Ahveniston maauimalan rapistumiselle on tulossa loppu. Hämeenlinna aloittaa ensi vuonna uimalan kunnostuksen suunnittelun. Altaaseen tulee muun muassa lämmitys, mikä pidentää altaan käyttöaikaa keväästä syksyyn. Tällä viikolla valmistuu myös koko Ahveniston alueen kehittämistä koskeva selvitys.
Ahveniston olympia-areenan kunnostus käynnistyy
AHVENISTON maauimalan, vuoden 1952 olympialaisten nykyaikaisen viisiottelun yhden suorituspaikan, rapistumiselle on tulossa loppu. Hämeenlinnan kaupunki käyttää ensi vuonna 200 000 euroa uimalan kunnostuksen suunnitteluun ja vuodelle 2013 on varattu rakentamiseen rahaa 1,8 miljoonaa euroa. Rakentamiseen tulee lisäksi valtion tukea 700 000 euroa.
Talouden suhdanteet ovat heilutelleet Museoviraston suojeleman maauimalan kunnostussuunnitelmia. Viimeksi vuonna 2009 oli kunnostus käynnistymässä, mutta Hämeenlinnan kaupungin talous sukelsi taantumaan ja suunnitelma pantiin jäihin. Valtio suostui tuolloin siirtämään kunnostukseen luvattua tukea. Tuki on jälleen katkolla. Ellei maauimalan kunnostus ala vuonna 2013, joutuu Hämeenlinna vastaamaan hankkeen kustannuksista yksin.
Kannen alle säilöön
Hämeenlinnan kaupunki haki jo ennen vuotta 2009 erilaisia ratkaisuja maauimalalle, kun suojelupäätöksen takia sitä ei voinut purkaa.
Museovirastolle esitettiin huonoon kuntoon rapistuneen olympia-altaan "säilömistä" muun muassa peittämällä se siirrettävällä betonikannella tai täyttämällä hiekalla. Museovirastolle tämä ei kelvannut.
– Hämeenlinnassa ei olla kulttuurivihamielisiä. Kaupunki ei haudannut Ahveniston maauimalan kunnostusta, hanketta siirrettiin odottamaan parempaa taloudellista aikaa, Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo muotoilee.
Kunnostus tai raunioituminen
Ahveniston maauimalan kunnostus on pitkään jakanut mielipiteitä Hämeenlinnassa. Hämeenlinnan valtuusto kuitenkin viime kokouksessaan kannatti maauimalan kunnostamista äänin 51-8.
Altaan vieressä on Ahvenistonjärvi, joka on kaupungin suosituimpia kesänviettopaikkoja. Juha Isosuo myöntää, että uuden maauimalan rakentaminen suositun uimarannan viereen ei olisi järkevää. Tilanne on toinen vanhan – ja suojellun – maauimalan tapauksessa, jossa kaupungin vaihtoehtoina on joko kunnostaa allas tai antaa sen jatkaa rapistumistaan.
Isosuo pitää olennaisena, että kunnostettavaan altaaseen tulee lämmitys.
– Maauimalaa suunniteltaessa pitää miettiä, kuinka se palvelee parhaiten kaupungin asukkaita. Samalla pitää miettiä koko aluetta eli kuinka koko Ahveniston aluetta voidaan kehittää. Se virhe Ahvenistolla on tehty, että alueen kehittäminen on unohtunut maauimalakeskustelun alle, Isosuo sanoo.
Heikki Sihto
Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den.
