VALIKKO

Jani Mäkelä vastaa nyt Vornasen tapaukseen liittyviin kysymyksiin – “Se on varmaan aika ilmiselvää”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän työvaliokunta esittää edustaja Timo Vornasen erottamista eduskuntaryhmästä, puolue tiedotti tänään.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajistosta ja neljästä muusta kansanedustajasta koostuva työvaliokunta kävi tänään aamulla etäkokouksessaan läpi saamansa selvityksen ja kuuli kansanedustaja Timo Vornasta viime viikolla tapahtuneesta ampumavälikohtauksesta.

Työvaliokunta päätti yksimielisesti esittää eduskuntaryhmälle, että edustaja Vornanen erotetaan eduskuntaryhmästä luottamuspulan vuoksi.

Näin eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä vastasi päivällä Demokraatin esittämiin kysymyksiin käydystä työvaliokunnan kokouksesta.

Mistä luottamuspula (Vornaseen) johtuu?

– Se on varmaan aika ilmiselvää, että on ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka eivät yleisen järjenkäytön perusteella oikein istu kansanedustajan toimintaan.

Mitä seikkoja ne ovat?

– Nämä julkisuudessa olleet asiat liittyen perjantaiaamuyön tapahtumiin.

Helsingin poliisi epäilee, että 54-vuotias mies osoitti aseella kahta henkilöä päin ja ampui laukauksen maahan ravintola Ihkun edessä Helsingissä torstain ja perjantain välisenä yönä 26. huhtikuuta. Miestä epäillään tällä hetkellä vaaran aiheuttamisesta, laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikkomuksesta.

Poliisi ei ole vahvistanut epäillyn henkilöllisyyttä esitutkintalain perusteella, mutta mediatietojen mukaan kyseessä on Vornanen.

Mitä seikkoja painotitte, kun pohditte päätöstä?

– Kokonaisharkinta. Eli me emme ota kantaa juridiikkaan, vaan tässä on kysymys…luottamuksesta, Mäkelä vastaa.

Vornanen on sairauslomalla, siitä huolimatta katsotaan, että tällainen päätösprosessi voidaan viedä läpi?

– Sairausloman suhteen oli sellainen kunnioitus, että kysyin häneltä etukäteen, onko hän käytettävissä kuultavaksi. Kertoi olevansa, niin sitten kuultiin.

Pidätkö selvänä, että eduskuntaryhmä erottaa hänet?

– En lähde ryhmän puolesta ennakoimaan. Tämä on selkeästi työvaliokunnan esitys, joka nyt vähän ehkä poikkeuksellisesti päätettiin tiedottaa asiaan liittyvän voimakkaan julkisen intressin johdossa. Normaalistihan näistä ei tiedoteta, vaan ne vain esitetään ryhmälle ja ryhmä tekee päätöksensä. Niin tekee nytkin päätökset, kunnioitan ryhmän päätösvaltaa.

Miten te olette kuulleet Vornasta?

– Etäyhteyden välityksellä kuultiin tänään työvaliokunnan kokouksessa. Myös kirjallisesti hän oli voinut lähettää oman näkemyksensä asioista meille.

Onko hän lähettänyt myös kirjallisesti?

– On lähettänyt.

Mitä voit sanoa siitä, että miten Vornanen suhtautuu työvaliokunnan esitykseen?

– En lähde hänen puolestaan asiaa kommentoimaan. Jos häneltä siihen kommentin haluatte, kannattaa pyytää. En pysty siihen ottamaan kantaa.

Demokraatti ei ole tavoittanut Vornasta kommenttia varten.

Onko hän itse myötämielinen teidän ratkaisullenne?

– Tämä on juuri osa sitä asiaa, mihin en pysty ottamaan kantaa. Sitä pitää kysyä häneltä itseltään, jos haluatte tietää.

Aikooko hän jättää kansanedustajan tehtävän?

– En tiedä. En ole sellaista kysymystä lähtenyt ainakaan itse hänelle esittämään.

Mitä käytännössä tarkoittaa, jos hänet erotetaan ryhmästä? Hänestä tulisi sitten oma eduskuntaryhmänsä, näinkö se menee?

– Niin se periaatteessa menee. Voi toimia haluamallaan tavalla sen ryhmän jäsenyyden suhteen.

Tarkoitat oman ryhmänsä jäsenyytensä suhteen?

– Voi toimia silloin monella eri tavoin, esimerkiksi oman ryhmän perustamalla.

Mitä ne muut tavat ovat?

– Se varmaan pitäisi kysyä eduskunnan hallinnolta, onko tavallaan pakko kuulua mihinkään ryhmään, voisiko olla täysin ulkopuolisena tai muuta. En ole lähtenyt sellaisella spekuloimaan. Varmaan heiltä kannattaa varmistaa, miten se menee hallinnollisesti.

Lain mukaan kansanedustaja voi kesken vaalikauden erota eduskuntaryhmästä ilmoittamalla siitä kirjallisesti eduskuntaryhmälle ja siirtyä eduskuntaryhmästä toiseen, perustaa uuden eduskuntaryhmän tai jättäytyä eduskuntaryhmien ulkopuolelle.

Demokraatin tietojen mukaan Vornanen ei ole pyytänyt eduskunnalta vapautusta edustajantoimesta.

Oliko sinulla ennalta tietoa Vornasen tavasta säilyttää, tai että hänellä on aseita. Oliko sinulla mitään tietoa, että hänellä on mahdollisesti ase?

– Siis tämä ase (ampumavälikohtauksessa olleeksi epäilty ase) vai ylipäänsä aseita?

Sekä että, oliko kummastakaan tietoa?

