VALIKKO

Kokoomuksen Marttinen: Hallituksen etsittävä tälle vuodelle vielä lisäsäästöjä – ryöpyttää SDP:n Mäkystä

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen.

Hallituksen kehysriihtä valmistellutta työryhmää johtaneen Matias Marttisen (kok.) mukaan hallitus on sitoutunut etsimään tarvittavat lisäsäästöt, joilla alijäämämenettelyyn joutuminen tänä vuonna vältetään.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoi eilen Demokraatille, että lisäsopeutuksia on tehtävä tänä vuonna vielä noin 200-300 miljoonalla kehysriihen rajuista sopeutuksista huolimatta. Tavoitteena on pitää julkisen velan suhde bkt:hen alle 3,5 prosentissa.

Tarkoittaako se sitä, että nyt sitä summaa pitää etsiä?

– Tarkoittaa. Kyllä. Tämä on ollut lähtökohta koko ajan meidän työryhmän työssä. Meidän fokus on ollut koko ajan, että miten vuosi 2025 ja siitä eteenpäin hoidetaan. Tiedossa on ollut myös se, että hyvin todennäköisesti tälle vuodelle täytyy tehdä toimenpiteitä. Nyt se rupeaa varmistumaan, kun VM saa laskentaansa ja valmisteluaan eteenpäin. Sen mukaan mitä tarvitaan uusia toimenpiteitä, niin ne myös tehdään, jotta alijäämämenettely voidaan välttää, Matias Marttinen kommentoi Demokraatille perjantaina eduskunnassa.

Eilen Ylen A-Talkissa Marttinen jo ennakoi olevan mahdollista, että hallitus joutuu leikkaamaan lisää.

Se mistä sopeutetaan on Marttisen mukaan kysymys, jota täytyy kysyä hallitukselta.

– Meidän työryhmän työ on päättynyt. On hallituksen harkinnassa miten asia hoidetaan, mutta luotan budjettipäällikön arvioon siitä, että mikä sopeutustason täytyy olla.

Orpo on ollut sitä mieltä, että tämä (kehysriihessä tehdyt sopeutukset) riittää. Olet eri mieltä kuin Orpo?

– Ei. Olemme pääministerin kanssa samoilla linjoilla siitä, että näillä päätetyillä toimenpiteillä päästään jo hyvin pitkälle. Nelikko (hallituspuolueiden puheenjohtajat) on todennut, että tarvittavat toimenpiteet tämän vuoden osalta tehdään. Nyt on pidettävä huolta, että päätökset saadaan toimeenpantua ja sitten seurataan tilannetta.

– Meidän työryhmän huomio on ollut vuodessa 2025 ja eteenpäin. Olemme sopineet ja todenneet, että VM huolehtii lisäbudjettiprosessissa tämän vuoden osalta tehtävistä tarvittavista toimenpiteistä. Hallitus on täysin sitoutunut siihen, että emme joudu alijäämämenettelyyn. Nyt sopeutustaso tarkentuu, minkä budjettipäällikkö onkin tuonut esille. Hallitus on todennut, että ne toimet tehdään sitten.

Eli tänä vuonna voidaan joutua vielä sopeuttamaa lisää?

– Kyllä. Se on minusta päivänselvä asia.

Matias Mäkynen (sd.) väitti X:ssä, että VM arvioisi tietoisesti alakanttiin sopeutusten vaikutuksia kasvuun ja saisi sitä kautta hyvän syyn leikata lisää. Miten vastaat tähän?

– Kun puolueet hallitusvastuussa ovat aikaisemmin luottaneet valtiovarainministeriön tekemään virka-arvioon ja laskentaan, niin nyt näyttää siltä, että demarit ovat kyseenalaistaneet esimerkiksi budjettiosaston rakenneyksikön laskelmat työllisyysvaikutuksista. On aika vakava paikka, jos oppositiopuolueen varapuheenjohtaja kyseenalaistaa valtiovarainministeriön riippumattoman virkavalmistelun, joka liittyy siihen millä tavoin sopeutustoimet vaikuttavat meidän tulevien vuosien kasvuun. Minusta tämä on aika vakava syytös, jota yksikään vastuullinen poliitikko ei voi heitellä vain mukamas Twitter-keskusteluna. Siihen on hyvä osoittaa jotakin tukea.

