VALIKKO

Eduskunnan hallinto: Vornanen ei ole koskaan säilyttänyt aseita eduskunnassa

Eduskunnan hallintojohtajan Pertti Rauhion mukaan Vornasen asetta ei ole hänen tietääkseen säilytetty ikinä rakennuksen turvatiloissa.

Vaikka kansanedustajat voivat tilapäisesti säilyttää harrastusaseitaan eduskunnan turvatiloissa, ammuskelusta epäilty kansanedustaja Timo Vornanen (ps) ei ole säilytyspalvelua käyttänyt.

Perussuomalaisten ensimmäisen kauden kansanedustajaa Vornasta epäillään perjantaina aamuyöllä Helsingissä karaokebaarin edessä tapahtuneesta ammuskelusta. Poliisi ei ole maininnut lauantaihin asti pidätettynä olleen 54-vuotiaan miehen nimeä, mutta puolue on vahvistanut, että kyseessä on Vornanen.

Poliisin mukaan ampuja oli käyttänyt luvallista, pienikaliiberista asetta, osoitellut sillä ihmisiä kohti ja ampunut maahan yhden laukauksen.

Tämän jälkeen media on yrittänyt saada tietoja muun muassa siitä, mistä Vornanen oli aseensa hakenut baariin lähtiessään. Eduskunnan turvatiloissa on paikka, missä muun muassa eduskunnan eräkerholaiset ovat voineet säilyttää aseitaan esimerkiksi ennen yhteisille metsästysmatkoille lähtöä.

Eduskunnasta on aiemmin kerrottu, että heidän turvallisuusosastollaan ei ole ollut Vornasen tuomaa asetta säilytyksessä ainakaan tapahtumia edeltävänä torstaina.

Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio antaa nyt ymmärtää Demokraatille, ettei Vornanen olisi koskaan aiemminkaan säilyttänyt aseita eduskunnassa.

– Sellaista tietoa ei ole tullut, että Vornanen olisi luovuttanut aseen sinne asekaappiin.

Koskaan?

– Näin se varmasti on. Olisi se talon sisällä kerrottu, jos hän olisi pitänyt asetta siellä asekaapissa.

Eli hänellä ei ole koskaan ollut asetta eduskunnan asekaapissa?

– Sellaista tietoa ei ole, joten kyllä uskaltaa sanoa, että ei ole.

EDUSKUNNAN kansliatoimikunta päätti helmikuussa, että aseita pitää säilyttää eduskunnan tiloissa vain turvallisuusosaston osoittamassa paikassa. Aseiden säilytys liittyy käytännössä ampuma- tai metsästysharrastukseen.

– Täällä on aina ollut vuosia ja vuosia, että jos joku on ollut lähdössä esimerkiksi metsästämään, hän on tuonut harrastusaseensa mukana, Rauhio kertoo.

Ilmeisesti ennen helmikuun päätöstä avain asekaappiin on ollut eduskunnan eräkerhon puheenjohtajalla. Helmikuisen virallisen ohjeen mukaan ase on annettava turvallisuusosaston virkamiehelle, joka säilyttää sitä.

– Sitä ennenkin meillä oli lukollinen kaappi. Ei täällä ole ollut sellaista tilannetta, että pyssyä on pidetty palttoon vieressä työhuoneessa.

Helmikuinen sääntömuutos liittyy Rauhion mukaan turvallisuusasioiden sääntöjen jatkuvaan kehittämiseen.

Onko pohdintaa tai onko tullut aloitetta, että aseiden säilyttämisestä eduskunnassa luovuttaisiin?

– Asiasta keskusteltiin silloin helmikuussa ja ei kannata lyödä vetoa sitä vastaan, etteikö sitä keskusteltaisi nyt tulevallakin (nyt alkaneella) viikolla varmasti.

Onko sovittu?

– Ei ole sovittu, mutta se nousee varmasti esille.

Missä?

– Kansliatoimikunnassa epäilemättä.

Kansliatoimikunta kokoontuu torstaina puoliltapäivin.

Rauhio uskoo ylipäänsä, että turvallisuus eduskunnassa puhuttaa kansliatoimikunnassa.

Tällä hetkellä eduskunnassa ei esimerkiksi tehdä turvatarkastuksia kansanedustajille, heidän avustajilleen tai virkamiehille.