– Oli se ymmärrys, että hän on metsästyksen harrastaja ja sitä kautta oletus, että hänellä jotain aseita jossain on, mutta ei tietenkään ollut mitään käsitystä tähän tilanteeseen kuuluneesta käsiaseesta.

Mitä ajattelet siitä, että hänellä oli käsiase tilanteessa, josta poliisi on kertonut?

– Olisin hyvin varovainen ottamaan kantaa hallussapitoon liittyviin kysymyksiin, kun ne liittyvät rikostutkintaan ja juridiseen prosessiin. Mutta ei se taas yleisellä järjellä arvioituna oikein ole kansanedustajan asia kannella aseita mukanaan.

Mediassa on kerrottu, että poliisi on takavarikoinut Vornasen aseet ja niiden aseluvat harkitaan nyt uudelleen.

Vornanen on väittänyt Savon Sanomille ja Karjalaiselle, että hänelle on myönnetty aseenkantolupa myös 6.35-kaliiberiseen CZ 92 -taskuaseeseen aikaisemman työn ja itsensä suojaamisen perusteella. Juuri tällä aseella hänen epäillään HS:n mukaan ampuneen Helsingin yössä maahan.

Vornanen, joka on siviiliammatiltaan poliisi, on kirjoittanut asiasta myös Facebookissa, jossa hän sanoo, että “poliisin aserekisterissä näkyy hyvin selvästi mihin käyttötarkoitukseen Vornasen aseen kantolupa on myönnetty”.

Poliisin työ ei ole peruste aseluvalle, sanoo taasen ylitarkastaja Tarja Ranta Poliisihallituksen poliisitoimintayksikön lupahallinnosta Helsingin Sanomille.

– Virka-aseet ovat asia erikseen. Tuo liittyy nyt johonkin ihan muuhun, Ranta toteaa lehdelle.

Onko muista hallituspuolueista oltu teihin yhteydessä Vornasen tapauksesta? Jos ovat olleet, mikä viesti on ollut?

– Olen itse asiassa oma-aloitteisesti ollut yhteydessä kaikkien hallituspuolueiden ryhmien puheenjohtajiin vähintäänkin ja tarjoutunut vastaamaan heidän ja heidän ryhmänsä kysymyksiin liittyen tähän asiaan. Ollaan pidetty avoimesti yhteyttä.

Minkälaisia kysymyksiä heillä on noin pääsääntöisesti ollut?

– Ei mitään dramaattisempaa. On vain pidetty ajan tasalla, missä mennään. Kerroin esimerkiksi, että meidän työvaliokuntamme kokoontuu ja käsittelee tätä asiaa. Ei sieltä nyt toiselta puoleltakaan ole mitään sen dramaattisempaa kyselty. On arvostettu, että ollaan avoimia meidän puolelta.

Koetko, että olette ollut avoimia puolueessa?

– Kyllä. Ollaan ainakin hallituskumppaneiden suuntaan oltu avoimia ja medialle ollaan kerrottu se, mikä on siinä tilanteessa kerrottavissa.

Onko muista puolueista toivottu, että tekisitte tämän ratkaisun, jota työvaliokunta nyt suosittelee?

– En osaa kantaa heidän toiveisiinsa, mutta mielestäni minulle ei ainakaan ole sellaisia kovin voimakkaasti esitetty. Se olisi aika turhaa, koska me teemme omat ratkaisumme sen mukaan mitä hyväksi näemme.

Ei ole voimakkaasti esitetty, mutta onko kuitenkin annettu ymmärtää, että olisi hyvä, että hänet erotettaisiin?

– Viittaan lähinnä siihen, mitä julkisuudessa joittenkin puolueiden edustajat ovat antaneet kommentteja, niin kyllä siellä on sen suuntaisia näkemyksiä esitetty, mutta ei sen voimakkaammin.

Vaikuttaako tämä tapaus mitenkään hallitusyhteistyöhön?

– Mielestäni sillä ei ole mitään yhteyttä siihen asiaan.

Mitä ajattelet median toiminnasta tässä tapauksessa?

– Ymmärrän sinänsä, että mediaa nämä asiat kiinnostavat. Mutta tavallaan maltti olisi valttia aina näissä asioissa.

Missä se on näkynyt, että maltti ei olisi ollut valttia?

– Viittaan esimerkiksi siihen, että ei ole mitään kohtuullisuutta lähteä kenenkään kotiovelle koputtelemaan ja kuvia ottamaan siitä. Se on täysin törkeätä toimintaa.

Näetkö tarpeita muuttaa eduskunnan turvallisuustarkastuksia tai aseiden säilyttämisen käytäntöä?

– En.

Miksi et?

– Eihän millään työpaikalla ihmiset mene työpaikalle sisään turvatarkastuksen läpi. Ei missään sellaista käytäntöä ole työntekijöillä. Toki vieraat ja asiakkaat menevät moniinkin yrityksiin, mutta eihän työntekijöitä missään turvatarkasteta ennen kuin he pääsevät töihin. Se olisi aika erikoista, että eduskunnassa olisi tällainen käytäntö.

Kansanedustajat, heidän avustajansa ja virkamiehet pääsevät taloon tällä hetkellä ilman turvatarkastusta.

Poliisi on kertonut Helsingin Sanomille, ettei Vornasella ole ollut asetta ravintola Ihkun edustan tapahtumia ennen eduskunnassa torstaina päivällä. Eduskunnasta on myös aiemmin annettu tieto, että vaikka kansanedustajat voivat tilapäisesti säilyttää harrastusaseitaan eduskunnan turvatiloissa, Vornanen ei ole säilytyspalvelua käyttänyt.

