VALIKKO

AfD:n kannatus kumpuaa pettymyksestä muihin puolueisiin – vakoiluepäilyt tai natsioikeudenkäynti ei nakerra AfD:n asemaa Saksassa

Thüringenin osavaltion AfD:n johtaja Björn Höcke istui itäsaksalaisessa oikeussalissa huhtikuun lopussa.

Häntä syytettiin perustuslain vastaisten ja terroristijärjestöjen tunnusten käyttämisestä. Hän on parissa tilaisuudessa käyttänyt eri tavoin natsipuolueen puolisotilaallisen taistelujärjestön Sturmabteilungin (SA) kiellettyä nyky-Saksan laissa kiellettyä iskulausetta “Alles für Deutschland!” (“Kaikki Saksalle!”).

Historian ja urheilun opettaja Höcke kiistää tienneensä, että se oli laitonta. Liittovaltion turvallisuusviranomaiset kuitenkin luokittelevat Höcken äärioikeistolaiseksi hänen pitkäaikaisten puheidensa perusteella ja he ovat seuranneet Höckeä vuoden 2020 alusta lähtien.

Viikko sitten Saksan liittovaltion poliisi pidätti AfD:n europarlamentaarikon ja puolueen kärkiehdokkaan Maximilian Krahin avustajan, jota epäillään vakoilusta Kiinan hyväksi. Saksan liittovaltion syyttäjä on kuvaillut tapausta “erityisen vakavaksi”. Krahin avustajan epäillään luovuttaneen Kiinalle tietoa EU:n neuvotteluprosesseista ja päätöksistä.

Krahia epäillään myös rahan vastaanottamisesta venäläisiltä. Esimerkiksi FBI:n tarkastuksessa viime joulukuussa hänellä mukanaan nelinumeroinen summa käteistä. Krah oli tällöin matkalla muiden AfD-poliitikkojen kanssa New Yorkissa republikaanien kokouksessa, johon osallistui myös Donald Trump. FBI:llä oli hallussaan Venäjä-mielisen aktivistin Oleg Voloshynin Krahille lähettämä viesti, jossa kerrottiin ”korvauksesta” Krahin ”teknisiin kuluihin”.

“En ole missään vaiheessa ottanut vastaan senttiäkään rahaa Voloshynilta, enkä mitään matkakuluja tai muita etukäteen maksettuja kuluja”, kiistää Krah itsepintaisesti kaikki väitteet.

Suurin osa AfD:n kannattajista korostaa, että he eivät kannata AfD:tä niinkään vakaumuksesta vaan ennen kaikkea pettymyksestä muihin puolueisiin.

AFD:N kannatus ei merkittävästi Saksassa reagoi edellä mainitun kaltaisiin uutisiin. Sillä on enemmän tekemistä esimerkiksi energian hinnan kanssa. AfD:n kannatus on tällä hetkellä eri kyselyiden mukaan noin 18 prosenttia, mikä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin tulos vuoden 2021 liittopäivävaaleissa. Kannatus on silti tänä vuonna ollut selvästi alhaisempi kuin viime vuonna mitatut 23 prosentin huippuluvut.

Saksalaisen Infratest dimap -tutkimuslaitoksen kyselyissä suurin osa AfD:n kannattajista korostaa, että he eivät kannata AfD:tä niinkään vakaumuksesta vaan ennen kaikkea pettymyksestä muihin puolueisiin.

Jo aiempina vuosina muut tutkimukset ovat kertoneet saman tuloksen: hyvin karkeasti ottaen noin lähes kolmannes AfD:n äänestäjistä ei välttämättä edes kannata merkittävästi AfD:n tavoitteita vaan ainoastaan haluaa vastustaa muita puolueita.

VAIKKA AfD nostaa esille maahanmuuton vastustamisen lisäksi myös muita teemoja, kuten Ukrainan sotaa, energiakriisiä, ilmastonmuutosta ja talousongelmia, se viljelee kannattajiensa keskuudessa ennen kaikkea voimakkaita kulttuurisen uhan tunteita. Viime syksynä noin puolet AfD:n kannattajista ilmaisi suurta huolta siitä, että Saksaan tulee liikaa ulkomaalaisia ja että islamin vaikutus Saksassa on kasvamassa liian suureksi.

