Sote-leikkaukset saattavat Petteri Orpon (kok.) hallituksen päätöspöydissä perustua yksinkertaiseen matematiikkaan, mutta leikkausten heijastusvaikutuksista muodostuu monimutkainen syy-seuraus -vyyhti, jonka hintalappu ja vaikutukset ovat hämärän peitossa.
Kemissä Länsi-Pohjan keskussairaalan synnytysosaston lakkauttaminen saattaa vaikuttaa muun muassa naistentautien ja syövän hoitoon. Orpon hallituksen päätöksellä vuoden 2025 loppuun mennessä lakkautettavalla synnytysosastolla on hoidettu synnyttäjien lisäksi esimerkiksi rintasyöpäpotilaita.
Naistentauti- ja syöpäpotilaiden hoito synnytysosastolla on ollut mahdollista, koska synnytysten määrän väheneminen on vapauttanut osastolta potilaspaikkoja. Tätä nykyä synnytyksiä on Kemissä vajaat 400 vuodessa.
Koko henkilöstö roikkuu löysässä hirressä.
SYNNYTYSOSASTON lakkauttamisen epäselvät vaikutukset hoitotyöhön ovat herättäneet huolta henkilöstön keskuudessa, kertoo Lapin hyvinvointialueen aluevaltuutettu (sd.), Tehyn pääluottamusmies Sari Auvinen Mehiläinen Länsi-Pohjasta.
Tilannetta on synkistänyt saman aikainen päätös lasten osaston päivystyksen lakkauttamisesta.
– Täällä on iso suru henkilökunnan puolesta, joka nyt miettii, että mikä on heidän tulevaisuutensa. Koko henkilöstö roikkuu löysässä hirressä, Auvinen sanoo.
Hän pitää häiritsevänä, että osastolla tehtävä työ tuntuu jääneen päätöksentekijöille epäselväksi.
– Kuvitellaan, että ihmiset pyörittelevät peukaloitaan ja odottelevat synnytyksiä. Hoitohenkilökunnalla on paljon muutakin työtä siellä.
Auvisen mukaan on selvä, että hoitoalalla töitä riittää kaikille jatkossakin, mutta missä ja millaisia töitä, on eri asia.
Esimerkiksi ne kätilöt, jotka haluavat jatkossakin hoitaa synnytyksiä, saattavat joutua lähtemään etelään.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Sari Auvinen on Tehyn pääluottamusmies ja Lapin hyvinvointialueen aluevaltuutettu
KEMIN keskussairaalaan kohdistuvat sopeutustoimet tuskin jäävät tähän, mutta jo nykyisten leikkauspäätösten perusteella on todennäköistä, että joidenkin potilasryhmien hoitoon pääsy mutkistuu, Auvinen sanoo.
Esimerkiksi raskausajan komplikaatioiden hoidossa päivystävän gynekologin puuttuminen Kemistä saattaa johtaa siihen, että potilas joutuu hakemaan terveysasemalta lähetteen sairaalaan Rovaniemelle ja sairaalasta edelleen gynekologille. Tämä kuormittaa terveydenhuoltoa ja viivyttää hoitoon pääsyä.
Siihen Auvinen ei usko, että synnytysten keskittäminen Rovaniemelle lisäisi automaattisesti synnytysten turvattomuutta. Lapissa on kuljettu pitkiä matkoja synnyttämään ennenkin. Kapasiteetin riittämistä Rovaniemellä hän kuitenkin epäilee.
– Pidempien matkojen takaa tullaan ennakolta paikan päälle. Ei Utsjoella tai Enontekiöllä voi odottaa, että synnytys käynnistyy ja lähteä liikkeelle sitten. On kuitenkin eri asia, tuleeko Utsjoelta viisi synnyttäjää Rovaniemelle odottamaan kuin Kemin alueelta melkein 400. Onko potilashotellissa tai muualla riittävästi tilaa kaikille?
Hoitajamitoituksen laskeminen käynnistää uuden hoivakriisin.
KAIKEN kaikkiaan Auvinen pitää Orpon hallituksen sote-leikkauksia lyhytnäköisinä.
– Mennään monessa asiassa vuosia taaksepäin, ja perustellaan sitä sillä, että nyt on pakko säästää. Sitten voikin olla, että kaikki se maksaa muutaman vuoden aikavälillä aiempaa enemmän.
Esimerkkinä Auvinen mainitsee sairaalaverkkouudistuksen, joka Lapin hyvinvointialueen tapauksessa vaatisi mittavia investointeja onnistuakseen.
– Kyllä minulla on ymmärtämisvaikeuksia tässä. Meillä Kemissä on leikkaussali ja hoitohenkilökuntaa, mutta valtion päätöksellä siirrettäisiin raskaampi kirurgia Ouluun ja Rovaniemelle, jonne pitäisi sitten rakentaa lisää leikkaussalitilaa, etteivät jonot venyisi vuosien mittaisiksi.
Auvinen arvostelee myös hoitoon pääsyn kriteerien loiventamista ja hoitajamitoituksen laskua.
– Kun kiireettömään hoitoon pääsee vasta kolmessa kuukaudessa aiemman kahden viikon sisään, ongelmat muuttuvat vain monimutkaisemmiksi. Hoitajamitoituksen nosto 0,7:ään taas oli se, mitä henkilöstö ikäihmisten palveluissa odotti. Tällöin työkavereita olisi ollut riittävän paljon, että työnsä olisi voinut tehdä hyvin.
– Luulen, että hoitajamitoituksen laskeminen käynnistää uuden hoivakriisin, hän lisää.
Orpon hallituksen tavoitteena ei ole se, että hyvinvointialueet saadaan toimimaan.
AUVISEN mielestä hyvinvointialueille olisi pitänyt antaa mahdollisuus järjestää asiansa kuntoon. Tämä olisi edellyttänyt pidempää aikaa ensimmäisen vuoden alijäämän kattamiselle.
– Tulee valitettavasti sellainen tunne, että Orpon hallituksen tavoitteena ei ole se, että hyvinvointialueet saadaan toimimaan, vaan se, että saadaan sote-uudistus näyttämään huonolta. Syytetään, että ne ovat tehneet tämmöisen uudistuksen, joka ei toimi. Ei se toimi, jos ei anneta aikaa toimia.
Sote-uudistus oli joka tapauksessa tehtävä, Auvinen muistuttaa. Jos se olisi saatu aikaiseksi 10 vuotta sitten, tilanne olisi nyt huomattavasti parempi.
– Mielestäni Orpon hallitus tekee tällä nyt pelkkää politiikkaa. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, halutaanko asiat hoitaa meidän kansalaisten edun mukaisesti. Varustaudutaan jo seuraaviin vaaleihin siinä, että syytetään kaikesta edellistä hallitusta.