Oletko itse metsästys- tai ampuma-aseharrastaja ja onko sinulla ollut eduskunnassa säilössä aseita?

– Minulla on metsästyskortti eikä ole ollut ainakaan tähän päivään mennessä säilössä aseita eduskunnassa. Voi sellainenkin päivä tulla, että sitä palvelua tarvitsee, Jani Mäkelä pohtii.

Miten Vornasen tapaus vertautuu mielestäsi muihin perussuomalaisten edustajien aiempiin edesottamuksiin, joihin puolue on joutunut puuttumaan?

– Tässä on ihan omana aspektinaan yhtymäkohta ampuma-aseeseen. Se tekee niin poikkeuksellisen tästä tapauksesta. Sen takia käytinkin termiä poikkeuksellinen siihen aiemmin kantaa ottaessani.

Koska teidän puoluehallitus kokoontuu?

– Siihen en osaa ottaa kantaa, kun en ole sen kokouksen koollekutsuja.

Käsitelläänkö siellä Timo Vornasen erottamista puolueesta?

– Sama asia (eli ei osaa ottaa kantaa).

Mäkelä on puoluehallituksen jäsen eduskuntaryhmän mandaatilla.

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä on tällä hetkellä 48 kansanedustajaa, perussuomalaisten 46 ja SDP:n 43. Jos Vornanen erotetaan ryhmästä, sillä ei vaikutusta eduskuntaryhmien suuruusjärjestykseen.

Lisätty viimeinen kappale kello 15.56.

AVAINSANAT

Heinäluoma pyrkii pormestariehdokkaaksi – “Tässä on hyvä mahdollisuus Helsingillä olla vähän vastavoimana”

Eveliina Heinäluoma.

Tänään ensimmäisenä Helsingin pormestarikisaan ilmoittautui SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Eveliina Heinäluoma.

Heinäluoma kertoi asiasta Helsingin Sanomille. Hän lähtee tavoittelemaan SDP:n paikkaa Helsingin pormestariehdokkaaksi ensi vuoden kevään kuntavaaleissa.

– Olen asiaa pohtinut paljon. Ehkä myös oman perheenlisäyksen kautta, kun lapsi on syntymässä kesällä, olen miettinyt, että minkälaiseen Suomeen ja minkälaiseen Helsinkiin hän syntyy. Sitä kautta olen innoissani lähdössä tavoittelemaan puolueen pormestariehdokkaan asemaa, Heinäluoma toteaa Demokraatille.

– Ajattelen niin, että tässä on hyvä mahdollisuus Helsingillä olla vähän vastavoimana maan hallituksen aika kovalle hyvinvointiyhteiskunnan alasajon politiikalle. Helsingin kannattaa tässä laittaa vähän kampoihin ja pyrkiä panostamaan omiin perusasioihin, koulutus, terveydenhuolto, turvallinen kaupunki, hän jatkaa.

Heinäluoma viittaa muun muassa siihen, että SDP:kin on jättänyt aloitteen, että esimerkiksi hallituksen ajaman toisen asteen maksuttomuuden karsimisen sijaan Helsinki pyrkisi järjestämään jatkossakin mahdollisuuden kokonaan maksuttomaan toiseen asteeseen.

– Ehkä tässä kannattaa vähän myöskin ammentaa aikaisemmilta kausilta, jolloin Helsinki on ajanut valtakunnan keskustelussa omannäköistä linjaa ja käyttänyt myöskin sellaisia puheenvuoroja, missä asioissa kannattaa kuitenkin turvata yhteiskunnan kokonaistalouden kannalta tärkeitä peruspalveluja.

Heinäluoma sanoo tähän ympäten, että useiden ryhmien toimesta on Helsingissä tehty aloitteita siitä, että hoitotakuuajat eivät löyhenisi maamme hallituksen toimien mukaisesti.

HELSINGIN SANOMAT on kertonut aiemmin, että puolet Helsingin suurimman puolueen kokoomuksen valtuutetuista kannattaa pormestariehdokkaakseen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen apulaispormestaria Daniel Sazonovia nykyisen pormestarin Juhana Vartiaisen sijaan. Ei tiedetä, onko kumpikaan tavoittelemassa kokoomuksen pormestariehdokkuutta.

Heinäluoma ei lähde kommentoimaan kokoomuksen pormestariehdokaspohdintaa.

– On tietenkin heidän asiansa ratkaista se. Toistaiseksi näyttää vähän ehkä sekavalta – ei heillä ole vielä ehkä asetelma ihan selvillä ainakaan sen perusteella, mitä julkisesta keskustelusta olen seurannut. Se on tietenkin heidän asiansa. Toistaiseksi nyt SDP on avannut tämän pelin ja muut puolueet, niin vihreät kuin vasemmistoliittokin, vielä odottelevat.

Vuoden 2021 kuntavaaleissa Juhana Vartiainen keräsi Helsingissä vajaat 13 900 ääntä, Daniel Sazonov noin 1 300 ääntä. Eveliina Heinäluoman potti oli noin 7 000.

Edellisissä eduskuntavaaleissa Heinäluoman äänisaldo oli reilut 15 800, kun Sazonov sai vain noin 2 650 ääntä. Vartiainen ei ollut ehdolla.

– Minä tunnen Helsingin, olen ollut ryhmäpuheenjohtajana ja lautakunnan jäsenenä pitkän aikaa, kaksi vaalikautta. Varmaan se on näkynyt myöskin omissa äänituloksissa, Heinäluoma pohtii.

Heinäluoma on kaupunkiympäristölautakunnan jäsen.

SDP:n Helsingin pormestariehdokkaasta päättää ylimääräinen piirikokous. Kokous on kesäkuun 11. päivänä ja jos muita ehdokkaita tulee, asiasta järjestetään äänestys.