– Pidän todella huolestuttavana sitä, että varsinkin SDP:n osalta heillä yleistyy se, että he kyseenalaistavat virkamiesten tekemään valmistelua. En ole ihan varma, että ymmärtävätkö he, että mitä he ovat tässä tekemässä. He horjuttavat luottamusta riippumattomaan virkavalmisteluun, johon kaikki hallitukset ovat omaa valmisteluaan pohjanneet.

Mäkynen kirjoittaa X:ssä, että VM arvioi muistionsa mukaan tietoisesti alakanttiin finanssipolitiikan kertoimen.

– Arvioimalla kertoimen ”varovaisuusperiaatteella” alakanttiin muodostuu riski, että leikkausten vaikutus kasvuun onkin suurempi ja kasvu ensi vuonna vielä arvioituakin heikompaa. Sen myötä hallitus jää taas tavoitteistaan, ”yllättyy” ja leikkaa puoliväliriihessä lisää, Mäkynen kirjoittaa.

AVAINSANAT

”Huonosti harkittu ja asiaton” – Saarikolta moitteet puolueensa nuorisojärjestön seksityöavaukselle

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Vantaalla 27. huhtikuuta.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko pitää puolueensa nuorisojärjestön ulostuloa seksityöstä asiattomana.

– Keskustanuorten ulostulo seksityön yhdistämisestä maaseudun elinvoimaan oli mielestäni huonosti harkittu ja asiaton, eikä vastaa käsitystäni maaseudun elinvoiman edistämisestä ja mahdollisuuksista. Keskusta arvostaa suomalaista maaseutua ja sen ihmisiä korkealle, Saarikko kirjoittaa Facebookissa.

Keskustanuoret ilmoitti sunnuntaina viestipalvelu X:ssä linjanneensa valtuuskunnassaan, että seksityöstä voisi tulla “maaseudun kantava elinkeino”.

Keskustanuorten puheenjohtaja Jere Tapio kertoi STT:lle, että järjestö kannattaa Oikeus työhön -kansalaisaloitetta. Aloitteen tavoitteena on nostaa seksipalveluiden myynti muiden elinkeinojen rinnalle.

Saarikko kertoo paneutuvansa seksityötä käsittelevään kansalaisaloitteeseen, mikäli se aikanaan saa tarvittavan määrän allekirjoituksia edetäkseen eduskuntakäsittelyyn.

– Ensisijaisesti en näe tarvetta rinnastaa seksityötä muihin elinkeinoihin, hän sanoo.

– Keskustanuoret on itsenäinen ja rohkea toimija, niin sen pitääkin olla. Virheistä ei pidä lannistua, vaan oppia. Puolue tarvitsee nuoria, uuden sukupolven tekijöitä.

KESKUSTANUORTEN Jere Tapio kertoi STT:lle, että seksityön nostaminen muiden elinkeinojen joukkoon otettiin Keskustanuorten poliittiseksi linjaksi Pohjois-Pohjanmaan keskustanuorten aloitteen pohjalta.

Aloite seksityöstä hyväksyttiin valtuuskunnassa yksimielisesti. Valtuuskunta on Keskustanuorten valtakunnallinen kevätkokous, johon järjestöt voivat tuoda omia aloitteitaan.

Tapion mukaan nykyinen parituspykälä on ongelmallinen ja johtaa siihen, että seksipalveluiden myyjien on lähes mahdotonta järjestää työterveyshuoltoa, pankkipalveluja tai toimitilojen vuokraamista.

Tällä hetkellä seksityö on Suomessa sallittua, jos se tapahtuu täysi-ikäisten henkilöiden kesken, täysin vapaaehtoisesti ja yksityisissä tiloissa.

Tapio kertoi sunnuntaina, että keskustelua käytiin linjauksen otsikoinnista.

-  Sehän on ehkä tällainen nuorisojärjestölle ominaisen räväkkä ja vähän pilkettä silmäkulmassa mukana.

Tapio uskoo, että nuorisojärjestön linjauksesta herää keskustelua emopuolueessa. Hän näkee, että se on paikallaan.

-  Harmillisen vähän ehkä tämä kansalaisaloite ja tämä ydinongelma, jota tässä kuitenkin nostetaan esille, on saanut näkyvyyttä tähän mennessä.

Linjauksesta kirjoitti ensin Iltalehti.

