi saada stoppi.
Ilmakunnas viittaa nobelisti Joseph Stiglitzin ajatuksiin siitä, etteivät kiristykset auta valtioita saamaan talouttaan kasvuun.
–Ratkaisuksi Stiglitz esittää sitä, että vahvojen euromaiden tulisi harjoittaa elvyttävää talouspolitiikkaa.
Myös Euroopan keskuspankin pitäisi osallistua aktiivisemmin kriisimaiden auttamiseen.
–Saksalla on huoli inflaatiosta, mutta kriisiin ei ole oikein muita nopeita ja riittävän tehokkaita lääkkeitä kuin tinkiminen EKP:n tiukasta mandaatista.
Saksa harjoittanut "epäilyttävää politiikkaa"
Saksalla onkin oma suuri osuutensa talouskriisin kärjistymisessä.
–Saksassa työvoiman hinnan kehitys on ollut erittäin alhaista, palkat ovat polkeneet miltei paikallaan viimeiset kymmenen vuotta. Tällaista epäilyttävää politiikkaa harjoittamalla se on saanut kilpailuetua muihin euromaihin verrattuna samalla tavoin kuin Irlanti on saanut alhaisesta yritysverostaan.
Kilpailuedulla hankkimaansa varallisuutta Saksa on sitten välittänyt pankkiensa kautta luottoina kriisimaille.
Mutta kuinka saada Saksa kääntämään kurssissa solidaarisempaan suuntaan muita euromaita kohtaan?
–Euroopan talouskriisin ratkaisijoiksi pitäisi löytyä johtajia, jotka ovat valmiita vaikka uhraamaan omat virkansa.