AVAINSANAT

“Jos tulee kovasti turpiin, revanssia haetaan” – Akavan Löfgren arvioi työmarkkinasyksyä

Korkeakoulutettujen keskusjärjestön Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren povaa syksyn työmarkkinatilanteesta mielenkiintoista ja varsin tiukkaa.

Hänet valittiin yksimielisesti jatkokaudelle seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Löfgren totesi kiitospuheessaan, että hänen tavoitteenaan on nostaa Akava työelämäuudistusten suunnannäyttäjäksi ja työmarkkinoiden edelläkävijäksi.

Työmarkkinoiden muutoksesta Löfgren on huolissaan, mutta näkee murroksessa myös mahdollisuuden.

– Hallitus vie työlainsäädännön uudistuksia, valtavan kokoista pakettia, eteenpäin ennennäkemättömän kovalla vauhdilla. Meidän asiantuntemustamme on kyllä kuunneltu, mutta siihen se on pitkälti jäänyt.

Toisaalta hänen mielestään nyt olisi ay-liikkeelle myös hyvä mahdollisuus luoda nahkaansa uudelleen.

– Sopiminen lisääntyy työpaikoilla, jopa yrityskohtaisia työehtosopimuksia solmitaan tulevaisuudessa enemmän. Tässä tilanteessa ay-liikettä, osaavia henkilöstön edustajien apua, tarvitaan työpaikoilla. Tämä voi johtaa järjestäytymisen kasvuun, Löfgren pohti liittokokouksen tiedotustilaisuudessa.

VIIME syksyä ja alkutalvea värittivät poliittiset lakot hallituksen työelämä- ja sosiaaliturvauudistuksia vastaan.

– Luottamuksen ilmapiirin puute tulee näkymään syksyn työmarkkinakierroksella – se, että julkisella ja yksityisellä sektorilla ei ole yhteistä tilannekuvaa, Löfgren arvioi asetelmaa, kun työehdoista ja palkoista aletaan taas neuvotella.

Usea SAK:lainen liitto on jo ilmoittanut, että syksyn neuvottelupöydissä haetaan hyvitystä hallituksen tekemille heikennyksille.

Akavassa neuvotteluista vastaa kaksi järjestöä, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ja Ylemmät toimihenkilöt YTN, eli pääsääntöisesti akavalaiset liitot eivät neuvottele yksin.

Löfgren toteaa yleisesti, että kaikki alat seuraavat toisiaan eli neuvottelujen yhteisriippuvuudella on merkitystä, vaikka yhteistä koordinaatiota ei olekaan.

– Haetaanko revanssia, hyvitystä, hallituksen heikennyksille? Tässä ei ole mitään uutta. Jos tulee kovasti turpiin, revanssia haetaan. Ja se tapahtuu sitten työehtopöydissä, kun palkansaajaliike ei ole saanut vaikuttaa työelämän lainsäädäntöön. Näin se menee. Voi tulla hyvinkin kovaa vääntöä, hän arvioi Demokraatille.

TEOLLISUUSLIITON varapuheenjohtaja Turja Lehtonen moitiskeli viime viikolla julkisuudessa, että keskusjärjestöt Akava ja STTK liittoineen lipesivät lakkorintamasta jättäen SAK:laiset liitot yksin taistelemaan hallituksen työelämätoimia vastaan.

Löfgren muistuttaa, että Akava ei sopinut mitään muiden keskusjärjestöjen kanssa vaan kukin teki omat päätöksensä tahoillaan.

Hän sanoo sinänsä ymmärtävänsä Lehtosen pointin tämän ajatellessa, että jos kaikki olisivat olleet yhtä aikaa samalla lailla lakkoilemassa kuin Teollisuusliitto ja moni muu SAK:lainen liitto, hallituksen päätä olisi saatu käännetyksi.

– Mutta meillä on valtavan paljon virkasuhteisia palkansaajia, joilta poliittinen työtaistelu on kielletty. Ja laittomuuksiin akavalaiset eivät sorru. Akavalainen jäsenprofiili on erilainen kuin SAK:laisilla aloilla. Aika vaikea on ajatella, että johtotehtävissä olevat lähtisivät samalla lailla reagoimaan kuin työntekijät, Löfgren huomauttaa.

PALKANSAAJAJÄRJESTÖT voivat tehdä yhteistyötä muullakin tavoin kuin työtaisteluin, Löfgren muistuttaa. Esimerkiksi hän nostaa neuvottelut työeläkeuudistuksesta.

Nyt on jo herännyt pelko, että hallitus vie uudistusta eteenpäin piittaamatta työmarkkinaosapuolten näkemyksistä.

– Se riski on olemassa, kun minkään muunkaan uudistuksen yhteydessä meitä ei ole paljon kuunneltu, Akavan puheenjohtaja toteaa.

Hän kuitenkin huomauttaa, että pääministeri Petteri Orpo (kok.) on vakuuttanut, että työmarkkinajärjestöille annettuun toimeksiantoon eläkejärjestelmän uudistamiseksi ei puututa.

– Tässä on ehkä vähän positiivisempia merkkejä kuin muissa uudistuksissa. Mutta ei pidä olla silti sinisilmäinen, että tämä pysyy varmuudella työmarkkinakeskusjärjestöjen näpeissä.

Mutta seuraavat eduskuntavaalitkin lähestyvät, ja eläkeläiset ovat aktiivisia äänestäjiä. Löfgren pohtii hallituksen ehkä näkevän hyödyn siinä, että tärkeästä uudistuksesta vastaa joku muu kuin se itse.