Rauhio ei lähde ennakoimaan tai ottamaan kantaa, miten jatkossa.

Lienee kuitenkin ennakoitavissa, että säännöt tuskin muuttuvat kovin helposti, sillä eduskunnassa työskentelee noin 800 ihmistä ja päivittäinen turvatarkastus heille olisi melkoinen ruljanssi.

HELSINGIN SANOMIEN mukaan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) sai tietää Vornasen kiinniotosta perjantai­aamuna, mutta ei ottanut asiaa esille puhe­mies­neuvostossa.

– En puhelun tarkkoja sanamuotoja muista, tekninen termi taisi olla, että edustaja Vornanen on kiinniotettuna tai pidätettynä, Halla-aho sanoi HS:lle.

Tiedot olivat tulleet puhemiehelle pääsihteeri Antti Pelttarin kautta.

Perustuslaissa lukee seuraavasti: ”Kansanedustajan pidättämisestä ja vangitsemisesta on heti ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Kansanedustajaa ei saa ilman eduskunnan suostumusta pidättää tai vangita ennen oikeudenkäynnin alkamista, ellei häntä painavista syistä epäillä syylliseksi rikokseen, josta säädetty lievin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta.”

Toisin sanoen eduskunnan suostumus pidättämiseen tarvittaisiin, jos epäillystä rikoksesta voisi tulla alle puolen vuoden tuomio tai rikosta ei epäiltäisi painavista syistä.

“Epäiltynä oleva 54-vuotias mies, jonka henkilöllisyyttä poliisi ei voi esitutkintalain perusteella vahvistaa, on tällä hetkellä pidätettynä henkeen ja terveyteen kohdistuneesta rikoksesta”, poliisi tiedotti lauantaina. Rikosnimikkeistä on ollut julkisuudessa erilaista tietoa eikä poliisi tiettävästi ole tarkentanut asiaa.

Esimerkiksi MTV Uutisten lauantaisten tietojen mukaan Vornasta olisi epäilty törkeästä pahoinpitely yrityksestä ja ampuma-aserikoksesta ja törkeästä pahoinpitelystä tuomio olisi vähintään yksi vuosi vankeutta.

Helsingin Sanomat kysyi Jussi Halla-aholta, miksi eduskunta ei tiedottanut Vornasesta, kun hän sai tietää asiasta.

– En oikein tiedä, millä tavalla tästä asiasta olisi pitänyt tiedottaa. Kun tietoa ei oikein ollut ja sekä poliisi että perussuomalaiset ovat tiedottaneet sitä mukaa, kun varmaa tietoa on tullut, Halla-aho vastasi.

– Siitäkin on esimerkkejä tämän prosessin aikana, kun eri tiedotusvälineet esimerkiksi uutisoivat, että Vornasta epäillään törkeästä pahoinpitelystä, mutta kävi ilmi, ettei näin ollutkaan, hän myös totesi.

PERTTI RAUHIO sanoo, ettei hän eduskunnan virkamiehenä ota kantaa puhemiehen toimiin eli siihen, olisiko tämän pitänyt informoida tiedoistaan eduskuntaa.

Käytännössä Rauhion kommenteista on kuitenkin pääteltävissä, että hän katsoo eduskunnassa toimitun lainmukaisesti, sillä hän muun muassa muistuttaa rikosepäilystä, joka viittaa törkeän pahoinpitelyn yritykseen sekä painavista syistä, johon voisi viitata se, että poliisi on kertonut, että ravintolan edustan tapahtumista on olemassa valvontakameratallenne.

Demokraatti ei ole tänään tavoittanut eduskunnan pääsihteeriä ja turvallisuusjohtajaa kommentteja varten.

AVAINSANAT

Ohisalo kurmotti Mykkästä metsien suojelusta: “Aikooko hallitus hyväksyä absurdit satumetsäkriteerit”

Vihreiden Maria Ohisalo ja Jenni Pitko (oik.) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 16. toukokuuta.

Vihreiden kansanedustaja Maria Ohisalo kovisteli hallitusta vanhojen metsien suojelusta eduskunnan torstain kyselytunnilla. Ohisalon nosti tikun nokkaan vielä valmistelussa olevat suojelukriteerit, jotka ovat herättäneet viime päivinä vilkasta keskustelua.

– Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut suojelemaan kaikki valtion vanhat ja luonnontilaiset metsät. Nyt tästä lupauksesta kiinni pitäminen vaikuttaa olevan erittäin, erittäin huteralla pohjalla, Ohisalo aloitti.

Suojelukriteereitä ollaan Ohisalon mukaan hilaamassa niin korkeiksi, ettei esimerkiksi Etelä-Suomesta löydy välttämättä lainkaan suojeltavia metsiä.

– Etenkin maa- ja metsätalousministeriön käden jälki näkyy siinä, että lahopuukriteereitä vaaditaan sellaisiksi, että sopivia määriä ei ehkä löydy enää kuin harvoista luonnontilaisista metsistä jos niistäkään. Se, että te ette sano näistä kriteereistä yhtään mitään julkisuuteen, kertoo ehkä siitä, että ne eivät ole teille täysin poissuljettuja. Luonnon kannalta ne ovat kuitenkin täysin mahdottomia, Ohisalo sanoi ja viittasi ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäseen (kok.).

OHISALO penäsi vastausta siihen miksi hallitus “pyörittelee kriteereitä, jotka ovat jopa viisi kertaa tiukempia kuin arvokkaiden metsien vapaaehtoisen suojelun Metso-ohjelmassa” samalla, kun se leikkaa myös Metso-ohjelman rahoitusta.

– Aikooko hallitus hyväksyä absurdit satumetsäkriteerit vanhoille metsille vai aiotteko te varmistaa, että myös Etelä-Suomesta saadaan riittävästi uusia kohteita vanhoille metsille kuuluvaan suojeluun, Ohisalo totesi.

Ministeri Mykkänen selvensi valmisteilla olevan suojelukriteeripäätöksen koskevan kaikkia metsiä.

– Ja kyllä, se täytyy tehdä tasapainoisesti sekä luonnontieteen kannalta että siltä kannalta, että siinä on kysymys myös omaisuuden suojasta, vaikutuksista yksityismetsätalouteen, puunhankintaa ja siitä, että saadaan arvokkaita metsiä suojelun piiriin nykyistä enemmän.

MYKKÄNEN totesi, että hallituksen luontopolitiikkaa on syyttetty kestämättömistä rimanalituksista ja muistutti, että vapaaehtoisen Metso-ohjelman kautta on tulossa tuhansia hehtaareja lisää suojeltavaa metsää. Helmi-ohjelman kautta metsiä puolestaan ennallistetaan, vaikka samaan aikaan tehdään Mykkäsen historiallisiksi kutsumia valtiontalouden säästöjä.

– Jos olisi paljon rahaa, tehtäisiin enemmän, mutta tämä hallitus tekee ihan kohtuullisesti, Mykkänen sanoi.

Demokraatti pyysi ministeri Mykkästä torstaina ennen kyselytuntia kommentoimaan vanhojen metsien suojelukriteereitä, mutta ministeri kieltäytyi.

AVAINSANAT

Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtajalta suorat sanat hallituskumppanille: “Aivan turha mutka ja sotku”

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäkokouksessa käsiteltiin tänään muun muassa alkoholilakiesitystä.

Kristillisdemokraattien Päivi Räsäsen toiminta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on närästänyt hallituskumppaneita.

Räsänen aikoo äänestää valiokunnassa hylkäämistä alkoholilakia käsittelevälle mietinnölle, jolloin vaaka kallistuu mietinnön osalta hylkääväksi.

– Kuten olen todennut aikaisemmin jo medialle, että tietenkään meidän ryhmämme ei katso hyvällä sitä, jos Räsänen toimii tuolla tapaa valiokunnassa, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen kommentoi medialle ryhmäkokouksen jälkeen.

– Mutta samaan aikaan olemme käyneet tämän asian hallitusryhmien puheenjohtajien kesken ja meillä on selkeä menettely siitä, miten asia menee tässä talossa eteenpäin. Eli jos on näin, että valiokunnan enemmistö huomenna tukee esityksen hylkäämistä, sitten vastalauseen kautta tämä asia tullaan äänestämään suuressa salissa. Sen jälkeen se siirtyy suuren valiokunnan käsittelyyn ja eduskunnan enemmistö, hallituspuolueiden kansanedustajat tulevat sitten äänestämään tämän lainsäädännön voimaan. Mutta aivan turhan mutkan ja sotkun kyllä tämä edustajan toiminta aiheuttaa valiokunnassa, Marttinen jatkoi.