Eri kyselyiden mukaan äärioikeistolaisten osuus Saksan äänestäjien joukossa ei kokonaisuutena ole kasvanut viimeisimmän 10 vuoden aikana, kun kysytään mielipiteitä esimerkiksi muukalaisvihasta, sosiaalidarwinismista, diktatuurista ja kansallissosialismin vähättelystä.

Sen sijaan AfD:n äänestäjien joukossa on tapahtunut radikalisoitumista. Yhä useampi aiemmin maltillisemmin oikeistolaisesti ajatellut on ryhtynyt kannattamaan äärioikeistolaisempia väitteitä. Samaan aikaan AfD:n kannattajat eivät pidä itseään useinkaan oikeistolaisena vaan poliittisen keskikentän kulkijoina.

AFD:N kannatus painottuu tunnetusti itäiseen Saksaan. Siinä missä entisen Itä-Saksan alueella kannatus on yli 25 prosenttia, vanhassa Länsi-Saksassa kannatus jää alle 15 prosentin.

Entisen DDR:n alueellakin on silti suuria eroja. Itäisen Saksan menestyvissä suurkaupungeissa – kuten nopeasti uusien työpaikkojen ansiosta kasvavissa Leipzigissa ja Dresdenissä – AfD:n kannatus on selvästi pienempää kuin ympäröivällä maaseudulla, jossa tilastot ennustavat väestön vähenevän edelleen selvästi tulevina vuosikymmeninä.

Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja.

AVAINSANAT

Mielenosoittajat saartavat yhä parlamenttia Tbilisissä

Mielenosoittajia parlamentin lähellä Tbilisissä 13. toukokuuta.
  • Ulkomaat
  • 13.05.2024
  • 11:22
  • (Päivitetty: 13.05. 11:35)

Georgiassa tuhatkunta mielenosoittajaa on jatkanut parlamenttirakennuksen saartamista maan pääkaupungissa Tbilisissä.

Viranomaiset uhkailivat eilen mielenosoittajia pidätyksellä ja jopa vuosien vankeudella, jos parlamentin saartoa ei lopeteta.

Protestilla vastustetaan kiisteltyä lakiehdotusta, jonka mukaan yli viidenneksen rahoituksestaan Georgian ulkopuolelta saavien medioiden ja kansalaisjärjestöjen on rekisteröidyttävä ulkomaisten etujen ajajiksi.

Mielenosoittajien mukaan lakiehdotus hiljentää kriittiset äänet ja on todiste siitä, että valtapuolue Georgialainen unelma jarruttaa Georgian pitkäaikaista tavoitetta liittyä Euroopan unioniin.

Lain vastustajien mukaan esityksen tarkoituksena on niin ikään sysätä Georgia takaisin Venäjän vaikutuspiiriin. Venäjällä on voimassa vastaava laki, jota käytetään opposition hiljentämiseen.

LAKIESITYKSEN kannattajien mukaan laki lisäisi kansalaisjärjestöjen rahoituksen läpinäkyvyyttä, mikä on välttämätöntä Georgian itsemääräämisoikeuden säilymiseksi.

-  Aiomme pysyä täällä niin kauan kuin tarve vaatii. Olen koko elämäni halunnut, että liittyisimme Eurooppaan, ja tämä laki merkitsisi sitä, että emme sitä tee, perusteli Mariam Kalandadtse, 22,

Lakiesityksestä on määrä äänestää parlamentissa huomenna.

Esitystä vastaan on protestoitu viikkokausia. Toissa päivänä Tbilisin kaduille kerääntyi noin 50  000 ihmistä vastustamaan esitystä.

AVAINSANAT

Amnesty: Kiina valvoo ja häiritsee ulkomailla opiskelevia kiinalaisia

Tukijoukot odottivat presidentti Xi Jinpingin saapumista Budapestissa 8. toukokuuta.

Kiinan viranomaiset valvovat ulkomailla opiskelevia kiinalaisia ja hongkongilaisia ja kohdistavat heihin häirintää, selviää ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportista. Amnestyn mukaan viranomaiset myös uhkailevat ulkomailla aktivismia harjoittavien opiskelijoiden Kiinassa asuvia perheenjäseniä.