– Seuraavat eduskuntavaalit voivat hyvinkin olla eläkevaalit, kun katsoo suomalaista ikärakennetta.

KESÄN EU-vaaleja on luonnehdittu tärkeämmiksi kuin koskaan aiemmin. Ne ovat tärkeät Löfgrenin mukaan myös palkansaajien kannalta.

– Valitettavasti Suomen tulevan EU-kauden strategiatavoitteissa ei mainita työelämää millään lailla. Itse asiassa näyttää siltä, että Suomi hyötyisi EU:n työelämän uudistuksista.

Hän ottaa esille esimerkiksi EU:n direktiivin palkka-avoimuudesta, jota on yritetty Suomessa edistää siinä onnistumatta. Avoimuus on tärkeä muun muassa tasa-arvon kannalta.

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan eurooppalaisella ay-liikkeellä on tärkeä rooli varmistaa EU-tason päätösten oikeudenmukaisuus palkansaajien näkökulmasta.

– Tätä viestiä toivoisin viljeltävän Suomessakin vähän enemmän, Löfgren huomauttaa.

AVAINSANAT

“Tämä ei voi jäädä tähän” – SDP pohtii nyt jatkotoimenpiteitä Petteri Orpon puheiden vuoksi

SDP:n Tytti Tuppurainen eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 16. toukokuuta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi viime kyselytunnilla eduskunnassa, että hoitojonot ovat pidentyneet, mikä ei näytä pitävän THL:n tilastotietojen valossa paikkaansa.

Oppositiosta on syytetty Orpon antaneen väärää tietoa eduskunnassa ja hoitotakuun tiukentamisen on huomautettu lyhentäneen hoitojonoja.

Jo heti kyselytunnin jälkeen SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kirjoitti viestipalvelu X:ssä, että “Orpo ei kyennyt myöntämään että antoi eduskunnalle väärän todistuksen”.

Demokraatti kysyi Tuppuraiselta tänään eduskunnassa, onko SDP:llä vielä vaateita Orpolle.

– (SDP:n) ryhmässä on laajaa tyytymättömyyttä siihen, millä tavalla Petteri Orpo on esittänyt lausuntoja ja jättänyt korjaamatta antamiaan virheellisiä tietoja. Hän on nyt useita virheellisiä lausuntoja tuonut lyhyen ajan sisällä. Ennen takia hoitojonojen pidentyminen on meidän mielestämme raskauttava lausunto, koska hänelle tuotiin välittömästi (kyselytunnin) keskustelussa tutkimustieto, joka osoitti hänen sanomansa virheelliseksi, mutta hän ei myöntynyt. Sen kaltaista ylimielisyyttä ei ole tavattu odottaa pääministeriltä, koska yleensä on tavattu pitää korkeana hyveenä sitä, että eduskunnan edessä annetaan vain totuudenmukaisia lausuntoja ja mikäli virheitä sattuu, ne korjataan, Tuppurainen näkee.

SDP:SSÄ virheellisyyttä katsotaan olevan myös ainakin Orpon sotepuheissa.

– Myös hänen toistamansa väite siitä, että sotesta ei leikata, on osoitettu vääräksi. Nämä kaikki yhteenlaskettuna antavat kyllä aika murskaavan arvion pääministerin integriteetistä. Seuraamme tilannetta edelleen hyvin tarkoin ja pohdimme jatkotoimenpiteitä. Tämä ei voi jäädä tähän, Tuppurainen sanoo ja viitannee sote-leikkauksista puhuessaan luultavasti ainakin Helsingin Sanomissa julkaistuun analyysi-kirjoitukseen.

Mahdollisia jatkotoimenpiteitä Tuppurainen ei lähde erittelemään mutta kysyttäessä hän ei sulje pois myöskään sitä, että Orpoa saattaisi kohdata epäluottamuslause-esitys.

– Katsotaan, tarvitseeko tämän mennä näin pitkälle. Pääministerillä olisi nyt vastuu selventää, miten hän näkee oman asemansa suhteessa eduskuntaan näiden lausuntojen valossa.

Tuppurainen ennakoi, että SDP:n eduskuntaryhmän työvaliokunnassa käydään asiasta huomenna keskustelua. Ryhmäkokous on torstaina.

– Palaan vielä siihen, että kun pääministerillä olisi ollut tilaisuus korjata, hän ei tehnyt sitä, vaikka siinä tilanteessa oli käytettävissä tutkimustietoa, johon olisi voinut tukeutua, Tuppurainen sanoo viitaten kyselytunnin keskusteluun hoitojonoista.

Orpo on jonkin verran pakitellut hoitojono-puheissaan niin kyselytunnilla kuin Demokraatille asiaa kommentoidessaan. Tuppuraista tämä ei kuitenkaan vakuuta.

– Hyvin vähän, hyvin vähän (Orpo on pakitellut). Oli kyllä ylimielistä käyttäytymistä ja vahingollista sille keskustelukulttuurille, joka yleensä eduskunnassa on vallinnut, Tuppurainen sanoo.

AVAINSANAT

RKP:n rajalakilinjaus sapettaa perussuomalaisten ryhmäjohtajaa – Demokraatti selvitti kaikkien eduskuntaryhmien kannat lakiin

Kuvituskuvassa esteaita, Rajavartiolaitoksen henkilökuntaa ja rajakoira Rajavartiolaitoksen järjestämässä itärajan esteaita -hankkeen mediatilaisuudessa Suomen ja Venäjän rajavyöhykkeellä Imatralla 26. lokakuuta 2023.

RKP:llä ei ole ryhmäkuria, kun rajalaista aikanaan äänestetään. Tämä närästää hallituskumppani perussuomalaisten puheenjohtajaa Jani Mäkelää, joka antaa RKP:lle kovaa palautetta.

Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi.

Kyse on niin sanotusta käännytyslaista tai rajalaista.

Laki on säädettävä niin sanottuna poikkeuslakina, jonka voimaan saattaminen edellyttää julistamista kiireelliseksi 5/6 eduskuntaenemmistöllä, jonka jälkeen se voidaan hyväksyä 2/3 enemmistöllä saman hallituskauden aikana.

Demokraatti selvitti, miten eduskuntaryhmät tällä hetkellä suhtautuvat lakiin.

Vasemmistoliitto on selkeästi kielteisin. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kommentoi lakia Demokraatille jo aiemmin.

– Minun mielestäni alkaa näyttää siltä, että tänne halutaan tuoda sellainen laki, josta tiedetään, että jos perustuslakivaliokunta vain hoitaa työnsä, niin sillä ei ole mitään menestymisen mahdollisuutta, Saramo sanoi.

VIHREIDEN puheenjohtaja Sofia Virta kertoo, ettei vihreiden ryhmällä ole vielä kantaa rajalakiin.

– Vihreät on suhtautunut kriittisesti. Uskaltaisin veikata, että vastustusta tulee. Mutta sitä mikä on lopullinen jakauma, sitä en uskalla veikata, Virta sanoo.

Ryhmä käy kuitenkin keskustelun siitä, tehdäänkö ryhmäpäätös.

Poikkeuslaki voitaisiin ottaa käyttöön valtioneuvoston ja tasavallan presidentin yhteistoiminnalla.

– Ensimmäisenä kiinnitin huomiota siihen, että käyttöönottokynnys ei käsittääkseni ole edelleenkään eduskunnan takana. Se on iso kriittinen kysymys. Miksi ei voida tehdä sellaista esitystä, minkä käyttöönotto vaatisi eduskunnan enemmistön, Sofia Virta toteaa.

– Kun olemme oppositiossa emmekä ole itse olleet valmistelemassa tätä, niin oppositio joutuu lopulta valitsemaan kahden huonon väliltä. Joko sen, että ei ole mitään työkalua tai että on työkalu, joka on ongelmallinen ihmisoikeuksien näkökulmasta eikä välttämättä ole toimiva. Odotan itse eduskunnan käsittelyä, istun hallintovaliokunnassa. On kiinnostava tietää, mitä asiantuntijat sanovat siitä, miten tämän tyyppinen laki olisi pitänyt tehdä niin, että se olisi huomioinut ihmisoikeudet ja oikeusturvan paremmin.

SDP:N eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen toteaa, ettei rajalaista saatu tänään paljon uutta tietoa. SDP:n eduskuntaryhmä käy lakia läpi. Kanta muodostetaan eduskuntakäsittelyn aikana.

– Meille on olennaista kuulla perustuslakivaliokunnan lausunto ja luonnollisesti sitten, kun hallintovaliokunta alkaa omaa mietintöä valmistelemaan, kantamme kiteytyy. Tässä vaiheessa on vielä vaikea sanoa mitään lopullista. Sitä voi kuitenkin pitää hyvänä asiana, että hallitus nyt nähtävästi onnistui tuomaan hallituksen esityksen eduskuntaan. Se oli meidän vähimmäisodotuksemme, että tässä hallitus on yhtenäinen ja siltä se nyt tässä vaiheessa näyttää. Tietysti odotamme myös eduskuntakäsittelyssä hallituspuolueilta johdonmukaisuutta, Tuppurainen sanoo.

Siihen Tuppurainen ei ota vielä lopullista kantaa, tekeekö SDP ryhmäpäätöksen rajalaista.

– Luonnollisesti tähdätään yhteiseen näkemykseen kuten aina. Pyritään keskustelemaan, käymään asioita läpi ja kuulemaan asiantuntijoita myös omissa keskusteluissa ja muodostetaan sitten yhteinen näkemys. Tämä on tavoite, hän kommentoi.

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Nasima Razmyar on tuonut julkisuudessa kriittisen kannan esiin rajalakiesityksen valmistelun aikana.

Tänään hän kommentoi Demokraatille vain, ettei ole päässyt perehtymään hallituksen esittelyyn, koska on ollut koko päivän kiinni.

KESKUSTAN puheenjohtaja Annika Saarikko toteaa, että on hyvä, että laki on vihdoin eduskunnassa.

– Toivon sille ripeää mutta perusteellista käsittelyä. Asiat, joihin erityisesti toivomme, että eduskuntavaiheessa kiinnitetään huomiota, on se, että yksittäisen rajavartijan kannalta lain käytännön sovellutus on riittävän selkeä.

Toiseksi Saarikko pohtii myös sitä, riittääkö, että lain käyttöönoton aktivoisivat presidentti ja valtioneuvosto.

– Olisi hyvä harkita, pitäisikö se rinnastaa tässä suhteessa valmiuslakiin ja ottaa eduskunnalle siihen rooli.

– Kaikkineen laki on mielestämme välttämätön ja lähtökohtaisesti kannatamme sitä, mikäli perustuslainmukaisuus täyttyy, Saarikko summaa.

Siihen, tekeekö keskusta ryhmäpäätöksen suhtautumisesta käännytyslakiin, Saarikko ei ota kantaa.

– Eduskuntaryhmä on seurannut tätä tiiviisti ja oppositiota on pidetty mukana kuulemisissa, mutta tietenkin ryhmä keskustelee asiasta sitten, kun perustuslakivaliokunnan kanta on valmis.

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi sanoo, että perusasenne on se, että keskustassa ymmärretään syyt tuoda esitys eduskuntaan.