Päivi Räsäsen käsitys on, että myös muissa hallituspuolueissa olisi vastustusta alkoholilakiesitykselle.

– Meillä on aivan selkeä toimintalinja siinä, että meidän ryhmämme tukee tätä esitystä kuten muitakin hallituksen eduskuntaan tuomia esityksiä. Minä en tunnista tällaista Päivi Räsäsen esilletuomaa asiaa.

Kokoomuksessa näyttäisi olevan tiukka ryhmäkuri asiassa.

– Hallituspuolueen kansanedustajat tukevat hallituksen eduskuntaan tuomia esityksiä. Meidän kykymme viedä eteenpäin näitä uudistuksia perustuu siihen, että voimme toimia yhdessä. Niin myös tässäkin esityksessä lähdemme siitä, että kaikki toimivat samalla tavalla asian osalta, Marttinen kommentoi.

AVAINSANAT

SDP:n eduskuntaryhmä valitsi uuden pääsihteerin

Rami Lindström.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmä on valinnut uudeksi pääsihteerikseen oikeustieteen maisteri ja tradenomi (YAMK) Rami Lindströmin.

Lindström, 38, siirtyy eduskuntaryhmään SAK:n työmarkkinapäällikön tehtävästä. Tätä ennen Lindström työskenteli kolmen vuoden ajan eduskuntaryhmän oikeus- ja kv-yksikön päällikkönä.

– Odotan innolla paluuta eduskuntaryhmän palvelukseen. Eduskunta on ainutlaatuinen työyhteisö, jossa pääsee tekemään tärkeää työtä demokratian eteen osana huippuammattilaisten joukkoa. Kiitän sosialidemokraattista eduskuntaryhmää luottamuksesta ja valinnasta tehtävään.

Lindström aloittaa tehtävässään 12.elokuuta.

AVAINSANAT

Teollisuusliiton huipulta arvostelua STTK:lle ja Akavalle – nyt puhuu Antti Palola: “Yleislakko ei olisi tullut kyseeseen”

Lakkolait astuvat voimaan tällä viikolla ja palkansaajaliike käy sisäistä polemiikkia. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kommentoi Demokraatille ay-liikkeen tilannetta ja tulevaisuutta.

Lakko-oikeuden rajoittamista koskevat lakimuutokset ovat tulossa voimaan tulevana lauantaina. Valtioneuvosto esittää, että presidentti Alexander Stubb vahvistaa lait perjantaina presidentin esittelyssä. Alun perin muutosten piti astua voimaan vasta heinäkuussa.

Antti Palola kutsui päivää surulliseksi STTK:n edustajiston kokouksessa torstaina.

Lakkolait ja muut hallituksen ajamat työelämämuutokset ovat herättäneet keskustelua ja vastustusta jo viime syksystä alkaen. Etenkin SAK:laiset liitot protestoivat niitä vastaan myös poliittisilla lakoilla. Muista keskusjärjestöistä osallistuminen oli kuitenkin vähäisempää.

SAK:laisen Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoitti tuntemuksiaan tällä viikolla myös julkisuudessa tokaisemalla, että liian harva ammattiliitto osallistui lakkorintamaan hallituksen työelämätoimia vastaan.

Lehtonen huomautti ensin Kansan Uutisille, että keväällä vain 7 000 työntekijää oli lakossa puolentoista miljoonan työntekijän oikeuksien puolesta.

– Akavalaiset ja STTK:n liitot loistivat poissaolollaan, Lehtonen jatkoi vielä Helsingin Sanomille.

Jos olisi ollut poliittinen yleislakko, se olisi tarkoittanut, että me lähdemme avoimesti taistelemaan maan hallitusta vastaan.

ANTTI PALOLA kommentoi Demokraatille STTK:n edustajistokokouksen yhteydessä työrauhalainsäädäntöä koskevaa prosessia sanomalla, ettei se täyttänyt hyvän lainsäädännön valmistelutyötä.

Orpon hallitus on kuitenkin saamassa läpi liki kaiken, mistä se on haaveillut.