Ihmisoikeusjärjestön mukaan kiinalaisviranomaiset ovat huomanneet, että ulkomailla asuvat kiinalaiset ovat osallistuneet viime vuosina Kiinan hallitukseen kohdistettuun julkiseen kritiikkiin.

Amnestyn raportin mukaan Kiinan hallitus pyrkii estämään ulkomailla opiskelevien kiinalaisten ihmisoikeusaktivismia, toisinajattelua ja kritiikkiä loukaten heidän ihmisoikeuksiaan.

AMNESTY haastatteli raporttia varten 32:ta ulkomaalaisissa yliopistoissa opiskelevaa opiskelijaa, joista 19 oli kotoisin Manner-Kiinasta, 12 Hongkongista ja yksi Macaosta. He opiskelivat vuosien 2018-2023 välillä Belgiassa, Kanadassa, Ranskassa, Saksassa, Alankomaissa, Sveitsissä, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Haastattelut toteutettiin syvähaastatteluina vuoden 2023 lopulla.

Raportti on järjestön mukaan tähän mennessä laajin dokumentaatio Kiinan hallituksen sorrosta, jota se harjoittaa rajat ylittäen ulkomaalaisissa yliopistoissa.

Amnestyn mukaan arviolta 900  000 kiinalaista opiskelee ulkomailla. Hongkong ja Macao ovat Kiinan erityishallintoalueita.

Haastatellut opiskelijat kertoivat, että heitä on kuvattu ja seurattu mielenosoituksissa heidän opiskelukaupungeissaan. Monet haastatellut kertoivat myös Kiinan poliisin uhkailleen heidän Kiinassa asuvia perheenjäseniään opiskelijan ulkomailla harjoittaman aktivismin vuoksi.

VAIKKA opiskelijat eivät pystyneet toimittamaan varmoja todisteita heitä kuvanneiden ihmisten henkilöllisyydestä, Amnesty kertoo dokumentoineensa useita lähes identtisiä havaintoja eri paikoissa. Tämä tukee opiskelijoiden kertomuksia, ihmisoikeusjärjestö kertoo.

-  Raporttiin kootut todisteet piirtävät kylmäävän kuvan siitä, miten Kiinan ja Hongkongin hallitukset pyrkivät vaientamaan jopa tuhansien kilometrien päässä kotoaan asuvat opiskelijat. Monet opiskelijat joutuvat elämään peläten, sanoo Amnesty Internationalin Kiinan maajohtaja Sarah Brooks tiedotteessa.

Useilla opiskelijoilla oli kuitenkin järjestön mukaan vahvoja todisteita heihin kohdistetusta verkkovalvonnasta.

Ulkomailla asuvien opiskelijoiden ja heidän Kiinassa asuvien läheistensä väliseen yhteydenpitoon on käytettävä Kiinan hyväksymiä ja tarkasti valvomia viestisovelluksia. Kiina pystyy siis valvomaan kaikkea opiskelijoiden ja heidän läheistensä välistä yhteydenpitoa.

Yli puolet haastatelluista opiskelijoista kertoi kärsineensä pelon vuoksi mielenterveyden haasteista. Osa haastatelluista kertoi myös katkaisseensa yhteyden Kiinassa asuviin läheisiin suojellakseen heitä. Lähes puolet kertoi pelkäävänsä kotiinpaluuta.

Lisäksi osa katsoi, ettei heillä ollut muuta vaihtoehtoa kuin hakea poliittista turvapaikkaa opintojensa jälkeen, sillä he pelkäsivät joutuvansa vainon kohteeksi Kiinassa.

AVAINSANAT

Nuorten maastamuutto uhkaa demokratiaa – Länsi-Balkanilla monen maan talous pyörii maasta muuttaneiden rahalähetyksillä

Koulutetun väestön maastamuutto on uhka monelle Euroopan maalle. Monessa EU-maassa on maastamuutto suurempi huoli kuin maahanmuutto.

Länsi-Balkanilla yhteiskunnat ovat jo osin kriisissä, kun nuori koulutettu väestö muuttaa maasta paremman toimeentulon saamiseksi.