– Ja lähtökohtaisesti se, minkä isänmaan turvallisuus vaatii, se tullaan tekemään.

– Puolueen varapuheenjohtajana voin todeta, että lähtökohta on se, että keskusta suhtautuu myönteisesti niihin esityksiin, jotka ovat välttämättömiä meidän sisäisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden kannalta. Tämä on asenne, jolla lähdemme tähän nyt perehtymään, Lohi näkee.

LIIKE nytin puheenjohtaja Harry Harkimo kertoo käyneensä hallituksen esitystä läpi tänään.

– Kyllä se on sellainen, minkä minä voin hyväksyä, hän sanoo.

Hänkin pohtii Saarikon ja Virran tavoin sitä, pitäisikö myös eduskunnan hyväksyä käännytyslain käyttöönotto. Tämä olisi Harkimon toive.

Hänen mukaansa laki ja sen toimeenpano ovat vaikeita ja laki antaa ison vastuun ihmisille, jotka ovat rajalla.

Perussuomalaisista erotettu kansanedustaja Timo Vornanen tukee rajalakia.

– Kyllä minulla niin kuin tiedätte on sinivalkoiset ajatukset, ja suomalaisten ihmisten, yritysten, elinkeinoelämän hyvinvointi ja turvallisuus on aina minulle ykkösjuttu. Ilman muuta kannatan tämmöisiä esityksiä, hän sanoo.

HALLITUSPUOLUEISTA kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen näkee rajalakiesityksen välttämättömänä. Hän perustelee kantaansa rajaviranomaisilta tulleilta viesteillä. Niissä on toivottu uusia välineitä välineellistetyn maahantulon uhkan torjumiseksi.

– Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee esityksen eteenpäin vientiä eduskunnassa.

Myös Marttinen pitää selvänä, että rajalakiesityksen poikkeusluonne edellyttää hyvin huolellista rajakäsittelyä.

– Nyt sitten kaikki vastuuvaliokunnat ja perustuslakivaliokunta totta kai perehtyvät asiaan huolellisesti ja ryhtyvät käsittelemään esitystä ja sitten näemme miten asian jatkokäsittely etenee. En pysty siihen ottamaan kantaa. Työrauha kuuluu nyt valiokunnille.

Marttinen katsoo, että valtioneuvostossa asian vastuuvalmistelijat ovat tehneet huolellista perustavanlaatuista työtä ja myös oikeuskanslerin huomiot on käyty tarkkaan läpi ja otettu valmistelussa huomioon.

– Kyllä minä haluan uskoa siihen, että tässä talossa valtaosa kansanedustajista näkee, että tarvitsemme myös uusia toimivaltuuksia käyttöön tällaisia poikkeustilanteita varten. Keskustelut puolueiden välillä ovat olleet hyvin rakentavia ja hyvähenkisiä, kun pääministeri (Petteri) Orpo (kok.) on kutsunut puolueiden ja ryhmien puheenjohtajat useita kertoja koolle käymään läpi lainvalmistelua, ja yleistä tilannekuvaa rajavartiolaitoksen ja suojelupoliisin toimesta.

PERUSSUOMALAISTEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä luonnehtii käännytyslakia tarpeelliseksi kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa käytetään siirtolaisia hybridivälineenä.

Perussuomalaiset on esityksen puolella.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Peter Östmanin mukaan KD:n ryhmä on lähtökohtaisesti rajalain takana. Eduskuntaryhmä käsittelee asiaa huomenna.

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Otto Anderssonin mukaan puolueen eduskuntaryhmän suuri enemmistö on sitä mieltä, että se esitys voitiin antaa ja tuoda eduskuntaan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn ja arviointiin.

– Olen todennut jo hyvin pitkän aikaa sitten, että en tule edellyttämään tältä osin ryhmäkuria tässä asiassa. Täysin keskeistä on perustuslakivaliokunnan käsittely. Kun katsoo mitä oikeuskansleri omassa lausunnossaan sanoo, niin hän sanoi, että tällaisissa suurissa, haastavissa kokonaisuuksissa, jotka koskevat kansallisen turvallisuuden ja perus- ja ihmisoikeuksien yhteensovittamista, arviointi on syytä tehdä eduskunnassa perustuen laajaan, monipuoliseen ja huolelliseen harkintaan ja asiantuntijakuulemisiin, Andersson toteaa.

Oikeuskansleri on sanonut, että lakiin jää jännitteitä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa.

– Juuri sen takia nyt on tosi tärkeätä, että perustuslakivaliokunta saa tehdä työnsä rauhassa, Andersson sanoo.

Eva Biaudet (r.) on varmaan äänestämässä vastaan. Onko muita?

– Eva on selkeästi sanonut oman mielipiteensä, mutta suuri enemmistö haluaa nähdä perustuslakivaliokunnan lausunnon, Andersson vastaa.

Demokraatti tavoitti tänään myös Biaudet’n.

Biaudet kertoo, ettei ole vielä lukenut hallituksen esitystä. Hän lisää kuitenkin, että jos kritiikkiä ei ole otettu lain valmistelussa huomioon, on selvää, ettei hän voi äänestää sellaisen lain puolesta, joka on ristiriidassa ihmisoikeussopimusten tai EU:n perussopimusten kanssa.

– Ajattelen, että kaikki ymmärtävät huolen Putinin toiminnasta, mutta sen vastareaktion pitäisi kohdistua nimenomaan häneen eikä ulkopuolisiin haavoittuvaisiin ihmisiin, jotka tarvitsevat kansainvälistä suojelua, Biaudet sanoo.

PERUSSUOMALAISTEN Mäkelä ei katso hyvällä sitä, että RKP antaa edustajilleen vapaat kädet äänestyksessä.