AVAINSANAT

Ulkopoliittisen instituutin johtajaksi 21 hakijaa – listalla myös Mika Aaltola

Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtaja Mika Aaltola (kuvassa) hakee jatkokautta tehtäväänsä. Aaltola on ehdolla myös EU-parlamenttiin kokoomuksen listoilla.

Upin johtajan paikan hakuaika päättyessä johtajan paikkaa oli hakenut 21 henkilöä.

Aaltola kertoo viestipalvelu X:ssä, että jos tulee eurovaaleissa valituksi, sitoutuu hän toimimaan Euroopan parlamentissa.

-  Pyrkimys on käyttää tietotaitoani Suomen hyväksi Euroopassa. Sama motivaatio liittyy Upi-työssä jatkon hakemiseen, Aaltola perustelee.

Aaltola oli presidentinvaaleissa ehdolla valitsijayhdistyksen ehdokkaana ja keräsi ensimmäisellä kierroksella reilut 47  000 ääntä.

Aaltolan lisäksi hakijoiden joukossa on muun muassa Upin ohjelmajohtaja Juha Jokela sekä nykyään Tampereen yliopiston kansainvälisten suhteiden professorina toimiva Hiski Haukkala, joka on työskennellyt muun muassa presidentti Sauli Niinistön kansliapäällikkönä ja ulkopoliittisena neuvonantajana.

HAKIJOIDEN joukossa on monia tunnettuja tutkijoita, jotka ovat olleet julkisuudessa esillä kommentoimassa ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä esimerkiksi presidentinvaalien, Suomen Nato-jäsenyyden tai Ukrainan sodan yhteydessä.

Listalla ovat muun muassa Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg, Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Hanna Ojanen sekä Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik.

Ehdolla ovat myös sotatieteen tutkija, dosentti Ilmari Käihkö, Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus Taprin tutkimusjohtaja Marko Lehti ja hybridiosaamiskeskuksen tutkimus- ja analyysijohtajana toiminut Venäjän-tuntija Hanna Smith. Upin tutkijoista johtajan paikkaa tavoittelevat myös vs. apulaisjohtaja, Kiinan-tutkija Mikael Mattlin sekä vanhempi tutkija Teemu Tammikko.

Johtajan valinnasta päättää Upin hallitus. Haastatteluun valittujen hakijoiden haastattelut on määrä pitää kesäkuussa. Johtaja valitaan viisivuotiskaudelle, joka päättyy vuoden 2029 lopussa.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 18.51 ja korjattu kirjoitusvirhe Aaltolan nimessä.

AVAINSANAT

Helsinki tehostaa päätöksenteon lapsivaikutusten arviointia

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Johanna Laisaari (sd.).

Lapsivaikutusten arvioinnista tulee yksi Helsingin kaupungin päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin menetelmistä ja systemaattisesti käytetty apuväline päätösesitysten laatimisessa lapsen oikeuksien näkökulmasta.

Asiasta tiedottaa Helsingin kaupunki.

Lapsivaikutusten arviointi on yksi prosessin vaihe silloin, kun valmistellaan päätösehdotuksia lautakunnille tai kaupunginvaltuustolle. Päätösvalmistelun alkuvaiheessa valmisteltavaa asiaa tarkastellaan lapsen oikeuksien näkökulmasta ja päätetään, tarvitseeko valmisteltava asia tarkempaa ja laajempaa lapsivaikutusten ennakkoarviointia.

Lapsivaikutusten arviointi on tehtävä silloin, kun valmisteltavalla asialla on merkittäviä vaikutuksia alle 18-vuotiaiden lasten tai lapsiryhmien hyvinvointiin. Ennakkoarvioinnin tavoitteena on tunnistaa etukäteen, miten valmisteltava päätösesitys vaikuttaa lapsen oikeuksien toteutumiseen sekä lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin, terveyteen, arjen sujumiseen tai lasten oppimiseen. Ennakkoarviointi mahdollistaa myös vaikutusten arvioinnin seurannan päätöksenteon jälkeen. Lapsivaikutusten arvioinnilla voidaan myös saada tietoa erilaisissa tilanteissa olevien lasten ja nuorten asemasta.

– Pidän erittäin tärkeänä, että Helsingissä on tehty kaupunkiyhteisesti lapsivaikutusten arviointia koskeva malli. On hienoa, että me viemme Helsingissä eteenpäin kansallista lapsistrategiaa vahvistaen lapsivaikutusten arviointia päätöksenteossa, kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Johanna Laisaari (sd.) sanoo tiedotteessa.