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaiseman raportin mukaan Länsi-Balkanin väestö on vähentynyt viime vuosikymmeninä hälyttävästi nuorten maastamuuton ja alhaisen syntyvyyden vuoksi.

Albaniaa, Bosnia ja Hertsegovinaa sekä Pohjois-Makedoniaa tarkasteleva raportti korostaa nuorten maastamuuton olevan uhka koko alueen demokratialle. Demokratiavaje voi heijastua myös koko Euroopan ja Suomen turvallisuuteen.

– Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan sekä Pohjois-Makedonian väestöstä 30-50 prosenttia on muuttanut viime vuosikymmeninä ulkomaille, pääosin EU-maihin. Se aiheuttaa mittavia riskejä yhteiskuntien kantokyvylle, etenkin kun lähtijät ovat pääosin koulutettuja nuoria, toteaa raportin hankevastaava Jelena Simić.

Simić näkee, että työperäinen maahanmuutto voi näyttää ratkaisulta EU-jäsenmaiden ongelmiin, kuten työvoimapulaan, mutta lähtömaissa siirtolaisuuden vaikutukset voivat olla päinvastaisia.

– Vaikutukset voivat olla EU:lle kokonaisuutena haitalliset, jos poismuutto horjuttaa lähialueiden taloutta ja demokratiaa. Muuttoliikkeeseen tarvitaan tasapainoa, jottei se altista lähialueitamme Venäjän ja Kiinan vaikutusvallalle, Simić arvioi.

Nuoret haluavat elää oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa, mutta epäilevät, voiko se toteutua kotimaassa.

KALEVI Sorsa -säätiön raportti tarkastelee alueen kehitystä tilastojen ja kuuden paikallisen asiantuntijan analyysin kautta.

Esimerkiksi Bosnia ja Hertsegovinassa peräti 79 prosenttia insinööreistä, 81 prosenttia maisterin tutkinnon suorittaneista ja 75 prosenttia teknisten tieteiden tohtoreista on muuttanut pois maasta vuoden 1995 jälkeen. Albaniassa puolestaan on enää noin sata lääkäriä 100 000 asukasta kohti, kun keskiarvo EU-maissa on 384 lääkäriä.

Työttömyys on Balkanin maissa etenkin nuorten keskuudessa korkeaa. Parempi elintaso ja työllistymismahdollisuudet ovatkin pääsyitä nuorten maastamuutolle. Raportti osoittaa, että myös korruptio, poliittinen epävakaus ja tyytymättömyys maiden demokratiaan vaikuttavat nuorten suunnitelmiin muuttaa pois kotimaistaan.

– Nuorten vähäinen motivaatio osallistua poliittiseen elämään johtuu olennaisesti siitä, etteivät he usko voivansa vaikuttaa maidensa asioihin. He haluavat elää oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa, mutta epäilevät, voiko se toteutua kotimaassa. Pahimmillaan se synnyttää passiivisuutta, joka vähentää poliittista painetta uudistuksiin, korostaa Simic.

Raportin mukaan Länsi-Balkanin maiden halukkuutta ratkaista sisäisiä ongelmiaan pienentää osaltaan se, että niiden taloudet ovat riippuvaisia maasta muuttaneiden rahalähetyksistä.

Myös EU:n jäsenmaihin kohdistuu raportissa kritiikkiä. Vanhenevan väestön ja työvoimapulan kanssa kamppailevat maat, kuten Saksa, ovat helpottaneet työvoiman rekrytoimista Länsi-Balkanilta.

RAPORTTI esittää myös ratkaisuja, jotka voivat hillitä nuorten maastamuuttoa.

– Tärkeintä on ottaa nuoret mukaan päätöksentekoon, jotta he voivat edistää kotimaissaan demokratiaa ja vakautta. Siten voidaan palauttaa nuorten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa ja maidensa tulevaisuuteen Simić sanoo.

Brain Drain, weak democracy, and limited prospects for the future – Case studies of youth migration in Albania, Bosnia and Herzegovina and North Macedonia -raportti on osa Kalevi Sorsa -säätiön demokratiahanketta Länsi-Balkanilla. Hanketta on avustanut ulkoministeriö.

