Niilo Virkkunen ja Mauno Kuusela pystyvät kertomaan Heinolan Työväentalon ja työväenyhdistyksen tarinaa aina 1940-luvulta saakka.
Heinolassa demarien nousu lähti evakoista
HEINOLAN Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys viettää 120-vuotisjuhliaan, juhlat ovat lauantaina ja pääpuhujaksi on saatu presidenttiehdokas Paavo Lipponen.
Eräät kaksi merkittävää henkilöä yhdistyksen viime vuosikymmeniltä ovat Niilo Virkkunen ja Mauno Kuusela.
Virkkunen toimi yhdistyksen taloudenhoitajana vuosina 1973-2001. Hän liittyi Sos.dem. Nuoriso-osastoon jo vuonna 1946. Kuusela puolestaan kävi vanhalla työväentalolla ensimmäistä kertaa vuonna 1949, talon vahtimestarin poikana.
Yhdistys sai 40-luvun lopulla takaisin ensin kommunisteille ja sitten suojeluskuntalaisille menettämänsä työväentalon.
Heinola oli pitkään porvarien johdossa, mutta siirtokarjalaisten tulo Käkisalmen ja Jaakkiman alueilta sodan jälkeen muutti asetelmat.
– Siirsivät porukkaa vaneritehtaalle töihin. Siitä demarien nousu alkoi, Niilo Virkkunen muistelee.
Mauno Kuusela muistuttaa, että demarien ja kommunistien välillä oli tuolloin kovaa vääntöä. 15 vuodessa vaaka kallistui demareille.
– Mutta 1960-luvulla yhteistyö alkoi jo sujua. Heinola oli vasemmistoenemmistöinen kaupunki pitkään.
Kuusela kertoo työväentalon toimineen aamusta iltaan.
– Enemmänkin se oli sosiaalista toimintaa. Toiminta väheni, kun tuli muita aktiviteettejä kuten tv 1960-luvun lopussa.
Virkkunen muistelee kuinka 60-70-lukujen taitteessa purettiin työväentalo ja otettiin lainaa neljää vuokrataloa varten.
– Lainat jouduimme takaamaan henkilökohtaisesti, että saimme lainaa.
Yhdistyksellä on ollut vahva, keskeinen asema Heinolan politiikassa. Yhdistyksen riveistä on tullut lukuisa määrä valtuuston puheenjohtajia (tällä hetkellä Hannele Rämö) ja hallituksen puheenjohtajia.
Myös kaupunginjohtajia kuten Pauli Ihamäki tai Jarkko Paronen, on ollut yhdistyksen jäseninä.
Yhdistys on asettanut sotien jälkeen aina oman kansanedustajaehdokkaan. Erja Lahikainen on myös toiminut kansanedustajana (1991-1995).
Isohko muutos Heinolassa tapahtui 90-luvun puolivälissä, kun vaalipiiri muuttui Mikkelistä Hämeeseen.
– Heinola oli vaiheittumisvyöhyke. Siirryimme Mikkelin etujoukoista Hämeen takajoukoksi. Elinkeinoelämä oli suuntautunut etelään, kuten myös kuntayhteistyö, mutta valtionhallinto Mikkeliin.
Niilo Virkkuselle yksi muistiin painuneista hetkistä oli vuoden 1966 eduskuntavaaleissa.
– Puoluesihteeri Kaarlo Pitsinki kiersi "jo riittää" -teemalla maata ja kävi myös Heinolassa helikopterilla, Nipa vinkkaa puoluetoimistolle.
Työväenyhdistyksen seuraava haaste on presidentinvaalit. Ensi syksynä 167-jäseninen yhdistys aikoo asettaa kunnallisvaaleihin 50 ehdokasta.
Kuusela toimii yhdistyksen johdossa vuoden loppuun. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin duunari Hannu Ulmanen.
Jarkko Nissinen
Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den.