AVAINSANAT

Suomella ja Tanskalla samat sävelet: Ukrainalle lisää aseapua ja Euroopan puolustusteollisuutta vahvistettava

Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja Tanskan pääministeri Mette Frederiksen kiirehtivät Ukrainan aseavun kasvattamista ja Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamista.

He tapasivat maanantaina Kööpenhaminassa.

-  Keskustelumme osoitti jälleen, miten samoilla linjoilla maamme ovat. Me molemmat alleviivasimme, että Ukrainalle on toimitettava lisää aseistusta ja nopeasti. Pidämme molemmat myös erittäin tärkeänä, että Euroopan puolustusteollisuutta vahvistetaan ja ammustuotantoa nopeutetaan, Orpo sanoi pääministerien tiedotustilaisuudessa valtioneuvoston tiedotteen mukaan.

Esillä tapaamisessa oli myös Itämeren alueen turvallisuus ja pohjoismainen puolustus- ja turvallisuusyhteistyö.

-  Suomen ja Tanskan yhteistyö on erittäin tärkeää, kun varaudumme erilaisiin skenaarioihin ja vahvistamme resilienssiämme. Tämä koskee erityisesti syvempää yhteistyötä huoltovarmuuden varmistamisessa ja kriittisen infrastruktuurin turvaamisessa, Orpo totesi.

Pääministerit keskustelivat myös ajankohtaisista EU-kysymyksistä, kuten seuraavan Euroopan komission ohjelmasta ja Tanskan heinäkuussa 2025 alkavan EU-puheenjohtajuuskauden teemoista.

Tapaamisensa jälkeen pääministerit avasivat Suomen suurlähetystön uudistetut tilat kaksi vuotta kestäneen remontin jälkeen.

AVAINSANAT

VM ehdottaa: alvin korotus voimaan syyskuun alussa

Valtiovarainministeriö ehdottaa, että arvonlisäveron korotus 25,5 prosenttiin astuisi voimaan syyskuun alussa.

Aikataulu on kirjattu valtiovarainministeriön ehdotukseen tämän vuoden toiseksi lisätalousarvioksi. Veron korotuksesta 24 prosentista 25,5 prosenttiin sovittiin hallituksen kehysriihessä viime kuussa. Tuolloin päätettiin, että korotus astuu voimaan tämän vuoden aikana, ilman tarkempaa päivämäärää.

Arvio on, että korotukset kasvattavat tämän vuoden tuloarviota noin 180 miljoonalla eurolla.

Hallitus käy neuvottelut lisätalousarviosta 21. toukokuuta ja esitys on määrä antaa eduskunnalle 23. toukokuuta.

Lisäbudjettiehdotus vähentää valtion velanottoa vajaalla 300 miljoonalla eurolla, VM laskee. Valtion tulot kasvaisivat 121 miljoonalla ja määrärahat vähenisivät 177 miljoonalla eurolla.

AIEMMILTA vuosilta siirrettyjen määrärahojen peruutuksista kertyy 300 miljoonaa aiemmin arvioitua enemmän. Verotulot jäävät 221 miljoonaa aiempia arvioita pienemmiksi muun muassa heikentyneen suhdannenäkymän johdosta.

Määrärahoja vähennetään muun muassa energiatuista, EU-jäsenmaksuista ja maahanmuuton menoista maksatusaikataulujen sekä tarvearvioiden muutosten takia.

Ehdotus sisältää rahoitusta investointiohjelman puitteissa käynnistettäviin liikennehankkeisiin sekä pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävään ohjelmaan. Väyläverkon kehittämiseen on korvamerkitty liki 41 miljoonaa euroa. Joukossa on useita pienempiä hankkeita, kuten esimerkiksi Viitostien parantaminen Leppävirran ja Kuopion välillä.

“Niukalla ja tiukalla linjalla.”

Lisäsopeutuksia perustellaan sillä, että Suomen julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna nousemassa 3,5 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Sen seurauksena Suomella on riski joutua liiallisen alijäämän menettelyyn.

-  Niukalla ja tiukalla linjalla ja velanottoa vähentäen, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi viestipalvelu X:ssä kertoessaan ministeriönsä lisätalousarvioesityksestä.

Uutista päivitetty klo 16.21

AVAINSANAT