AVAINSANAT

Putin siirtää puolustusministeri Shoigun uusiin tehtäviin – tilalle siviilitaustainen taloustieteilijä

Sergei Shoigu ja Vladimir Putin Kubikan isänmaallisessa puistossa Moskovan liepeillä vuonna 2018.
  • Ulkomaat
  • 13.05.2024
  • 9:22
  • (Päivitetty: 13.05. 9:25)

Venäjällä presidentti Vladimir Putin on siirtämässä pitkäaikaisen puolustusministerin Sergei Shoigun toiseen tehtävään, kertoi Venäjän parlamentin ylähuone sunnuntaina.

Uudeksi puolustusministeriksi Putin ehdottaa aiemmin varapääministerinä toiminutta Andrei Belousovia. Hän on taloustieteilijä, eikä hänellä ole sotilastaustaa. Belousov on ollut vuosia yksi Putinin vaikutusvaltaisimpia neuvonantajia talousasioissa.

Shoigun Putin haluaa siirtyvän Venäjän turvallisuusneuvoston johtoon. Hän korvaa tehtävässä Nikolai Patrushevin.

-  Shoigu jatkaa työtä tämän alan (maanpuolustus) parissa, jonka hän tuntee hyvin, Venäjän valtiollinen media siteerasi Kremlin tiedottajaa Dmitri Peskovia.

Tehtävissään jatkavat Venäjän yleisesikunnan päällikkö Valeri Gerasimov ja ulkoministeri Sergei Lavrov, sanoi Kreml.

Tehtävien uudelleen järjestelystä ilmoitettiin juuri, kun Venäjän joukot ovat edenneet taistelukentällä ensi kerran kuukausiin.

Shoigu on toiminut Venäjän puolustusministerinä vuodesta 2012. Ukrainan sodassa aiemmin kärsityistä tappioista huolimatta Putin on tähän asti seisonut Shoigun takana.

Korjattu otsikon aikamuotoa klo 9.24.

AVAINSANAT

Tuhansia evakuoitu Venäjän hyökkäyksen jaloista Harkovassa – NYT: Ainakin yhdeksän kylää vallattu

Evakuoitavia ukrainalaisia kootaan Harkovan seudulla 12. toukokuuta.

Ukrainassa Harkovan alueella tuhansia ihmisiä on evakuoitu Venäjän kiivaan hyökkäyksen tieltä. Venäjän joukot ovat New York Times –lehden mukaan vallanneet jo ainakin yhdeksän kylää.

Ukrainan mukaan kyliä ei ole vielä vallattu, vaan alueella käydään kiivaita taisteluita.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kirjoitti jo eilen viestipalvelu X:ssä, että Harkovan seudun raja-alueella käydään raskaita taisteluja. Erityisen vaikea tilanne on Vovtshanskin kaupungissa, joka on hänen mukaansa Venäjän jatkuvan tulituksen kohteena.

Uutistoimisto AFP:n paikan päällä olevat toimittajat haastattelivat Vovtshanskista evakuointipaikalle paenneita ihmisiä,

-  Emme ensin aikoneet lähteä. Koti on aina koti, sanoi Zhora-kissaansa kiivaasti halaava Ljuda Zelenskaja, 72.

VENÄJÄN puolustusministeriön mukaan venäläisjoukot ovat “murtautuneet syvälle läpi vihollisen puolustuksen”.

Harkovan alueen kuvernöörin Oleh Synjehubovin mukaan Vovtshanskista ja sen ympäristöstä on evakuoitu noin 6  000 ihmistä.

Paikallisviranomaisten mukaan Vovtshanskia on tulitettu ympäri vuorokauden ja kaupunki on pahasti tuhoutunut.

Venäjä aloitti suuren hyökkäyksen Harkovan seudulla perjantaina. Sotilasasiantuntijoiden mukaan Venäjä saattaa pyrkiä luomaan rajan pintaan puskurivyöhykkeen estääkseen Ukrainan hyökkäyksiä Venäjän puolelle.

Venäjän viranomaiset kertoivat myöhään eilen 11 ihmisen kuolleen hyökkäyksessä Belgorodiin Ukrainan rajan tuntumassa.

AVAINSANAT