Otatko kritiikin vastaan, etteivät STTK ja Akava olleet tarpeeksi mukana rintamassa?

– Sanon näin, että suoraan en ota kritiikkiä vastaan. Meillä esimerkiksi STTK:ssa on erilainen toimintakulttuuri, johon ei ole perinteisesti kuulunut, että tekisimme STTK-tasoisia työtaistelupäätöksiä. Niitä ei ole käsittääkseni tehty nykyaikaisen STTK:n aikana kertaakaan vaan on todettu, että se on jokaikisen jäsenjärjestön oma asia arvioida tilanne.

– Meillä oli joitakin työtaistelutoimiin osallistuneita, Ammattiliitto Pro oli teollisuuden yhteisillä työpaikoilla ja sotejärjestöillä oli pienimuotoisia työtaisteluita.

Palola sanoo myös suoraan sen, ettei hänen mielestään paljon esillä ollut yleislakkokaan olisi tullut kyseeseen.

– Se olisi herättänyt liian paljon… En vain usko siihen tässä tilanteessa.

Miksi et?

– Ihan jos katson STTK:ta, me olemme puoluepoliittisesti sitoutumaton keskusjärjestö ja jos olisi ollut poliittinen yleislakko, se olisi tarkoittanut, että me lähdemme avoimesti taistelemaan maan hallitusta vastaan.

– Meidän jäsenkunnassa on karkeasti arvioiden suunnilleen yhtä suuri kannatus neljällä suurimmalla puolueella eli SDP:llä, kokoomuksella, keskustalla edelleenkin ja perussuomalaisilla. Näin ollen luulen, että se olisi ollut täysin mahdoton ajatus.

Lakipaketti on kuitenkin totta ja myös STTK:n edustajistosta nousi torstaina esiin kommentteja, joiden mukaan palkansaajaliike ei ollut talven ja kevään aikana tarpeeksi solidaarinen tai kyennyt yhteistyöhön. Kaivattiin lisäksi tiiviimpää yhteistyötä nimenomaan keskusjärjestöjen välillä.

Kritiikkiä tuli siis myös omilta, ei vain SAK:laisen Teollisuusliiton johtoportaasta.

– Luulen, että tällä hetkellä keskusjärjestöjen suhteet ovat ainakin puheenjohtajatasolla parhaimmat kuin moneen aikaan. Meidän keskinäinen vuoropuhelu ja yhteistyö on erittäin hyvää, Palola kuittaa.

– Mitä tulee keskinäiseen solidaarisuuteen, kaikki liitot arvioivat omasta näkökulmastaan. Ehkä vaikkapa hoitajaliitot katsovat, että he eivät ole saaneet matkan varrella solidaarisuutta riittävästi vaikkapa teollisuuden liitoilta omille pyrkimyksilleen ja tässä tilanteessa se käännettiin toisinpäin.

Se on selvästi nähtävissä, liitot ajavat ensisijaisesti omia intressejään ja etujaan.

PALOLA muotoilee työmarkkinatilanteen niin, että “työmarkkinalaiva seilaa rajoitetun näkyvyyden vallitessa”. Elämme murrosaikaa ja ay-liikkeen neuvottomuutta.

– Ensin EK irtaantui kokonaisratkaisuista, mentiin toimialakohtaisiin ratkaisuihin, toimialakohtaisista ratkaisuista mentiin paikalliseen sopimiseen esimerkiksi niin, että Metsäteollisuus irtaantui kokonaan tes-sitovista sopimuksista. Siellä on ollut menossa oma työmarkkinaepävarmuus.

– Porvarihallitus toi poliittisen epävarmuuden lainsäädäntöhankkeiden kanssa ja tässä ollaan ehkä oltu jonkin verran neuvottomia, että kuinkas tässä näin kävi. Silloin analyyttisen arvioinnin sijasta lähdetään helposti käymään tällaista solidaarisuuskeskustelua.

Onko sitten niin, että Orpon hallitus on onnistunut jonkinlaisessa hajota ja hallitse -taktiikassa ja onko maailma muuttunut niin, että liitot ajavat vain omia intressejään ja suuri kuva puuttuu?

