Työministeri Lauri Ihalaisen ympärillä riitti keskustelijoitaa, kun tämä vieraili demareiden kojulla Kotkan suurmarkkinoilla.
”Kuljetusten on oltava raamissa”
Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) arvioi, ettei työmarkkinoiden raamisopimus pysy koossa ilman kuljetusalan saamista mukaan ratkaisuun.
–Osapuolethan määrittelevät ensin, onko raamiratkaisu edustava. Edustavuus edellyttää kuitenkin sitä, että tavara kulkee myös maailmalle. En usko, että työnantaja lähtee ratkaisuun, jos logistiikka on siitä ulkona, Ihalainen sanoi vieraillessaan viime viikonloppuna Kotkassa.
Ihalaisen mukaan myös valtiovallan toimenpiteet on sidottu ratkaisun edustavuuteen.
–Toivotaan niin, että liitot lähtevät mukaan raamiratkaisuun. Teknologiateollisuuden avaus oli tässä suhteessa kovin tärkeä ladun avaus muille aloille. Mutta on tässä vielä monenlaista vaihetta, jotta ratkaisu olisi kasassa, Ihalainen lisää.
Työn alla olevalla raami-sopimuksella, joka toivon mukaan menee marraskuussa satamaan, on sisältöään suurempi merkitys.–Lauri Ihalainen
Hallitus tehnyt voitavansa
Ihalaisen mukaan tärkeimmät hallituksen työvälineet epävarmassa taloudellisessa tilanteessa ovat tälläkin kertaa valtion finanssipolitiikka ja työmarkkinapolitiikka.
–Työn alla olevalla raami-sopimuksella, joka toivon mukaan menee marraskuussa satamaan, on sisältöään suurempi merkitys. Jos luomme tätä kautta ennustettavuutta ja uskottavuutta talouteen, niin on sillä iso merkitys koko kansantaloudelle, Ihalainen korostaa.
Hän pitää myös hallituksen hötkyilemätöntä budjettilinjaa uskottavana.
–Jos sitten ympäröivä maailma muuttuu, niin totta kai pitää reagoida ajassa. Ensimmäinen vaihe tähän on ensi keväänä, kun katsotaan kehyksiä ja maailmantaloutta. Nyt on tehty säästöjä, ja toisaalta veronkorotuksia ja uudelleen kohdennuksia. Jälkimmäiset liittyvät työllisyysmäärärahoihin ja syrjäytymisen ehkäisemiseen, Ihalainen muistuttaa.
Työttömyys ei ehkä lisäänny
Huolimatta runsaista irtisanomisuutisista ei Ihalainen odota vielä työttömyyden kasvua ensi vuonna.
–Ennusteemme on se, että työllisyyden parantuminen taittuu ja se jämähtää paikoilleen. Meidän arviomme on, ettei työttömyys kuitenkaan kasva ensi vuonna, Ihalainen sanoo.
Hän muistuttaa, että palvelualoille on tullut vuosittain noin 30 000 työpaikkaa.
–Epävarmuus maailmanta-loudesta on suurta, ja se heijastuu aina maahan, joka on viennistä riippuvainen, Ihalainen muistuttaa.
Kolme maata Suomelle tärkeitä
Ihalaisen mukaan Suomessa on syytä toivoa, että kolmessa maassa menee hyvin.
–Saksa, Ruotsi ja Venäjä ovat tärkeimmät vientimaamme. Olemme kovin haavoittuvia juuri vientimahdollisuuksillemme. Tämän vuoksi Euroopan kriisi ei ole meille lainkaan yhdentekevä, Ihalainen sanoo.
Tänä vuonna Suomen talouskasvuksi on ennakoitu 3,5 prosenttia.
–Valtion budjetti on rakennettu sen varaan, että ensi vuonna kasvuprosentti on 1,8. Se on eurooppalaisittain korkea. Jos me sitten siirrymme useaksi vuodeksi totuttua hitaampiin talouskasvun vuosiin, on sillä jollakin viiveellä heijastusvaikutuksia työllisyyskehitykseen, Ihalainen sanoo.
Lomautuksista irtisanomisiin
Lauri Ihalainen arvioi, että yritysten viimeaikaiset irtisanomiset kertovat niiden tekemästä valinnasta.
–Minulla on jotenkin sellainen tutina, että tämän epävarmuuden keskellä yrityksemme käyttäytyvät nyt niin, että mennään irtisanomismenettely kärjessä. Vuoden 2008 kriisissä edettiin enempi lomautusten kautta. Ajateltiin, että montun yli päästään lomautuksilla eikä osaavaa työvoimaa päästetä karkuun, Ihalainen päättelee.
Suomalaista lomautusjärjestelmää matalasuhdanteessa suositteleva Ihalainen pitää sitä melko poikkeuksellisena Euroopassa.
–On se pehmoisempi tapa vastata menekkivaikeuksiin kuin se, että ihmisiä sanotaan irti, hän muistuttaa.
Yt-menettely ennakoivaksi
Ihalainen uskoo erityisesti Kymenlaaksoa kurittavan teollisuuden rakennemuutoksen jatkuvan edelleen.
–Nyt onkin kyse siitä, miten pystyisimme paremmin ennakoimaan näitä tilanteita. Meidän pitäisi kehittää "ennakoivat yt-neuvottelut", sanan myönteisessä merkityksessä. Ongelmia ratkotaan nyt liikaa vasta, kun kriisi on päällä, jolloin korvaavia toimia päästää miettimään turhan myöhään. Jollakin tavoin ennakoitavuutta tulisi lisätä rakennemuutospaikkakunnilla, Ihalainen miettii.
Elinkeinoelämä nuoria pestaamaan
Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa Ihalainen kiinnittäisi huomiota nuorten elämän riskikohtiin.
–Ensimmäinen kohta on se, ettei peruskoulun jälkeen hakeuduta lainkaan toisen asteen koulutukseen. Toinen kohta liittyy keskeyttämiseen, jossa tarvittaisiin käytännön taitoja korostavia ratkaisuja. Kolmas paikka on se, kun nuori ei saa tutkinnon suoritettuaan ensimmäistä työ- tai harjoittelupaikkaa.
–Nyt pitäisi keskustella siitä, millä edellytyksillä elinkeinoelämä voisi ottaa nuoria työhön nykyistä herkemmin, Ihalainen sanoo.