– Mielestäni kansallinen turvallisuus on asia, joka kaikkien puolueiden tulisi ottaa vakavasti. Myös RKP:n.

Miten luonnehdit RKP:ta hallituskumppanina?

– Eihän tämä asioita helpota.

Millä tavalla se vaikeuttaa?

– Tässä puhutaan suuren määräenemmistön tarpeesta salissa. Se tietenkin vaikeuttaa lain läpimenemistä, jos tällaiseen toimintaan lähdetään.

Entä, jos RKP olisi vaa’ankieliasemassa ja ratkaisisi sen, ettei laki mene läpi? Millainen paikka se olisi hallitusyhteistyön kannalta?

– Sanoisin, että heidän itsensä kannattaa miettiä, mille puolelle historiaa he haluavat jäädä tällaisissa kysymyksissä.

AVAINSANAT

Martti Koskenniemi ei säästele sanojaan käännytyslaista: “Tekstissä on ihan hirveästi retoriikkaa, juristi tulee hulluksi sitä lukiessa”

Hallituksen esitys käännytyslaiksi kutsutusta poikkeuslaista ei ole olennaisesti muuttunut lausunnoissa kriittistä palautetta saaneesta luonnoksesta.

Tätä mieltä on akateemikko, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi. Hänen mielestään lakia ei pitäisi tällaisenaan edistää.

-  Tämä on edelleen ristiriidassa ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Tässä avataan ovi palautuskiellon rikkomiselle. Kansainvälisestä oikeudellisesta näkökulmasta lain säätäminen ei vielä riko oikeutta, vaan vasta sen soveltaminen, Koskenniemi sanoo STT:lle.

Palautuskiellon mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Koskenniemen mukaan esitys näyttää yhä olevan myös Suomen perustuslain kanssa ristiriidassa, sillä kansainväliset sopimukset on integroitu Suomen perustuslakiin. Ehdotettu poikkeuslaki ei ole sillä tavalla rajattu kuin perustuslaki edellyttää.

Lakiesityksessä rikotaan myös muun muassa oikeudenmukaisen hallinnon takeita, joiden mukaan henkilöllä on oikeus saada viranomaiselta päätös hakemukseensa ja valittaa päätöksestä. Kumpaakaan oikeutta ei ole hallituksen esityksessä.

-  Tekstissä on ihan hirveästi retoriikkaa, juristi tulee hulluksi sitä lukiessa. Esityksessä käytetään ilmaisuja “on ongelmallinen perustuslain suhteen”, “on jännitteinen ihmisoikeuksien kanssa”, mutta eihän tämä ole mitään juridista arviointia. Ei voi sanoa, että jos joku lyö toista naamaan tuolla kadulla, että tämä teko oli jännitteinen Suomen lainsäädännön kanssa, Koskenniemi sanoo.

Koskenniemi katsoo, ettei eduskunnan perustuslakivaliokunta voi hyväksyä esitystä, jos se tekee arvionsa puhtaasti oikeudellisesta näkökulmasta.

KAIKKEIN yllättävintä Koskenniemen mielestä on se, että rajavartijoiden asemaan ei näytä tulleen viilatussakaan versiossa parannuksia.

-  Se on vastoin rajan omaa voimakasta kantaa, jonka se otti lausuntovaiheessa. Raja totesi, ettei rajavartiomiehille voi asettaa tällaisia velvoitteita.

Hallituksen esityksen pääsääntö on mahdollistaa rajatun ajan, että itärajalla ei oteta turvapaikkahakemuksia vastaan. Pääsääntöön tehdään poikkeus kahdessa tapauksessa, jotka perustuvat yksittäisen rajavartijan arvioon.

Hakemus voidaan ottaa vastaan, jos se olisi rajavartijan arvion mukaan välttämätöntä lapsen, vammaisen henkilön tai muun erityisen haavoittuvassa asemassa olevan henkilön oikeuksien turvaamiseksi.

Hakemus otettaisiin vastaan myös silloin, jos rajavartijan arvion mukaan on ilmeistä, että henkilö on todellisessa vaarassa joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi ensisijaisesti valtiossa, josta hän on saapunut Suomeen.

Rajavartijan on siis nopeasti tehtävä tulkinta ihmisen todellisesta tilanteesta, joka ei normaalissakaan turvapaikkamenettelyssä ole helppoa ja jonka tekeminen vie kuukausia.

-  Jos minä olisin rajavartija, en suostuisi siihen, että minun tehtäväni olisi ottaa kaikki se kannettavakseni, mitä sisäministeriön ulkomaalaisviranomaiset haastatteluin, tulkin välityksellä ja kirjallisessa menettelyssä kuukausien aikana ratkaisevat.

Oikeudellisesta näkökulmasta ongelma on Koskenniemen mukaan, että rajavartija ei tee mitään päätöstä, jota voisi oikeudellisesti arvioida.

-  Rajavartija siinä tuulessa ja tuiverruksessa ottaa käsiinsä paperin arabiankielistä tekstiä ja tämän pohjalta hän tekee tai ei tee “push backia”. Jos tämä ei ole oikeusvaltioperiaatteen vastaista, niin mikä on.

Koskenniemi sanoo käyttävänsä laista nimitystä push back, koska kysymyksessä ei ole päätös, vaan henkilön push back eli takaisin työntäminen.

-  Tässä nimenomaan ei tehdä päätöstä, josta voisi valittaa. Asia jätetään täysin yksittäisen rajavirkailijan harkintaan. Yksi päästää, toinen estää. Tämä on sattumanvaraista tavalla, joka ei missään tapauksessa ole perustuslain mukaista.

Sanna Nikula/STT

AVAINSANAT