– Totta kai. Kun keskusjärjestöt eivät enää istu siinä pöydässä, missä määritellään suomalaisen työn hinta ja sovitaan, ja se on nyt liittojen tehtävä, niin kaikilla liitoilla on totta kai sen oman toimialansa erityisasiat ja silloin ehkä unohtuu se keskinäinen solidaarisuus. Se on selvästi nähtävissä, liitot ajavat ensisijaisesti omia intressejään ja etujaan.

– Mutta tällä hallituskaudella, luulen, että vaikka olisimme tehneet mitä tahansa, arvioni on se, että porvarihallitus olisi vienyt hankkeensa läpi siinä muodossa kuin ne nyt menevät.

Avautuuko tästä aika lohduton näkymä ay-liikkeen lähitulevaisuuteen?

– Sanotaan, että sellainen riski on olemassa, ellemme opi tästä jotain.

– Minun mielestäni itse kunkin liiton, järjestön ja keskusjärjestön olisi syytä arvioida omassa piirissään, että miten tämä meni ihan oikeasti ja kannattaisiko tehdä jotain toisin jatkossa.

PALOLAN kausi STTK:n johdossa jatkuu joulukuulle 2025. Toisin kuin talvella julkisuudessa spekuloitiin, hän ei ole jäämässä eläkkeelle kesken viimeisen kautensa. Asiasta käytiin keskustelua STTK:n sisällä lopputalven aikana.

– Päädyimme siihen, että tässä ajankohtaisessa tilanteessa on ehkä hyvä, että jatkan vielä puheenjohtajana, kauden loppuun, jos vain voimat riittävät, Palola sanoo torstaina.

AVAINSANAT

Eurovaaliehdokas: EU:n pitää kieltää lyhyet lennot

Kuva: Istock

Eurovaaliehdokas ja SDP:n puoluehallituksen jäsen Dimitri Qvintus vaatii Euroopan unionia kieltämään lyhyet lennot.

– EU ei ole ollut käytännössä tarpeeksi kunnianhimoinen ilmastopolitiikan ja päästöjen vähentämisen osalta. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi esitän, että jos junalla pääsee neljässä tunnissa paikasta A paikkaan B, samaa matkaa ei voi tehdä lentäen. Lyhyet lennot EU:n sisällä on siis kiellettävä, Qvintus sanoo tiedotteessaan.

– Jos mietimme Suomea tai laajemmin Eurooppaa, neljän tunnin aikaraja junamatkalle on perusteltu esitys. Pitää muistaa, että tunnin lento ei ole mikään yhden tunnin juttu, vaan sen päälle kentälle meneminen ja turvatarkastukset vievät vähintään puolitoista tuntia aikaa. Kyse on siitä, että suurten kaupunkien välillä lentely ei ole perusteltua ilmaston kannalta eikä myöskään arkijärjellä ajateltuna.

Qvintuksen mukaan hänen esityksensä ei ole vallankumouksellinen. Hän huomauttaa, että EU-jäsenmaista Ranska on jo kieltänyt lyhyet kotimaan lennot.

– Käytännössä tämä esitys vaikuttaisi huomattavasti enemmän Keski-Euroopassa kuin täällä koti-Suomessa. Ranskan kielto jätettiin pariin tuntiin, mikä ei tuo kaivattuja ilmastovaikutuksia. Esityksen perusteltavuus nojaa kehittyneisiin junayhteyksiin sekä siihen, että EU:ssa sitoudutaan kehittämään raideyhteyksiä entisestään. Neljän tunnin raja tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi Pariisista ei voisi enää lentää Välimeren rannalle Marseilleen. Tuo väli taittuu junalla reilussa kolmessa tunnissa eli kyse ei ole yksilön arjen vaikeuttamisesta, vaan vastuullisesta ilmastopolitiikasta, Qvintus sanoo.

– Poliitikot ovat pelänneet ihmisten reaktioita ja jättäneet siksi päätökset tekemättä aivan liian pitkään. Jos asiaa kysyy eurooppalaisilta ihmisiltä, vastaus näyttää hyvinkin selvältä: Euroopan investointipankin tekemän tutkimuksen mukaan 62 prosenttia eurooppalaisista kannattaa lyhyen matkan lentojen kieltämistä. Ihmiset ovat valmiita, ja niin poliitikkojenkin pitäisi olla, Qvintus toteaa tiedotteessaan.

AVAINSANAT